Java on monipuolinen ohjelmointikieli, jolla voidaan muun muassa toteuttaa Web-sivuihin liitettäviä ohjelmia, joita sanotaan sovelmiksi (applet). Niillä voidaan periaatteessa tehdä hyvin hienoja ja havainnollisia, "eläviä" ja vuorovaikutteisia esityksiä.
Java on aivan eri kieli kuin JavaScript, joskin joitakin samanlaisia piirteitä niissä on. Nimien samankaltaisuus on ilmeisesti tarkoituksellisen hämäävää.
Sovelma kirjoitetaan Java-kielellä tekstitiedostoon.
Se käännetään sopivalla ohjelmalla, Java-kääntäjällä, jolloin
saadaan ns. luokkatiedosto.
Sovelma liitetään Web-sivuun kirjoittamalla HTML-dokumenttiin
applet
-elementti, joka viittaa sovelmaa vastaavaan
luokkatiedostoon ja voi sisältää myös sovelmalle annettavia
syöttötietoja, parametreja.
Selain voi toteuttaa applet
-elementin varaamalla
selaimen ikkunasta osan sovelman "suoritusalustaksi" ja suorittamalla
sovelman. Täten siis selain toteuttaa, jos toteuttaa,
Java-sovelman, ilman, että sillä on vuorovaikutusta palvelimen
kanssa sen jälkeen, kun selain on saanut sovelman koodin palvelimelta.
Koneeseen ladattua sovelmaa voidaan tämän takia käyttää myös
ilman Internet-yhteyttä ("offline").
Kaikki selaimet eivät tue Javaa. Lisäksi niistä, jotka tukevat,
voidaan tuki disabloida. Kummassakin tapauksessa selain esittää,
tai sen ainakin tulisi esittää, applet
-elementin
sisältö, jollaiseksi sivuntekijä siis voi kirjoittaa esimerkiksi
staattisen kuvallisen tai sanallisen selityksen siitä aiheesta,
jonka sovelma pyrkii esittämään havainnollisemmin.
Arto Wikla on kirjoittanut laajahkon esityksen Ohjelmoinnin perusteita Java-kielellä, joka sisältää myös useita esimerkkejä, yksinkertaisimmista kokeiluista alkaen. Ks. myös Lasse Lehtimäen esitystä Yleiskatsaus Java-kieleen osa Lappeenrannan TKK:n kurssilla Internet-ohjelmointi esitettyä aineistoa. Pitemmälle ehtineille voi sopia TY:n Ohjelmointi II (Java-kielellä) kurssin aineisto.
Pankaj Kamthan on koonnut laajahkon kokoelman opetuskäyttöön vakavassa mielessä tehtyjä sovelmia: Java Applets in Education.
Yhtenä vaihtoehtona Javan
käytölle on Macromedian
Flash-tekniikka.
Perusidea on sama siinä mielessä, että HTML-dokumenttiin
"upotetaan" toiminnallisesti erillinen osa. Flashin yhteydessä
käytetään kuitenkin
object
-elementtiä (jota voisi kyllä periaatteessa käyttää
myös Java-sovelman upottamiseen)
tai (HTML-spesifikaatioihin kuulumatonta)
embed
-elementtiä.
Flashin yhteydessä
käytettävä dataformaatti on
Shockwave Flash (SWF).
Käytettävyystutkija Jakob Nielsen on arvioinut, että Flash-tekniikka huonontaa sivujen käytettävyyttä, ja esittää kolme perustelua: se houkuttelee suunnittelemaan sivut käytettävyyden kannalta väärin; se rikkoo tavan, jolla vuorovaikutuksen on tarkoitus toimia Webissä; ja sen tekeminen vaatii paljon voimavaroja, joille olisi parempaakin käyttöä (Flash: 99% Bad).
Vaikka suurin osa selaimista jo tukeekin Flashiä,
on järkevää tarjota sille toimiva vaihtoehto.
Sovellettaessa terveitä suunnitteluperiaatteita tehdään ensin yksinkertainen
versio, joka "toimii kuin junan vessa", ja sitten ruvetaan
harkitsemaan laajennuksia. Esimerkiksi jos jonkin tekstikappaleen tai kuvan
sanoma halutaan esittää Flashillä elävämmin, niin tehdään sitten
Flash-vaihtoehto ja kirjoitetaan kappaleen, kuvan tms.
ympärille kirjoitetaan sopiva object
-elementti. Näin tehden
sivu saadaan nopeasti toimivaksi ja se toimii sen yksinkertaisemman
vaihtoehdon varassa silloinkin, kun selain ei tue Flashiä tai tuki
on siitä disabloitu esim. tehokkuussyistä.
Hyvä johdatus Flashin käyttöön on Kate Levyn Working With Flash.
Suomeksi Flashistä ei ole vielä kirjoitettu paljoakaan. Seuraavassa muutamia suomenkielisiä Web-sivuja aiheesta:
Kirjallisuudesta mainittakoon Docendon julkaisema suomenkielinen Flash MX Toolkit.