Rektiolla tarjoitetaan sitä, että tiettyyn sanaan liittyvä pakollinen määrite eli täydennys tulee tiettyyn taivutusmuotoon. Esimerkiksi haaveilla-verbiin liittyy täydennys, joka on aina sta-päätteisessä sijamuodossa eli elatiivissa: haaveilen uudesta autosta. Toinen esimerkki on, että verbi rakastaa vaatii objektinsa partitiiviin: rakastan sinua, vaikka yleisesti verbin objektin sija vaihtelee, esimerkiksi näen sinut, mutta en näe sinua. Myös tunnettu norminmuutos, jossa kirjakieleen hyväksyttiin rakenne alkaa tekemään rakenteen alkaa tehdä rinnalle, oli luonteltaan rektioasia: alkaa-verbi vaatii edelleenkin täydennyksensä määrättyyn muotoon, mutta tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa, kaksi vaihtoehtoista rektiota.
Tällaiset ilmiöt ovat kuuluneet yleiseen kielitajuun enemmänkin kuin kielioppeihin, sanakirjoihin tai kielenoppaisiin. Niiden kuvaamisen merkitystä lisää kuitenkin se, että ne voivat olla vaikeita suomea vieraana kielenä oppiville, samoin kuin se, että on alkanut esiintyä horjuntaa. Tällöin voi jopa herätä kysymys, onko vanhan rektion mukaisella ilmauksella (esimerkiksi tiedottaa asiakkaille) sama merkitys kuin uudemmalla ja monien outona pitämällä (esimerkiksi tiedottaa asiakkaita).
Kielen sanaston kuvaukseen kuuluisi paitsi tieto sanan kirjoitusasusta, äänneasusta, taivutuksesta ja merkityksistä myös tieto sen rektioista. Suomen kielen sanojen rektioita ei kuitenkaan ole missään selostetty järjestelmällisesti – ei kuvailevasti eikä normatiivisesti. On lähinnä vain sanakirjojen esimerkkejä, joista rektion voi ehkä päätellä, ja joitakin normikannanottoja, joissa rektiosta sanotaan jotain, nykyisin tyypillisimmin purkamalla normeja sallien erilaisia vaihtoehtoja.
Määrite on vanhoissa koulukieliopeissa lauseenjäsen, joka jossain mielessä määrittää toista lauseenjäsentä, esimerkiksi luonnehtii tai tarkentaa sitä. Iso suomen kielioppi (ISK) kuitenkin erottaa tästä käsitteestä sellaiset lauseenjäsenet, jotka ovat rakenteellisesti välttämättömiä ja kutsuu niitä täydennyksiksi. (Parempi ratkaisu olisi ollut kutsua niitä pakollisiksi määritteiksi.) Tarkkaan ottaen ISK:n määritelmäosan mukaan sanan täydennyksiksi sanotaan ”niitä lausekkeita, joiden kanssa sana esiintyy ja jotka viittaavat sen ilmaiseman tilanteen tai suhteen välttämättömiin osallistujiin, esim. ihastua räppiin, ilman sukkia, nisäkkäille ominaisia. Määritteiden ja täydennysten yhteisnimitys ISK:ssa on laajennus.
Esimerkiksi lauseessa Jussi rakensi viime vuonna talon subjekti Jussi ja objekti talon ovat predikaatin rakensi täydennyksiä, sillä rakentamiseen kuuluu olennaisesti se, kuka rakentaa, ja se, mitä rakennetaan. Sen sijaan adverbiaali viime vuonna on vain määrite, joka kertoo lisää rakentamisesta, mutta lause olisi kieliopillisesti täydellinen ilman sitäkin.
Sitä, millaisia täydennyksiä sanalla on, kutsutaan sanan valenssiksi. Valenssiin ei sisälly se, että täydennysten pitäisi olla määrätyssä muodossa. Esimerkiksi verbin syödä valenssiin kuuluu, että sillä on subjekti ja objekti, mutta niiden sijamuodot määräytyvät subjekteja ja objekteja koskevien yleisten sääntöjen mukaan, eivät sanakohtaisten sääntöjen. Voi sanoa söin omenan tai söin omenaa, eli objektin sija voi vaihdella, ja vaihtelu vaikuttaa lauseen merkitykseen.
