Suomen kielen normien muutoksia
Tässä dokumentissa kuvataan, miten suomen kielen
normeja on muutettu. Tarkastelu rajoittuu pääosin
vuoden 2000 jälkeen tehtyihin muutoksiin.
Tarvittaessa tarkastellaan myös normien välisiä ristiriitoja.
Dokumentti on saatavissa sekä
yhtenä isona tiedostona
että osiin jaettuna.
Dokumentin lopussa esitetään
kuvaus siitä, mitä
tarkoitetaan suomen kielen normeilla.
Sisällys:
- Iso ja pieni alkukirjain
- Sanojen kirjoitusasu muutoin
- Yhteen vai erikseen?
- Vierasperäisten sanojen mukauttaminen
- Taivutusmuotojen muodostus
- Taivutusmuotojen käyttö
- Sananmuodostus
- Liitepartikkelit -kin, -kaan, -ko
- Sanojen merkitykset ja tyylilaji
- Aggressiivinen
- Ainemäärä
- Alio
- Alla, alta, alle
- Arkipäivä
- Arkisesta kirjakieleen: sinkku, polttarit...
- Astalo
- Astua voimaan
- Au pair
- Avanne
- Avata
- Avaus
- Diakoni
- Edellyttää
- Edesmennyt
- Edesottamus
- Elikkä
- Enempi ja vähempi adverbeina
- Ennakoida
- Ennallistaa
- Entisyys
- Flaami
- Garnityyri
- Haastava, haaste ja haasteellinen
- Harjakaiset
- Heite
- Hella
- Huomioida ∼ ottaa huomioon
- Huume
- Häirikkö ja häiriköidä
- Hän-sana eläimestä puhuttaessa
- Ikoni
- Ilmaisu ja ilmaus
- Ilmetty
- Intiaanikesä
- Isoinen ja isonen
- Itsellinen
- Jakaa (mielipide tms.)
- Jakaa (palkinto)
- Jauhe ja jauho
- Joutaa
- Juna-asema
- Järin: vain kielteisissä yhteyksissäkö?
- Järjestäytyä
- Jäännösvero ← lisävero
- Kaamos
- Kaavake ∼ lomake
- Kaavakuva ∼ kaavio(kuva)
- Kahvinporo
- Kajava
- Kaksinaismoraali
- Kanoni
- Kantasuomalainen
- Kasvisto
- Kattaa
- Kaveri
- Kaviaari
- Keittyä
- Keltasieni
- Kerran ja kerta vahvistussanoina
- Keto
- Kiitos viimeisestä
- Kirjailla ja kynäillä
- Kiusaus
- Kiva
- Koitos
- Kokea
- Kokoomus
- Konsultoida
- Kontto
- Korkata
- Korkeakoulu ja yliopisto
- Kreemi
- Kuivaaja, kuivuri ja kuivain
- Kutoa merkityksessä ’neuloa’
- Kuumua
- Kymmenys
- Käry
- Käskyttää
- Lahokas
- Lennokki
- Leppäpirkko ← leppäkerttu
- Lisäarvo
- Liudentua ja liudentaa
- Logo ja logotyyppi
- Lomauttaa
- Luoma
- Lähestulkoon
- Lähiaika
- Löytyä
- Mairea
- Menehtyä
- Mitenkä
- Morsiusneito
- Myöhentää ja varhentaa
- Myydä: voiko tuote myydä?
- Myödä
- Mätky ja mätkäysvero
- Naama
Sanojen naama ja kasvot työnjako on PSK:ssa ja KSK:ssa selvä:
naama tarkoittaa yleiskielessä eläimen pään etupuolta ja vain arkikielessä
ihmisen kasvoja, ja kasvot taas tarkoittaa vain ihmisen pään etupuolta.
Normi on muuttunut sikäli, että NSK:n mukaan sanaa naama käytetään myös ihmisen kasvoista
anatomiassa, eikä käyttöä muuallakaan leimata siinä täysin arkiseksi, vaan
kuvataan näin: ”ei-terminluonteisena vars. ark. kans.”,
ja esimerkeissä on useita lainauksia tunnetuilta kirjailijoilta.
- Neekeri
- Netti
- Nälkälakko ∼ syömälakko
- Oikeellinen
- Onnenkantamoinen
- Opiskelija
- Optio
- Oranssi
- Orpana
- Osio
- Osmani vai ottomaani?
