Tässä dokumentissa käydään läpi Internet Explorerin (IE) version 6 toiminta-asetukset. Tiedot koskevat selaimen suomenkielistä versiota ensisijaisesti Windows XP:ssä, johon on asennettu SP 2 (Service Pack 2). Eräät mm. tietoturvaan liittyvät toiminnot eivät ole käytettävissä vanhemmissa Windows-järjestelmissä eivätkä ehkä XP:ssäkään ilman SP 2:ta.
Asetukset on jaettu seitsemälle välilehdelle, jotka esitellään tässä siten, että ensimmäisenä avautuva Yleinen-välilehti on ensin, muut aakkosjärjestyksessä:
Asetuksia pääsee katsomaan ja muuttamaan valikkokomennolla tai sitä vastaavalla pikanäppäilyllä Alt+ki.
Asetuksiin pääsee myös suoraan Windowsista, käynnistämättä IE:tä. Tätä varten valitaan Käynnistä-valikon kautta Ohjauspaneeli ja sieltä Internet-asetukset.
Kun asetuksia on muutettu, on muistettava napsauttaa -painiketta asetusten pääsivulla. Jos asetusikkuna vain suljetaan, eivät muutokset tule voimaan.
Asetukset pysyvät voimassa, kunnes niitä muutetaan. IE:n tai edes tietokoneen sammuttaminen ei tähän vaikuta.
Internet-asetukset-ikkunan oikeassa ylänurkassa olevan kysymysmerkin (?) avulla saat jonkin verran ohjeita eri asetusten merkityksistä: Napsauta kysymysmerkkiä ja sitten kohtaa, johon asetus kirjoitetaan, tai valintatekstin edessä olevaa valinta- tai asetusnappia. Tällöin IE näyttää pienen keltaisen tekstilaatikon, joka kertoo asetuksen merkityksestä. Tosin selitys on usein sekava.
Asetusten jako eri välilehdille ei ole kaikilta osin kovin looginen, ei myöskään asetusten nimeäminen. Niiden dokumentaatio on osittain puutteellinen. Monet tärkeät asetukset ovat sekalaisella Lisäasetukset-välilehdellä.
Tämä välilehti sisältää varsin sekalaisen kokoelman asetuksia. Ne ovat yleisiä lähinnä siinä mielessä, että niitä halutaan tai on aihetta muuttaa melko yleisesti.
Tässä ”kotisivu” tarkoittaa selaimen aloitussivua eli sivua, joka tulee (yleensä) näkyviin, kun selain käynnistetään. Aloitussivulle pääsee haluttaessa myöhemmin näppäilyllä Alt+Home tai valikkokomennolla .
Aloitussivun asettamiseksi kannattaa ensin avata haluttu sivu selaimeen ja sitten mennä tähän asetukseen ja napsauttaa painiketta .
Aloitussivu voi hyvin olla omassa koneessa oleva paikallinen tiedosto. Tällöin selain käynnistyy hiukan nopeammin, koska sen ei tarvitse hakea aloitussivua verkosta.
Ellei aloitussivua aseteta, se on tyypillisesti Microsoftin hakusivu, Internet-yhteydentarjoajan ns. portaalisivu tai käyttäjän organisaation pääsivu. Yleensä mikään näistä ei ole kovin hyödyllinen aloitussivuna, joten kannattaa käyttää jotain muuta, esimerkiksi itse tehtyä aloitussivua tai vaikka Googlen suomenkielistä pääsivua http://www.google.fi.
Väliaikaisilla Internet-tiedostoilla tarkoitetaan IE:n ohjeissa tiedostoja, joita IE automaattisesti tallentaa erityiseen hakemistoon. Niitä ovat etenkin sivujen kopiot, joita IE tallentaa, jotta toiminta olisi nopeaa, kun käyttäjä palaa sivulle, jolla on jo käynyt. Tällöin IE usein käyttää tallentamaansa kopiota eikä hae sivua joka kerta uudestaan palvelimesta, jossa sivu varsinaisesti on. Tässä yhteydessä puhutaan usein selaimen välimuistista (engl. cache). Painike poistaa nämä kopiot. Tämä mainitaan usein yhdeksi tavaksi poistaa selailun jälkiä ja suojella yksityisyyttä koneessa, jota käyttävät useat ihmiset.
