Web-julkaisemisen opas, luku 1 Jambalaya: Miten teen Web-sivun:

Näkyminen netissä, eli miten muut löytävät sivusi

Yksi tavallisimmista sivuntekijöiden ongelmista on saada sivunsa tunnetuiksi. Usein tämä muotoillaan tekniseksi kysymykseksi "miten saan sivuni näkyviin hakukoneissa?", jopa "miten pääsen listan kärkeen hakukoneissa?". Usein kysymys on aivan ennenaikainen. Jos sivulla ei ole mitään varsinaista sisältöä, on parempi, että kukaan ei vielä löydä sitä.

Sisällys

Miten sivu saattaa löytyä?

Miten ylipäänsä kukaan voi löytää mitään miljoonien Web-sivujen joukosta? Tapoja on monia:

Vinkit. Joku mainitsee Web-sivun osoitteen esimerkiksi sanomalehdessä, kahvipöytäkeskustelussa tai nyyseissä sellaisessa asiayhteydessä, että joku muu kiinnostuu ja käy katsomassa. Joskus homma jopa toimii, jos osoite on ilmoitettu oikein (tai vain sillä tavoin väärin, että käytetty selain selviytyy siitä).
Linkit. Joku kirjoittaa omalle sivulleen linkin sinun sivullesi. Tämä tietysti edellyttää, että se joku on ensin löytänyt sinun sivusi (ja että hänen sivunsa on sitten jonkun muun löydettävissä).
Hakemistot. Sivusi saattaa tavalla toisella - myös tietämättäsi - päätyä erilaisiin hakemistoihin. Yksinkertaisimmillaan hakemisto on pelkkä lista linkkejä jotakin aihetta käsitteleviin sivuihin. Hakemisto voi myös olla hierarkkisesti jäsennetty, siinä voi olla kommentteja sivuista, joihin se viittaa, siihen voi liittyä hakutoimintoja jne. Yleisesti tämä tapa on erikoistapaus edellä mainitusta, linkeistä, mutta tärkeä erikoistapaus.
Hakupalvelimet (search engines). Niitä on suuri määrä erilaisia, mutta muutaman hyvän hakupalvelimen käytön osaaminen kuuluu webinkäyttäjän perustaitoihin.

Vertaa aiemmin esitettyyn kuvaukseen hyvien sivujen etsimisestä. Tässä tarkastelemme asiaa toiselta kannalta: sivun tekijänä, joka haluaa sivujensa löytyvän. Asenteeksi on kuitenkin syytä ottaa löydettävyyden lisääminen, ei tuputus.

Sivujen löydettävyyden parantaminen

Perusmenetelmiksi voimme ottaa edellä kuvattuja löytämistapoja vastaavat tavat:

Voit antaa vinkkejä tuntemillesi ihmisille, joiden tiedät olevan kiinnostuneita sivujesi aihepiiristä. Voit lehtijutussa tai nyysiartikkelissa mainita sivusi silloin, kun se liittyy asiaan.
Voit ehdottaa muille, että he lisäävät sivuilleen linkkejä sinun sivuillesi. Sopiva tilanne on esimerkiksi sellainen, jossa jonkun muun sivu käsittelee samaa aihepiiriä kuin sinun sivusi ja ne täydentävät toisiaan (esim. yleiskuvaus ja tärkeän yksityiskohdan kuvaus taikka yleistajuinen ja tekninen kuvaus).
Voit ehdottaa sivuasi hakemistoihin. Usein esimerkiksi pidetään tärkeänä saada omat sivut Yahoo-hakemistoon, koska se on niin suosittu. Saahan sitä ehdotella (ja esim. Yahoolla on ohjeet menettelytavoista), mutta ensinnäkin ehdotusten käsittely on aika hidasta ja toiseksi Yahoo on sittenkin aika sekava ja tasoltaan kirjava. Kiinnostavampi vaihtoehto on dmoz eli Open Directory Project, jossa on myös laaja suomenkielisten sivujen alue ja jonka tietoja käytetään monien muiden hakemistojen (mm. Google-hakemiston ylläpidossa). Suomalaisia sivuja, jos niillä on todella hyvää ja laajasti kiinnostavaa sisältöä, voi ehdottaa myös esim. Makupaloihin.
Voit ilmoittaa sivusi hakupalvelimille. Tätä ei kannata tehdä joka sivulle erikseen, sillä kun linkität sivusi toisiinsa, hakupalvelimet kyllä löytävät ne aikanaan, kunhan ne "pääsevät käsiksi" yhteenkin niistä. Mutta alkuun pääsemiseksi voi olla tarpeen ilmoittaa yhdestä sivusta muutamille yleisesti käytetyille hakupalvelimille.
Seuraavassa listassa palvelimien nimet ovat linkkejä niiden sellaisille sivuille, joilta voit ilmoittaa oman sivusi (liitettäväksi palvelimen tietokantaan).
Yleisesti hakupalvelimen pääsivulta varsin usein löytyy jostain lopusta ainakin pienellä tekstillä "Add URL" tms. linkki, jota kautta pääset mainitunlaiselle sivulle.