- Pakkotyö
- Paksusuoli
- Parhaus
- Parittaa
- Pastori
- Pattitilanne
- Perinne
- Perua (ja peruuttaa)
- Pesue ja pesye
- Peukalosääntö
- Pidän, että
- Pilari
- Pois-sana merkityksessä ’poissa’
- Poskeinen
- Pouta
- Poutapilvi
- Pullover(i)
- Puntaroida
- Puolikuu
- Puuskassa – lanteilla vai rinnalla?
- Prostituoida
- Puistaa ja sen johdokset
- Pyynti
- Päivittää, päivittyä ja päivitellä
- Pärjätä
- Päällä, päältä, päälle
- Pääsiäisviikko
- Pääsääntöisesti
- Raaka-aine ja lähtöaine
- Rekka
- Resurssi
- Retkue
- Reuma
- Rikkuri
- Romani ← mustalainen
- Rouhea
- Rulla-alkuiset sanat
- Runnata
- Ryyni ja suurimo
- Saanto
- Salamurha
- Seisokki
- Selkokieli
- Setämies
- Seutukunta
- Siideri
- Sireeni kasvin nimenä
- Siviilipalvelu(s)
- Sivistyssana, kulttuurisana ja vierassana
- Sortaa
- Sukupuutto
- Taistelupari
- Tarjooma ja tarjoama
- Tarjous (hinnanalennuksena)
- Tarkastaa ja tarkistaa
- Tarvis
- Tavata ’olla tapana’
- Teknologia ∼ tekniikka
- Teloittaa
- Tiekartta
- Tiimi
- Tipahtaa
- Toimintasäde ja toimintamatka
- Toiste
- Toppa
- Tornitalo
- Tuoksuttaa ja tuoksutella
- Tyhjätä
- ”Tänään” ja ”tänä päivänä” merkityksessä ’nykyisin’
- Täysmaito
- Ulostulo
- Uudet merkitykset: formaatti, missio…
- Vaasi
- Vaieta ∼ olla vaiti
- Vasiten
- Venakko
- Viranomainen
- Virkkaa ja virkkoa
- Vispikerma ja kuohukerma
- Vuosikymmen, vuosisata ja vuosituhat
- -vuotinen ikää ilmaistaessa
- Viruttaa
- Yhdyttää ja yhyttää
- Yhtenäiskoulu
- Yksilö – sanojen merkitysten supistaminen
- Ängetä
- Virkerakenteet
- Merkit
- Siirtokirjoitus
- Erisnimet
- Ääntämys
- Muita muutoksia
- Aakkostus
- -aarinen vai -äärinen sivistyssanoissa
- Absoluuttinen komparatiivi: vanhempi herra
- Afgaani → paštu t. pataani
- Ajan yksiköiden lyhenteet ja tunnukset: onko tunti h vai t?
- Ajanilmaukset eaa. ∼ eKr. ja jaa. ∼ jKr.
- Antaa tehdä ’teettää’
- Asemasta ∼ asemesta
- Desimaaliosan ryhmittely: 3,14159 vai 3,141 59?
- Eri-sana predikatiivina
- Eräs ∼ yksi
- Ekstrovertti vai ekstravertti?
- Että-sana epäsuoran kysymyslauseen edessä
- Etuajo-oikeus ← ensinajo-oikeus
- Etummainen ∼ etumainen
- Etuliitteet rahayksiköiden yhteydessä: kiloeuro, MEUR ym.
- Faktumi ja fakta
- Freelancer ∼ freelance
- Halaista ja halkaista
- Gerbiili ← gerbilli
- Henkilöys, henkilöllisyys, henkilötodistus
- Huikoa ∼ hiukoa ja huikopala ∼ hiukopala ∼ hiukapala
- Ikinä- tai koskaan-sana superlatiivin yhteydessä: paras ikinä, paras koskaan
- Ilman että
- Inuitti, inuiitti, inuit ja eskimo
- Ja ei
- Ja/tai ∼ tai
- Jalkauttaa
- Jatkossa
- Johtopäätös ja sen vetäminen
- Johtuen- yms. muotojen käyttö postpositioina
- Joku vai jokin?
- Joukkoon viittaava pronomini: onko nuoriso se vai he?
- ”Kaksoispassiivi” ollaan oltu ∼ on oltu
- Kansalaissota vai sisällissota?