Valenssi-sanaa käytetään joskus myös täydennysten määrästä; voidaan esimerkiksi sanoa, että sanan rakentaa valenssi on kaksi.
Verbin valenssiin kuuluu, saako verbi ylipäänsä objektin. Usein puhutaan transitiivisista verbeistä ja sanotaan, että sellainen voi saada objektin. Olisi ehkä osuvampaa sanoa, että sellainen saa normaalisti objektin, vaikka se voi erikoistapauksissa jäädä pois. Esimerkiksi verbiin syödä liittyy yleensä objekti, ja voi sanoa, että sen valenssiin kuuluu objekti.
Erikoista on, että Kielitoimiston sanakirja ei kerro verbien transitiivisuutta. Äidinkieliselle puhujalle asia on toki yleensä selvä, ja usein sen voi päätellä verbin merkityksestä. Täsmälliseen kielen kuvaukseen kuitenkin kuuluisi erikseen ilmaistu tieto transitiivisuudesta ja siitä, onko objekti ehkä kiinteästi tietyssä sijamuodossa, siis objektin rektiosta.
Verbit voivat yleisesti saada määritteikseen monentyyppisiä adverbiaaleja, kuten seuraavanlaisia:
Esimerkiksi lauseet ”Espooseen rakennetaan paljon asuntoja” ja ”Espoossa rakennetaan paljon asuntoja” ovat molemmat mahdollisia ja tarkoittavat aika lailla samaa. Edellisessä on kuitenkin ‑hAn-sijainen täydennys, joka kuuluu rakentaa-verbin rektioon, kun taas toisen ‑ssA-sijainen ilmaus on paikan määrite, jollainen voi liittyä lähes mihin tahansa verbiin, jonka voi ajatella tarkoittavan konkreettista olemista, tapahtumista tai tekemistä.
Sellaisten verbien kuin itkeä tai kirkua yhteydessä on yleensä ‑sijainen adverbiaali, jonka voisi ajatella kuuluvan rektioon, esimerkiksi itki ilosta tai kirkui kauhusta. Lienee kuitenkin sopivampaa ajatella, että kyseessä on syytä ilmaiseva määrite, joka voi laajasti liittyä eri verbeihin, esimerkiksi Hän teki sen velvollisuudentunnosta. Joidenkin verbien yhteydessä sellainen vain on erityisen tavallinen, koska niitä käytetään tyypillisesti asioista, jotka tuntuvat jotenkin vaativan selittävän lisäyksen.
Edellä esitettiin pakollisuus asiana, joka erottaa täydennyksen määritteestä. Tässä tarkastellaan aihetta tarkemmin etenkin siltä kannalta, millä tavoin pakollisuus on tässä suhteellista. Tämä on rektion kannalta olennaista, koska se merkitsee, että rektionmukainen täydennys voi joskus puuttua.
Esimerkiksi verbillä sataa ei ole mitään täydennyksiä. Se voi muodostaan mielekkään lauseen yksinäänkin taikka seuranaan vain erilaisia määritteitä, esimerkiksi Eilen satoi rankasti. Useimpien verbien finiittimuodoilla on kuitenkin täydennyksenä ainakin subjekti, kun ajatellaan, että verbin 1. ja 2. persoonan muodot samoin kuin ns. passiivimuodot (oikeammin: 4. persoonan muodot) tavallaan sisältävät persoonan ilmaisun, esimerkiksi uskon = minä uskon. Itsessään subjektittomia finiittimuotoja olisivat tällöin oikeastaan vain 3. persoonan muodot kuten uskoo; niiden yhteydessä onkin ilmipantu subjekti yleensä pakollinen, joskin se voi olla merkitykseltään yleisluonteinen kuten hän tai jotkut.
Tämän lisäksi hyvin moniin verbeihin liittyy ilmauksia, joita voidaan pitää normaalisti pakollisina ja siis täydennyksiä. Esimerkiksi verbinmuoto söin tuntuu yleensä vaativan objektin, ja verbinmuoto lahjoitin tuntuu vaativan sekä objektin että -lle-sijaisen täydennyksenä, jonka tosin muu adverbiaali saattaa korvata, esimerkiksi lahjoitin sen ystävälleni ~ pois. Pelkkä lahjoitin sen tuntuisi useimmiten lauseentyngältä.