Ota huomioon, että ilmoittaminen ei yleensä vaikuta aivan välittömästi, eikä välttämättä ollenkaan. Mutta esimerkiksi viikon kuluttua voit hakupalvelimella etsiä, löytyykö sivujasi, esim. käyttämällä hakulauseketta, jossa on useita juuri sille ominaisia sanoja.

Miten hakupalvelut ("hakukoneet") toimivat

Yleisesti käytetty ilmaisu "hakukone" on virheellinen käännös englannin ilmaisusta "search engine"; englannin sana "engine" tarkoittaa monia muitakin asioita kuin niitä, joita suomen "kone" tarkoittaa, kuten yleisesti välinettä. Tässä se viittaa kokonaiseen järjestelmään, jossa on useita suhteellisen erityyppisiä osia.

Hakupalvelu koostuu tyypillisesti seuraavista osista:

Web-sivulla oleva lomake, joka muodostaa käyttöliittymän. Sen ansiosta käyttäjä voi antaa avainsanoja ja pyytää palvelua hakemaan niitä vastaavia sivuja. Hakulomake on tietenkin olennainen osa palvelua, mutta sen ehdottomasti yksinkertaisin osa. Kuten kohdassa Hakulomakkeen tekeminen kuvattiin, lomake voi olla hyvin yksinkertainen.
Varsinainen hakupalvelin. Se toimii Web-palvelimena ottaen vastaan lomakkeiden kautta (tai muulla vastaavalla tavalla) lähetettyjä hakupyyntöjä ja toteuttaa niitä. Isoissa hakupalveluissa on useita rinnakkaisia hakupalvelimia siten, että erillinen järjestely pyrkii ohjaamaan pyynnöt eri palvelimille pitäen niiden kuormituksen tasaisena.
Tietokanta, johon on tallentunut dataa sivuilta. Hakupalvelin ei suinkaan rupea koluamaan maailman Web-sivuja läpi saatuaan hakupyynnön, vaan se etsii dataa tietokannastaan, joka on pyritty tekemään mahdollisimman nopeaksi käsitellä. Jos jotain löytyy, niin hakupalvelin lähettää selaimelle (ja siten käyttäjälle) tietoja löytyneistä sivuista, kuten niiden osoitteet, title-otsikot ja ehkä jonkinlaiset tiivistelmät sisällöstä yms. (On täysin mahdollista, että kun käyttäjä yrittää seurata linkkiä löytyneeseen sivuun, niin sivua ei olekaan olemassa, koska se on poistunut Webistä sen jälkeen, kun se oli päätynyt tietokantaan.)
Indeksointijärjestelmä, "indexing robot", joka tarkoittaa automaattisesti toimivaa ohjelmistoa, joka käy läpi Web-sivuja, kartuttaen ja muuten päivittäen edellä mainittua tietokantaa. Tällainen järjestelmä on tavallaan Webin käyttäjän vastine siinä mielessä, että se vierailee sivuilla, joilla on aiemmin käynyt tai jotka sille erikseen kerrotaan, ja seurailee sivuilla olevia linkkejä. Mutta lukemisen asemesta se käsittelee sivujen tekstisisältöä, mahdollisesti ottaen huomioon merkkauksen (esim. painottaen otsikoita enemmän kuin normaalitekstiä) ja vie informaatiota siitä tietokantaan.

Hakupalvelut ovat yksi keskeisimpiä syitä tehdä sivut niin, että ne ovat muun ohessa "tekstiystävällisiä", toisin sanoen sellaisia, että jos lukee vain tekstuaalisen sisällön, saa sivusta irti sen, mitä sillä tavoin on ylipäänsä saatavissa. Jos sivulla on esimerkiksi vain kuvagalleria ilman mitään selityksiä, niin se on hakupalvelun mielestä sisällötön sivu. Mutta jos sivulla on otsikko ja lyhyt selitys, millaisista kuvista on kyse, ynnä kuvatekstit, niin siinä on jo indeksoitavaa. Ja tämän perusteella sitten se, joka etsii jotakin aihepiiriä käsitteleviä kuvia, voi löytää sen gallerian.

