Joidenkin merkkien kirjoittaminen voi olla mahdotonta teknisten rajoitusten takia. Esimerkiksi sähköpostiviestin tekstissä ei yleensä voi käyttää kuin suppeahkoa merkkivalikoimaa, ellei voida varmistua siitä, että vastaanottajien käyttämät ohjelmat tuntevat laajemman merkistön. Tietokantaohjelmisto saattaa asettaa paljonkin rajoituksia sille, mitä merkkejä siihen syötettävässä tiedossa saa olla.
Tällaisissa tilanteissa joudutaan käyttämään korvaavia merkintätapoja, joita on koottu seuraavaan taulukkoon. Niitä ei siis tarjota vaihtoehtoina, vaan vain pakkotilanteissa käytettäviksi hätäratkaisuiksi. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa symboli ␣ tarkoittaa välilyöntiä.
| Suositeltu merkki | Korvaava merkki tai merkintä | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Nimi | Esim. | Nimi t. nimet | Esim. | ||
| ajatusviiva | – | 5–10 | väli, yhdysmerkki, väli | ␣-␣ | 5 - 10 |
| astemerkki | ° | 45 °C | o‑kirjain | o | 45oC |
| euron merkki | € | 50 € | e-kirjain | e | 50 e |
| hattu-s | š | Tšad | s-kirjain, h-kirjain | sh | Tshad |
| hattu-z | ž | džonkki | z-kirjain, h-kirjain | zh | dzhonkki |
| heittomerkki | ’ | vaa’an | pysty heittomerkki | ' | vaa'an |
| kertomerkki | × | 640×800 | x-kirjain | x | 640x800 |
| lainausmerkki | ” | ”On!” | pysty lainausmerkki | " | "On!" |
| miinusmerkki | − | −5 °C | yhdysmerkki t. ajatusviiva | - t. – | -5 °C t. –5 °C |
| mikro-merkki | µ | µg | u‑kirjain | u | ug |
| promillemerkki | ‰ | 2,5 ‰ | o-kirjain, /, o-kirjain, o-kirjain | o/oo | 2,5 o/oo |
| prosenttimerkki | % | 2 % | o-kirjain, /, o-kirjain | o/o | 2 o/o |
| puolilainausmerkki | ’ | ’teho’ | pysty heittomerkki | ' | 'teho' |
| tuuman merkki | ″ | 28″ | pysty lainausmerkki | " | 28" |
Astemerkki on käytännössä lähes aina käytettävissä (kuuluu lähes kaikkiin merkistöihin), ja o‑kirjain on huono korvike.
Euron merkin € tilalle sopii usein sana ”euroa”, joka ei tietenkään ole hätäratkaisu, vaan ensisijainen tapa ilmaista rahayksikkö. Taulukossa esitetty ”e” sen sijaan on hätäratkaisu, joka tulee kyseeseen silloin, kun esimerkiksi tilasyistä ei voi käyttää sanaa eikä toisaalta jostakin teknisestä syystä voi käyttää euron merkkiä.
Kertomerkki × on käytännössä lähes aina käytettävissä (kuuluu lähes kaikkiin merkistöihin).
Miinusmerkin korvikkeena voi käyttää ajatusviivaa niissä melko harvoissa tilanteissa, joissa ajatusviiva on käytettävissä, mutta miinusmerkki ei. Tällainen korvike-esitys (esimerkiksi –5) on selvästi parempi kuin yhdysmerkkiä käyttävä (‑5).
Mikro-merkki µ on käytännössä lähes aina käytettävissä (kuuluu lähes kaikkiin merkistöihin), ja u‑kirjain on huono korvike. Mikro-merkin sijasta voi käyttää kreikkalaista myy-kirjainta μ, joka on periaatteessa oikeampikin merkki.
Prosenttimerkin korvaaminen tulee kyseeseen vain silloin, kun samassa tekstissä esiintyy myös promillemerkkejä ja ne joudutaan korvaamaan.
Yläindekseille ² ja ³ ei esitetä korvaavia merkintöjä, koska nämä merkit kuuluvat lähes kaikkiin merkistöihin ja koska korvaava merkintä olisi valittava tilanteen mukaan. Esimerkiksi neliömetrin tunnuksen m² tilalla usein käytetty merkintä m2 on siis lähes aina tarpeeton. Toisaalta tavallisen kakkosen käyttö yläindeksille kakkonen ei tule kyseeseen lausekkeessa 25², vaan olisi kirjoitettava esimerkiksi 25^2.