Pakollisuus on kuitenkin suhteellista. Sanalta voi puuttua täydennys ainakin seuraavissa tapauksissa:
Pakollisuuden suhteellisuuta käsittelee mm. ISK:n kohta Pakollisuus valenssin kriteerinä.
Kielitoimiston ohjepankin sivulla Rektioita: mitä rektio on? esitetään hyvin lyhyt määritelmä:
Sitä, että sana määrää seurassaan esiintyvän ilmauksen tiettyyn sijamuotoon, kutsutaan kieliopissa rektioksi.
Määritelmä ei ole kovinkaan tarkka. Voidaanhan esimerkiksi sanoa, että sana talossa määrää seurassaan esiintyvän adjektiivin samaan sijamuotoon kuin sana itse, esimerkiksi isossa talossa. Tällaista ei kuitenkaan kutsuta rektioksi, vaan kongruenssiksi.
Iso suomen kielioppi (ISK) määrittelee termin rektio seuraavasti:
Rektio tarkoittaa sitä, että sanan täydennys on tietyssä sijassa riippumatta tuon täydennyksen semanttisesta luonteesta. Esim. verbin tykätä täydennys on vaihtelemattomasti elatiivissa, esim. Tykkään hänestä, ja postposition takana täydennys genetiivissä: tuon puun takana. Joillakin sanoilla on vaihtoehtoisia rektioita: maistua hyvälle ~ hyvältä, perustua tosiasioihin ~ tosiasioille, lähellä pöytää ~ pöydän lähellä. Rektionmukaisia täydennyksiä saavat paitsi verbit ja adpositiot myös eräät substantiivit (näkökulma asiaan), adjektiivit (perso makealle, saman kokoinen) ja adverbit (sidoksissa kieleen). (» § 1225.)
ISK:n termistön mukaan sanan täydennys on sanan yhteydessä esiintyvä ilmaus, joka viittaa sen ilmaiseman tilanteen tai suhteen ”välttämättömiin osallistujiin”. Sana määrite on varattu muunlaisille ilmauksille. Esimerkiksi lauseessa Ihastuin sinuun ensi silmäyksellä sana sinuun on ISK:n mukaan verbin ihastuin täydennys, koska ihastumiseen sisältyy olennaisesti se, että ihastutaan johonkuhun tai johonkin. Sen sijaan ensi silmäyksellä on määrite, koska se ilmaisee sellaisen asian, joka voidaan kertoa tai olla kertomatta verbin ihastua yhteydessä. Aiemmin kieliopeissa ei tehty tällaista eroa, vaan täydennyksiäkin kutsuttiin määritteiksi.
Tässä esityksessä käytetään termiä rektio laajasti kaikista tilanteista, joissa sana ”määrää” täydennyksensä tiettyyn kieliopilliseen muotoon tai muototyyppiin, joka ei riipu sanan omasta muodosta. Kyse ei siis aina ole sijamuodosta, vaan myös esimerkiksi siitä, että verbin osata täydennyksenä oleva verbi on A-infinitiivin muodossa (osata tehdä) eikä jossain muussa infinitiivimuodossa (vrt. kyetä tekemään). Tosin eri infinitiiveissä on sijapäätteitä, ja ne voitaisiin jopa tulkita yhden infinitiivin eri sijamuodoiksi, kuten kirjoitus Suomen kielen infinitiivit – uusi tulkinta mainitsee.
Sanan rektio voi riippua myös sen merkityksestä esimerkiksi niin, että verbillä on yhdessä merkityksessä yksi rektio, toisessa toinen. Esimerkiksi pitää on usein tavallinen transitiivinen verbi, kuten lauseessa Pidä pääsi paikoillaan (jossa on objektin yleisten sääntöjen mukainen täydennys ja paikallissijainen määrite), mutta joissakin merkityksissä sillä on rektio: kun tarkoitetaan täytymistä, välttämättömyyttä, se saa täydennyksekseen A-infinitiivin ja voi saada genetiivissä olevan etumääritteen, joka ilmaisee kenen tai minkä täytyy, esimerkiksi Sinun pitäisi osata tämä.