Painike sen sijaan poistaa evästeet (engl. cookies), joihin palvelimet saattavat tallentaa tietoja. Teknisesti evästeet ovat pieniä tiedostoja.
Painike avaa uuden ikkunan, jossa voi hallita väliaikaisten tiedostojen käyttöä. Tämä tarkoittaa mm. sen määräämistä, paljonko levytilaa IE enintään käyttää väliaikaisille tiedostoille. Nykyaikaisissa koneissa kannattaa lukema pitää isohkona (satoina megatavuina), koska levytilaa on yleensä tarpeeksi ja koska väliaikaiset tiedostot nopeuttavat käyttöä.
Sivuhistoria tarkoittaa IE:n ylläpitämiä tietoja sivujen nimistä ja osoitteista. Sivuhistorian kautta voit löytää sivuja, joilla olet käynyt (tai joku muu on käynyt) IE:llä aiemmin. Sivuhistorian voi avata näppäilyllä Ctrl+H tai komennolla (tai työkalurivin Sivuhistoria-painikkeella, jos siellä on sellainen). Lisäksi IE saattaa käyttää sivuhistorian tietoja, kun kirjoitat sivun osoitetta Osoite-riville: IE ehkä pyrkii tarjoamaan sinulle sellaisia osoitteita, joissa olet käynyt aiemmin.
Sivuhistorian voi tyhjentää napsauttamalla painiketta . Tämäkin mainitaan usein yhdeksi keinoksi estää muita myöhemmin näkemästä, mitä käyttäjä on tehnyt koneella. Toisaalta se voi tehdä käyttäjälle itselleen hankalaksi tai mahdottomaksi löytää uudelleen sivuja, jotka olisivat hänelle tärkeitä mutta joiden osoitteita hän ei huomannut ottaa talteen.
Tässä kohdassa voi myös valita, kuinka pitkältä ajalta IE pitää tietoja tallessa. Oletusasetuksena on 20 päivää. Voit valita jonkin toisen luvun valikosta tai (helpommin) kirjoittaa kyseiseen ruutuun haluamasi luvun näppäimistöä käyttäen.
Tässä kohdassa voidaan asettaa tekstin, taustan ja linkkien värit. Asetukset kuitenkin vaikuttavat vain niillä sivuilla, jotka eivät itse aseta kyseisiä värejä. Kuitenkin Muotoiluasetukset-kohdassa voidaan määrätä, että selain ohittaa sivuilla asetetut värit, jolloin se siis noudattaa käyttäjän tässä tekemiä väriasetuksia.
Valinta tarkoittaa Windowsin teeman mukaisia värejä. Jos poistat tämän valinnan, voit valita haluamasi tekstin ja taustan värin. Tätä varten napsautetaan ruutua, jossa näkyy valittu väri, jolloin päästään värivalikkoon.
Värivalikosta taas voidaan valita väri napsauttamalla jotakin valmiiksi tarjolla olevaa väriä tai napsauttaa kohtaa , jolloin päästään valitsemaan väri paletista hyvinkin tarkasti. Isosta neliöstä voidaan napsauttamalla valita haluttu värisävy, ja oikealla olevalla liukusäätimellä voidaan valita värin voimakkuus (vaaleus tai tummmuus).
Linkkien värit voidaan ja on syytäkin asettaa erilaiseksi vierailluille (avatuille) ja vierailemattomille (avaamattomille) linkeille. Oletusarvoiset värit ovat melko kirkkaita, ja monien silmille sopii paremmin hieman tummempi violetti ja tummempi sininen.
Se, mitkä linkit IE tulkitsee vierailluiksi, riippuu sivuhistoriasta. Tässäkin kohdassa pääset valitsemaan värin napsauttamalla sitä ruutua, jossa näkyy nyt valittuna oleva väri.
Valintaväri-ruutuun kannattaa laittaa valintamerkki. Tällöin IE korostaa linkkiä, kun osoitin viedään linkin päälle. Samalla linkin väri vaihtuu sen mukaiseksi, mitä -kohdassa asetetaan.