Kuvauksen esittäminen `meta`-elementissä

Voit lisäksi kirjoittaa dokumenttiisi sellaisen meta-elementin, joka sisältää lyhyen kuvauksen sivun sisällöstä. Sen muoto on

<meta name="description" content=
"Lyhyt kuvaus, pelkkää tekstiä.">

Sen voi kirjoittaa heti title-elementin perään. Sen merkitys on siinä, että jotkin hakupalvelimet esittävät sellaisen kuvauksen "osumalistoissa". Muita hakupalvelimia varten ja muistakin syistä saattaa kannattaa lisäksi kirjoittaa dokumentin varsinaisen tekstin alkuun tiivistelmä, kuten edellä kuvattiin. Esimerkiksi jambalaya-sivumme alkuun voisimme lisätä meta-elementin tähän tapaan:

<title>Jambalaya-resepti suomal. makuun (J. Korpela)</title>
<meta name="description" content=
"Miedohko, suomalaiseen makuun sopiva muunnelma jambalayasta.
Valmistetaan kahdessa astiassa - ruuan perusosa on lastenkin mieleen,
ja toinen osa sisältää voimakkaammasta mausta pitäville lisän,
joka voidaan yhdistää perusosaan lautasella.">
<h2>Jambalaya suomalaiseen makuun à la Yucca</h2>
<p>
Tämä on miedohko, suomalaiseen makuun sopiva muunnelma jambalayasta.
Tässä se valmistetaan kahdessa eri astiassa siten, että ruuan
perusosa on lastenkin mieleen ja toinen osa sisältää voimakkaammasta
mausta pitäville lisän, joka voidaan yhdistää perusosaan lautasella.
</p>

Näin muokattu sivu näkyy selaimella aivan samanlaisena kuin aiempi versio, mutta hakupalvelimet saattavat kuvata sen eri tavalla. Seuraava eräällä hakupalvelimella eräässä tilanteessa saatu tulos havainnollistaa asiaa:

1. Jambalaya-resepti suomal. makuun (J. Korpela)
Jambalaya suomalaiseen makuun Ã la Yucca. Tämä on miedohko, suomalaiseen makuun sopiva muunnelma jambalayasta. Tässä se valmistetaan kahdessa eri astiassa.
URL: www.hut.fi/u/jkorpela/webjulk/jambalaya.html
Viimeksi muutettu: 28.5.1999 - sivun koko: 2764 tavua - kieli: suomi.

2. Jambalaya-resepti suomal. makuun (J. Korpela)
Miedohko, suomalaiseen makuun sopiva muunnelma jambalayasta. Valmistetaan kahdessa astiassa - ruuan perusosa on lastenkin mieleen, ja toinen osa sisältää
URL: www.hut.fi/u/jkorpela/webjulk/jambameta.html
Viimeksi muutettu: 28.5.1999 - sivun koko: 3038 tavua - kieli: suomi.

Esimerkkitapauksessa on lähinnä makuasia, kumpi esitys on informatiivisempi. Tilanne voi olla toinen silloin, kun sivun varsinaisessa sisällössä ei ole tiivistelmäksikin sopivaa tekstiä ihan alussa. Toisaalta silloin useat hakupalvelimet joka tapauksessa näyttävät sivun hassusti - kaikki niistä kun eivät välitä mitään meta-elementeistä.

Muut `meta`-elementit ja muita lisätietoja

On olemassa muunkinlaisia meta-elementtejä kuin edellä kuvattu. Niiden hyödyllisyys on kuitenkin sangen kyseenalainen.

Monet sivuntekijät (tai heille palveluja tarjoavat ihmiset ja yritykset) sanovat meta name="keywords" -elementtejä hyvin tärkeiksi, koska niiden oletetaan parantavan sivun löytyvyyttä sille ilmoitettujen avainsanojen kautta. Totta on, että esimerkiksi AltaVistan ohjeissa on tällaisia elementtejä koskeva kohta, mutta sen sävy on muuttunut aiemmasta aktiivisesta suosittelemisesta varoitteluun. Esimerkiksi AltaVistan meta-ohjeiden eräs versio sanoi erityisesti (suom. JK):

Se, mikä on tärkeää useimmille AltaVistan käyttäjille, on todellinen sisältö, joka näkyy Web-sivuilla, eivät markkinointiin suuntautuneet huomautukset, jotka on lisätty meta-tägeillä. Ja teksti, joka esiintyy title-elementissä ja muutamalla ensimmäisellä rivillä, todennäköisesti liittyy läheisesti sivun tärkeimpään sanomaan.

Eräs meta-tägien alalaji on kuitenkin syytä mainita, koska sitä voidaan tarvita indeksoitumisen estämiseen:
<meta name="robots" content="noindex,nofollow">
Tämä on indeksointiroboteille esitetty pyyntö olla käsittelemättä mitenkään sitä sivua, jolla tämä elementti on. Tästä voi olla hyötyä, jos kyse on esimerkiksi pelkästä testisivusta, johon kuitenkin on testauksen vuoksi linkkejä normaaleilta sivuilta. Varmempi tapa vaikuttaa indeksointiin olisi ns. robots.txt-tiedosto, mutta sen pitäisi sijaita palvelimen "juuressa" ja sen tekeminen ja muuttaminen on muutoinkin palvelimen ylläpidon asia. Aiheesta kertoo lisää Jouni Heikniemen kirjoitus Kuinka estää hakukonetta löytämästä minua? ja englanniksi robotstxt.org-sivusto.

Lisätietoja:

Seuraava osa: Kuvia putkeen