Sanalla ”fraasi” on useimmille ihmisille kielteinen merkitys. Kun sanotaan, että joku puhuu fraaseilla, niin tarkoitetaan, että hän käyttää sanontoja, jotka ehkä kuulostavat komeilta mutta eivät tarkoita mitään – tai joiden takana esittäjä ei ainakaan seiso. Tyypillisesti fraaseiksi sanotaan muotisanontoja, joissa esitetään jokin hieno, jopa ylevä tavoite, mutta ei kerrota, miten se saavutettaisiin.
Sanalla ”fraasi” on kuitenkin muitakin merkityksiä. Kielten tutkimuksessa ja opetuksessa sillä tarkoitetaan jollekin kielelle ominaista ilmaisutapaa, kiteytynyttä, vakiintunutta ilmaisua. Esimerkiksi ”tällä tietoa” on vanha suomen kielen fraasi, jolla voidaan iskevästi ilmaista ajatus, joka muuten vaatisi pitemmän ilmaisu: ”tämänhetkisten tietojen mukaan”. Fraasiksi voidaan sanoa myös vaikkapa suomen kielen ilmaisutyyppiä ”minulla on” tai ”pojalla on”. Se on suomelle ominainen tapa ilmaista omistaminen, hallussa oleminen tms., jotka esimerkiksi englannissa ilmaistaan toisen tyyppisillä ilmaisuilla (I have, the boy has).Vieraan kielen opiskelussa sen fraasien oppimisella on tärkeä käytännöllinen osa. Usein fraasit opitaan vain esimerkkien pohjalta.
Fraaseilla on kuitenkin tärkeä merkitys myös suomen kielen eri käyttömuodoissa. Kun ihmiset toistuvasti joutuvat hoitamaan määrätynlaisia asioita, muodostuu vakiomuotoisia tapoja esittää ne. Ehdotus, muistio tai sopimus kirjoitetaan vakiosanontoja, fraaseja käyttäen. Joskus käytetään suorastaan valmista asiakirjamallia, johon vain kirjoitetaan oikeat nimet ja muut yksityiskohdat. Lukijat, esimerkiksi virkamiehet, ovat usein hyvin tottuneet lukemaan vakiosanontoja. Niillä voidaan ratkaista monia tulkintaongelmia, ja viesti menee perille nopeammin.
Fraasit myös helpottavat kirjoittajan työtä. Ei tarvitse miettiä päätään puhki, miten jonkin asian sanoisi, kun voi ottaa mallia jostakin ja käyttää samaa ilmaisutapaa, jota on ennenkin käytetty. Etenkin kirjallisen esityksen alkuun sopii usein hyvin fraasi, jolla vakiintuneeseen, totuttuun tapaan ilmaistaan, mitä asia koskee, tai vaikkapa vain johdatetaan lukija oikeaan tunnelmaan.
Tällaisten fraasien käytön ehkä suurin ongelma on se, että niitä usein käytetään muuallakin kuin pitäisi. Esimerkiksi yleisölle suunnattua tiedotetta ja yleistajuista esitettä ei juurikaan kannata kirjoittaa ammattialan fraaseja käyttäen.