Monilla sivuilla asetetaan (virheellisesti) vain joitakin edellä kuvatuista väreistä. Tästä voi seurata ikäviäkin yhteentörmäyksiä. Jos esimerkiksi asetat taustan mustaksi ja tekstin valkoiseksi, sivu muuttuu lukukelvottomaksi, jos sivulla itsellään asetetaan tausta valkoiseksi asettamatta tekstin väriä! Sivuntekijä saattaa olettaa, että muut värit ovat joidenkin hänelle ilmeisten oletusarvojen mukaiset.
Niinpä IE:n käyttäjän ei yleensä kannata asettaa värejä ainakaan kovin paljoa oletusarvoista poikkeaviksi – ainakaan ellei hän harkitse oikeaksi pakottaa sivut aina noudattamaan hänen asettamiaan värejä.
Tässäkin kohdassa tehtävät asetukset ovat toissijaisia: ne vaikuttavat vain niillä sivuilla, jotka eivät itse aseta fonttia (fonttilajia). Kuitenkin Muotoiluasetukset-kohdassa voidaan määrätä nämä fonttiasetukset ohittamaan sivuille tehdyt. Tämä saattaa toisaalta aiheuttaa ongelmia, koska sivuntekijä on voinut laskea jotain fonttien käytön varaan. Tämä riski on kuitenkin melko pieni.
Valinta kohdassa määrää, millaiseen tekstiin asetukset kohdistuvat. Näin voidaan asettaa esimerkiksi kyrillisille kirjaimille eri fontti kuin latinalaisille kirjaimille. Menettely, jossa IE ratkaisee, minkä ”kielimerkistön” mukaiseksi se minkäkin tekstin tulkitsee, on suhteellisen mutkikas ja huonosti dokumentoitu. Siihen vaikuttaa mm. verkkosivun merkistökoodaus.
Kohta tarkoittaa verkkosivujen tekstiä yleisesti. Sen sijaan tarkoittaa tasalevyisellä fontilla esitettyä tekstiä, ja siksi siinä on valittavissa vain muutama fonttivaihtoehto. Tasalevyisyys merkitsee, että fontin kaikki merkit ovat keskenään yhtä leveyitä. Verkkosivulla voidaan määrätä joidenkin tekstin asu tällaiseksi, ja tässä kohdassa tehty valinta ratkaisee, mitä erityistä fonttia IE käyttää, ellei sivu itse sitä aseta.
Web-sivun fontin oletusarvo on IE:ssä yleensä Times New Roman. Monien mielestä kuvaruudulla toimii paremmin esimerkiksi Arial tai Georgia. Huomaa, että vaikka Trebuchet MS on melko selkeä fontti muutoin, se toimii huonohkosti suomenkieliselle tekstille, koska siinä ”ääkkösten” pisteet ovat häiritsevän näköiset.
Fontin kokoa ei voi asettaa näissä asetuksissa. Se on osittain säädettävissä komennolla .
Nämä asetukset vaikuttavat melko harvoihin sivustoihin, mutta asetukset kannattaa silti laittaa kohdalleen. Selain ilmoittaa nämä asetukset palvelimelle pyytäessään siltä sivua, ja palvelin voi käyttää asetuksia valitakseen tarjolla olevista vaihtoehdoista sopivimman. Ks. sivustoa Monikielisen Web-sivuston tekeminen. Kieliasetusten vaikutusta voi testata esimerkiksi käymällä Debian-sivustossa.
Kieliasetuksiin pitäisi oikeastaan laittaa kaikki kielet, joita käyttäjä osaa lukea edes jossain määrin. Järjestyksen tulisi olla osaamisen tason mukainen, parhaiten osatusta (äidinkielestä) alkaen. Käytännössä on yleensä riittävää listata suomi, ruotsi, englanti ja ehkä pari muuta kieltä, jos niitä osaa.
Kielen lisäämiseksi listaan napsautetaan
-painiketta ja valitaan
kieli avautuvasta luettelosta. Kieli menee listan viimeiseksi
eli huonoimmin osatun paikalle. Voit nostaa sen sijaintia
valitsemalla sen napsauttamalla ja sitten napsauttamalla
Muista napsauttaa lopuksi -painiketta, jotta asetukset tulevat voimaan.