- Kanssa-sana ilmauksissa kuten ”riitelimme Pekan kanssa”
- Kategorisoida ← kategorioida
- Katolinen ja katolilainen
- Keho
- Kera
- Keretä ∼ keritä
- Klassismi ∼ klassisismi sukulaissanoineen
- Korkeintaan, työn alla ym. svetisismit
- Koska ∼ milloin
- Kuin tai kun eräissä sanaliitoissa
- Kuin mitä ∼ kuin, kuin mikä ∼ kuin, kuin minkä
- Kuntavaalit ← kunnallisvaalit
- Käytänteet ← käytännöt
- Köpelö ja köpelösti
- Laupea
- Leuku ja leukku
- -llinen-johdokset: terveydelliset syyt ∼ terveyssyyt
- -llinen-loppuisten sivistyssanojen lyheneminen: traaginen ← traagillinen
- Lopputulema ∼ lopputulos
- Lukusanojen yhdyssanamuodot: kolmevuotias ∼ kolmivuotias
- Lyhenne ”os.” merkityksessä ’omaa sukua’
- Makedonian rahayksikkö: denaari vai dinaari?
- Mari ← tšeremissi ja vastaavat kansojen ja kielten nimet
- Markkina ∼ markkinat
- Mittayksiköiden merkitseminen
- Mittayksikön tunnus ja taivutuspääte
- Määrätty-tyyppisten muotojen käyttö
- Naftaleeni, ei naftaliini
- Nisäkäslajien nimet
- Nivus ja nivunen
- Numeroiden ryhmittely: 12 345, ei 12.345
- Numeroin kirjoitetut luvut peräkkäin: vuonna 2000 500 tapausta
- Omata
- Omega vai oomega?
- Paikallispuhelu ← lähipuhelu
- Panna, asettaa, laittaa, pistää
- Parsakaali ← brokkoli
- Passiivin tekijä: ohjelma suljetaan
- Pidetty-tyyppisten muotojen käyttö
- Pitää sisällään ∼ sisältää
- Possessiivisuffiksin persoona
- Potentiaalin partisiipit: esiintynevä
- Pronominin poisjättö: mies ja vaimonsa ∼ mies ja hänen vaimonsa
- Puhelinnumerot: 09 123 4567 ← (09) 123 4567
- Puuttuvien eturaajojen vaikutus – eräs partisiippien käyttötapa
- Päivämäärien merkitseminen
- Päätteen liittäminen mittayksikön tunnukseen
- Päättötodistus ← päästötodistus
- Ruovikko ∼ ruoikko
- Rypäs : ryppään ∼ ryväs : rypään
- Saamelainen ← lappalainen
- Sairausloma ← sairasloma
- Samaistaa ∼ samastaa
- Sekalukualkuinen yhdyssana: 2½-vuotias ← 2½ -vuotias
- Sentin lyhenne: c ∼ snt
- Seurauksena- ja tuloksena-sanan käyttö postpositioina
- Silmänalunen ∼ silmänalus
- Spesifi ∼ spesifinen
- Substantiivi-ilmaukset kuten Ihan parhautta
- Sukupuolineutraalisuus
- Synagoga ← synagooga
- Syntesoida ∼ syntetisoida
- Taholta ja toimesta
- Tautien nimet: glaukooma ← silmänpainetauti
- Tavutus: konf-likti ∼ kon-flikti
- Tehdessä-tyyppiset lauseenvastikkeet
- Tehdäkseen-tyyppinen rakenne ja-lauseen vastineena
- Teoreettiset suositukset ja niiden peruuttaminen
- Tiara ∼ tiaara
- Tietty
- Toinen toisiaan ∼ toisiaan t. toinen toistaan
- Tulla-verbiin liittyvä predikatiivi: Puuro tuli mustaa
- Tunnin desimaalit: 7,50 tuntia
- Tyhjiö, ei tyhjö
- Ulkomaalainen-sana adjektiivina
- Varvistaa ← varvastaa
- Vierasperäisten sanojen loppukonsonantin kahdentuminen
- Viikko-sanan lyhenne: vk ← vko
- Viillokki ∼ viilokki
- Viimeinen ja viimeisin
- Vokaalin pituus vierassanoissa -ia-lopun edellä
- Vuosiluvun esittäminen kahdella numerolla
- Yhdeksäntoistasataa
- Yhdes ja kahdes
- Yksi parhaita ajatuksia ∼ Parhaita ajatuksia
- Normeja, joita ei ole muutettu
- Mitä tarkoitetaan suomen kielen normeilla
Tämä aineisto on saatavana myös yhtenä tiedostona.