Tämän pikku kirjoituksen tarkoitus on perustella, miksi hierarkkisen jaotuksen kunkin tason alakohtien sopivin lukumäärä on seitsemän.
Tarkastellaan esimerkkinä hierarkkisesta jaotuksesta informaatiojärjestelmää, jossa käyttäjä voi hakea tietoja valitsemalla valikosta alakohdan. Tyypillisesti informaatio voidaan luokitella eri tavoin. Se, montako vaihtoehtoa kussakin vaiheessa on eli moneenko luokkaan informaatio kullakin tasolla jaetaan, on suuressa määrin toteuttajan vapaasti valittavissa. Jos vaihtoehtoja on paljon, on hierarkiatasoja vähemmän ja etsittävä tieto löytyy harvemmilla valinnoilla, mutta toisaalta valitsemiseen kuluu sitä enemmän aikaa, mitä enemmän vaihtoehtoja on. Ongelmana on määrittää optimaalinen vaihtoehtojen määrä.
Havaintopsykologiassa on todettu, että tarkastellessaan visuaalisia objekteja ihminen pystyy "suoraan näkemään" niiden lukumäärän, jos objekteja on enintään seitsemän. Jos niitä on enemmän, täytyy lukumäärä laskea. Eläinten käyttäytymisestä on tehty samansuuntaisia havaintoja. Jos eläin opetetaan esimerkiksi valitsemaan laatikoista se, jossa on määrätty määrä joitakin kuvioita, niin seitsemän muodostaa rajan. Eläimet eivät osanne laskea, joten tässäkin seitsemän on suoran visuaalisen hahmottamisen ja varsinaisen laskemisen välinen raja. Asiassa on tietysti jonkin verran vaihtelua lajien ja yksilöiden välillä.
Toisaalta ihmisen lyhytaikainen muisti riittää tyypillisesti noin seitsemän yksinkertaisen asian muistamiseen.
Kun ihminen käyttää valikkoja, hän hyvin usein joutuu miettimään, mihin alakohtaan häntä kiinnostava asia saattaisi kuulua. Täten oikean valinnan tekeminen edellyttää, että ihminen hahmottaa, mitä vaihtoehtoja on, joten hän joutuu käyttämään lyhytaikaista muistiaan. Jos vaihtoehtoja on valikossa enemmän kuin seitsemän, lyhytaikainen muisti ei enää riitä, joten ihminen joutuu vaihtoehtoja lukiessaan kertaamaan, mitä kaikkea edellä oikein olikaan. Varsin hankalaksi asia tietysti menee, jos valikko ei mahdu näytölle kerralla kokonaan. Näytöt ovat kylläkin yleensä 24-rivisiä tai suurempia, mutta jos valintavaihtoehtoihin halutaan liittää selittävää tekstiä, näytön kokokin voi muodostua ongelmaksi.
Organisaatioissa yksiköiden määrä kullakin tasolla on tyypillisesti seitsemän tai jonkin verran pienempi, ja tämän taustalla lienee käytännön kokemus. Vaikuttaa luonnolliselta, että organisaatioyksikön johtaja tai johto ei pysty järkevästi toimimaan, jos lähinnä alempia yksiköitä (tai esimiehen suoria alaisia) on enemmän kuin seitsemän. Toisaalta merkittävästi pienempikään yksiköiden määrä ei ole järkevä, koska se johtaisi liian suureen organisaatiotasojen määrään. - Nämäkin ilmiöt viittaavat siihen, että seitsemän on suurin määrä asioita, jotka ihminen pystyy kerralla hahmottamaan rinnakkaisesti.
Käytännössä seitsemän osan periaatteen noudattaminen merkitsee sitä, että
Ks. myös kirjoittamisen oppaani kohtaa Jäsentämisen salaisuus: seitsemän.