Nämä asetukset eivät vaikuta selaimen käyttöliittymän kieleen. Ikkunassa näkyvä tieto valikoiden ja valintaikkunan kielestä on näin ollen harhaanjohtavassa yhteydessä.
Nämä asetukset ovat erittäin tärkeitä mm. silloin, kun verkkosivulla on pyritty pakottamaan fontti hyvin pieneksi.
Jos sivulla on esimerkiksi tekstiä, jonka kooksi on asetettu 9 pikseliä (se on tällaista tekstiä), monet ihmiset eivät pysty lainkaan lukemaan sitä tai lukevat sitä vain vaivoin. Tässä kuvattavilla asetuksilla voidaan sellainenkin teksti pakottaa käyttäjän valitsemaan fonttikokoon. Myös fonttilaji (fonttityyli) on joillakin sivuilla lähes lukukelvoton. Usein eri värien (esimerkiksi tekstin ja taustan värin) välinen kontrasti on niin pieni, ettei sivusta saa selvää ohittamatta sen väriasetuksia.
Kun valitset Muotoilu-kohdasta yhden tai useamman alakohdan napsauttamalla sen edessä olevaa neliötä ja vahvistat valinnan napsauttamalla OK-painiketta, IE käyttää sinun valitsemiasi värejä, fontteja ja fonttikokoja. Ks. kohtia Värit ja Fontit. Fonttikoko valitaan -valikon kohdasta . Näitä ulkoasuseikkoja voidaan asettaa myös käyttäjän tyyliohjeessa (tyylisivulla).
Esimerkiksi fonttikoon pakottaminen käyttäjän haluamaksi on melko raju toimenpide siinä mielessä, että se kokonaan estää sivua muuttamasta fonttikokoa. Tämän takia esimerkiksi fonttikoon vaihtelulla esitetyt korostukset eivät toimi. Niinpä usein halutaankin palauttaa tilanne ennalleen (sallia sivujen muuttaa fonttikokoja), kun on luettu sivu, jolla fonttikoko oli erityinen ongelma. Tämän takia on hyvä tuntea pikanäppäily, joilla vaihtaminen eri tilojen välillä käy sujuvasti:
Alt+kimk Enter Enter vaihtaa tilasta, jossa sivut saavat muuttaa fonttikokoja, tilaan, jossa IE noudattaa käyttäjän valitsemaa kokoa, tai toiseen suuntaan.
Kaksi Enter-näppäimen painallusta tarvitaan, koska ne vastaavat kahta -painikkeen napsautusta.
Jos haluat käyttää omaa (itse tekemääsi tai jonkun sinulle tekemää) tyyliohjetta (tyylisivua, tyylisäännöstöä, CSS-tiedostoa), valitse kohta . Tällöin -painike muuttuu aktiiviseksi, ja voit hakea koneesi levyltä tyyliohjetiedoston. Vahvista valintasi napsauttamalla kahta -painiketta. Jos käytät tällaista piirrettä, on hyvä muistaa pikanäppäily, jolla oman tyyliohjeen saa käyttöön tai pois käytöstä: Alt+kimo Enter Enter.
Tyyliohjeessa voidaan tehdä vain yksi ulkoasuasetus tai siinä voidaan hyvinkin tarkkaan määrätä sivujen asu siitä riippumattomaksi, mitä sivut itse yrittävät asiasta sanoa. Ks. dokumenttia Käyttäjän tyylisäännöstö Internet Explorerissa ja kirjaa CSS-tyylit.
Nämä asetukset muodostavat sangen sekalaisen kokoelman, jonka kohtia tosin on jossain määrin ryhmitelty.
Osassa kohdista valinta tehdään kahden tai useamman vaihtoehdon välillä valitsemalla yksi valintanapeista (pyöreistä painikkeista). Osassa taas voidaan valita halutut kohdat asetusnapeilla (neliönmuotoisilla painikkeilla).
Asetusten dokumentaatio on puutteellinen.
Eri kohdista saa tietoja, kun napsauttaa ensin oikeassa yläreunassa
olevaa kysymysmerkkiä ja sitten haluttua kohtaa.
Selitykset ovat kuitenkin usein hämäriä. Esimerkiksi
jos napsautat kysymysmerkkiä ja sitten kohtaa
,
tulee näkyviin seuraavanlainen pieni ikkuna:
Todellisuudessa merkitys on se, että kun tämä asetus on valittuna,
selain näyttää kuvan tilalla sille (sivun koodissa) määritellyn
vaihtoehtotekstin, kunnes selain saa itse kuvan.
Merkityksellisiä asetuksia ovat ehkä seuraavat:
hiiren kakkospaikkeella ja valitsemalla ”Näytä kuva”.
Näissä asetuksissa voidaan valita, mitä ohjelmia Windows käyttää eräissä yhteyksissä:
mailto-linkkiä)
Tämä kohta sisältää varsin erityyppisiä asetuksia:
Sertifikaattiasetuksiin ei käytännössä yleensä kosketa erikseen, vaan IE päivittää asetuksia käyttäjän toiminpiteiden mukaan. Jos menet sivulle, jonka varmennetta IE ei tunnista, IE kysyy sinulta, haluatko hyväksyä sen. Jos hyväksyt, IE lisää varmenteen hyväksyttyjen listaan. Esimerkiksi jos seuraat Väestörekisterikeskuksen (VRK) sivulla olevaa linkkiä Nimipalveluun, saatat saada ns. suojausvaroituksen. Näin käy, jos IE:täsi ei ole määritelty hyväksymään VRK:n sertifikaatteja. Hyväyksyäksesi ne toimi seuraavasti:
Jos edellä esitetyn jälkeen tarkistat IE:n Sertifikaatit-asetuksen, huomaat, että hyväksymäsi sertifikaatti on ilmestynyt sinne. Tämän takia IE ei jatkossa kysele mitään, kun menet sivulle, joka käyttää kyseistä sertifikaattia. Voit myös hyväksyä sertifikaatin vain tällä kertaa napsauttamalla Suojausvaroitus-ikkunassa painiketta .
Jotkin suomalaiset sivustot käyttävät sertifikaatteja, joilla ei ole mitään ulkopuolista tunnustettua varmentajaa. Sellainen sertifikaatti ei mitenkään lisää sivuston luotettavuutta, joskaan ei sitä vähennekään.
Kun Omat tiedot -asetuksissa napsautetaan painiketta , avautuu ikkuna, josta voi ns. automaattisen täydennyksen kohdistuvaksi yhteen tai useampaan seuraavista kohteista:
Esimerkiksi Web-lomakkeiden automaattinen täydennys tarkoittaa, että kun alat kirjoittaa osoitetta IE:n osoiteriville, selain pyrkii tunnistamaan osoitteen kokonaan tai osittain. Se vertaa osoitteen alkua osoitteisiin, joissa olet aiemmin käynyt.
Tällainen tietojen tallentuminen ja käyttö saattaa tehdä selailun mukavammaksi säästämällä kirjoitusvaivaa. Toisaalta se, että selain tarjoilee aiemmin kirjoitettuja tekstejä, kun esimerkiksi täytät lomaketta, voidaan kokea myös häiritseväksi. Lisäksi se saattaa loukata yksityisyyttä, jos joku muu käyttää samaaa konetta ja samaa selainta.
Kyseisessä ikkunassa olevilla painikkeilla voi poistaa aiemmin tallennetut tiedot siitä, mitä lomakkeiden tavallisiin kenttiin tai salasanakenttiin on kirjoitettu. Sen sijaan osoiteriville kirjoitetut osoitteet ovat tallentuneet selaimen sivuhistoriaan, jonka tyhjentäminen hoidetaan Yleiset-välilehdellä.
Tässä kohdassa voi säätää erilaisia tietoturvaan liittyviä asetuksia ”vyöhykkeittäin”. ”Vyöhyke” on tässä Microsoftin kehittämä käsite: käyttäjä voi jakaa verkkosivustot vyöhykkeisiin ja liittää eri vyöhykkeisiin erilaisia asetuksia. Www-sivustot kuuluvat oletusarvoisesti vyöhykkeeseen ”Internet”, joka on määritelty negatiivisesti: siihen kuuluvat kaikki sivustot, joita ei ole määritelty muihin vyöhykkeisiin kuuluvaksi.
Käytännössä asetusten säätäminen merkitsee yleensä sitä, että valitaan (napsauttamalla) vyöhyke ”Internet” ja napsautetaan painiketta . Tällöin saadaan ikkuna, josta voidaan valita erilaisia, melko huonosti dokumentoituja asetuksia. Niistä yleensä tärkein on kohta Salli aktiiviset komentosarjat, joka asiallisesti tarkoittaa JavaScript-koodin suorittamisen sallimista. Oletusarvona on yleensä ”Ota käyttöön”, joka merkitsee JavaScriptin sallimista. Valinta ”Poista käytöstä” estää JavaScript-koodien suorituksen kokonaan, kun taas ”Kysy vahvistus” merkitsee, että IE kysyy käyttäjältä aina erikseen, sallitaanko JavaScript-koodin suoritus. Tämä voi olla hyvin rasittavaa sivustossa, jossa on paljon pieniä JavaScript-ohjelmia.
Koska monet sivustot eivät toimi tai toimivat puutteellisesti ilman JavaScriptiä, saattaa olla perusteltua määritellä sellaisiksi luokitellut mutta toisaalta turvallisina pidetyt sivustot kuuluviksi vyöhykkeeseen ”Luotetut sivustot”. Tällöin voidaan tässä vyöhykkeessä sallia JavaScript, vaikka se kielletään Internet-vyöhykkeessä. Sivusto lisätään vyöhykkeeseen napsauttamalla vyöhykkeen kuvaketta, sitten -painiketta, jonka jälkeen voidaan kirjoittaa sivuston osoite (esim. http://www.cs.tut.fi/) ja napsauttaa -painiketta.
Lisätietoja aiheesta on esim. kirjassa Turvallisesti netissä – kodin tietoturvaopas s. 51–53.
Tässä kohdassa voidaan säädellä evästeiden eli ”keksien” (engl. cookies) tallentumista ja käyttöä. Oletusasetuksena on ”Normaali”, joka on yleensä sopiva. Ks. Turvallisesti netissä – kodin tietoturvaopas s. 185–188.
Lisäksi voidaan (joissakin IE:n versioissa) säädellä ponnahdusikkunoiden eli popup-ikkunoiden sallimista.
Tällä välilehdellä olevat asetukset koskevat Internet-yhteyden teknisiä ominaisuuksia. Yleensä ne säädetään Internet-yhteydentarjoajan antamien ohjeiden mukaisiksi, eikä niitä yleensä ole syytä sen jälkeen muutella.
Kuitenkin saattaa välityspalvelinta (engl. proxy) koskevien asetusten muuttaminen olla tarpeen, jos välityspalvelin on otettu käyttöön. Vaikka välityspalvelimen käyttö yleensä nopeuttaa ja tehostaa toimintaa, se voi myös aiheuttaa ongelmia, jos välityspalvelin ei toimi tai toimii hitaasti.
Välityspalvelinasetusten muuttamiseksi napsauta Yhteydet-välilehdellä olevaa -painiketta. Jos kohdassa on valintamerkki, välityspalvelin on käytössä. Tällöin tulisi - ja -kohdassa olla toimivat asetukset (yleensä siis Internet-yhteydentarjoajan ohjeiden mukaiset). Osoitteeksi kirjoitetaan pelkkä palvelimen osoite ilman http://-alkua. Portin numero on tyypillisesti 8080 tai 80. Jos nämä tiedot eivät ole kunnossa tai välityspalvelin ei toimi, saattaa siis valintamerkin poistaminen auttaa asioita. Huomaa, että vaikka asetuksissa puhutaan lähiverkosta, tarkoitetaan käytännössä Internetiä silloin, kun käytössä on laajakaista- tai vastaava yhteys.
Nämä asetukset eivät kerro kaikkea, sillä tietoliikenne saattaa mennä Internet-yhteydentarjoajan ns. pakkoproxyn kautta. Sitä ei käyttäjä pysty estämään eikä normaalisti edes huomaa. Tilanteen voi yrittää tarkistaa esimerkiksi yoyo.org-palvelulla, joka kaiuttaa selaimelle sen lähettämiä tietoja, mukaan lukien sen koneen Internet-osoite, josta pyyntö tulee. Jos se ilmoittaa osoitteen olevan esimerkiksi cache.kolumbus.fi, kyseessä on välityspalvelin (tässä tapauksessa käyttäjän asettama).