Edellä lainatun ISK:n määritelmän verbiesimerkeissä kyse on verbiin liittyvän adverbiaalin sijamuodosta. Rektiosta on kyse myös silloin, kun verbin objekti on tietyssä sijamuodossa yleisistä objektisäännöistä riippumatta.
Esimerkiksi partitiivin käyttö sellaisissa ilmauksissa kuin rakastan sinua hämmentää usein suomea opiskelevia, koska he yrittävät ymmärtää sen jotenkin merkityksen kannalta. Kyseessä on rektiosääntö: verbin rakastaa objekti on aina partitiivissa. Tätä voi verrata vaikkapa verbiin nähdä, jonka objektin sija vaihtelee yleisten sääntöjen mukaan; sanomme esimerkiksi näin hänet (objekti akkusatiivissa), mutta en nähnyt häntä (objekti partitiivissa kieltosanan takia), ja näin hevosia, mutta näin hevoset (sijapäätteetön muoto eli nominatiivi ilmaisee, että kyse on tietyistä, aiemmin mainituista hevosista).
ISK:ssa objektit jaotellaan totaali- ja partitiiviobjekteihin. Totaaliobjektin sijat ovat genetiivi, nominatiivi ja muutamien pronominien osalta akkusatiivi (minut, sinut, hänet, meidät, teidät heidät, kenet). Partitiiviobjektin sija on aina partitiivi.
ISK esittää kuitenkin kohdassa § 1225 Mitä on rektio? seuraavan:
Monet tunnetta tai edestakaista liikettä kuvaavat verbit kuten rakastaa, heiluttaa saavat yleensä partitiiviobjektin, mutta tällaisten verbien yhteydessä ei silti ole tapana puhua rektiosta. Partitiivi aiheutuu verbin aspektimerkityksestä. Totaaliobjektikin on mahdollinen aspektiltaan rajatuissa ilmauksissa: Heilutin lipun riekaleeksi (» § 1509 – 1510).
Aspekti tarkoittaa lauseen esittämää näkökulmaa tilanteeseen tai tapahtumaan siinä mielessä, kuvataanko sitä yhtenä kokonaisuutena eli rajattuna vai keskeneräisenä tai jotakin vaihetta korostavana eli rajaamattomana. Esimerkiksi lauseessa Luin kirjan aspekti on rajattu, lauseessa Luin kirjaa rajaamaton. Saatetaan puhua myös tuloksellisuudesta. Kielitoimiston ohjepankin sivu Objekti: hän luki kirjaa, kirjan (milloin partitiivi, milloin ei?) kuvaa asian jopa näin, mainittuaan useita verbejä, jotka yleensä saavat partitiiviobjektin: ”Jos tekeminen ilmaistaan tuloksellisena, siis jollakin tavalla rajattuna, voi monien tällaistenkin verbien objekti olla myös muussa muodossa kuin partitiivissa”. Esimerkkinä on ”Miten rakastaa lapsensa vahvaksi?”
Tässä esityksessä kuitenkin pidetään mainitunlaista ilmiötä rektiona, josta on ISK:n kuvaamissa tapauksissa poikkeuksia. Kyse on verbeistä, joita useimmiten käytetään aspektiltaan rajaamattomina ja jotka siksi normaalisti saavat partitiiviobjektin.
Yleensä verbit, jotka ilmaisevat jatkuvaa toimintaa, saavat partitiiviobjektin. Tämä pätee silloinkin, kun niitä käytetään kuvaamaan sellaista jatkuvaa toimintaa, joka on kestänyt määrätyn ajan, esimerkiksi Henkivartija suojeli häntä koko matkan ajan.
Joissakin tapauksissa verbi saa normaalisti partitiiviobjektin, mutta muunkinlainen objekti on mahdollinen niin usein, ettei tunnu aiheelliselta puhua rektiosta. Tällainen on esimerkiksi auttaa: sanomme esimerkiksi autoin heitä, vaikka kyseessä olisi ajallisesti rajattu toiminta. Toisaalta kun auttamisen tulos ilmaistaan, sovelletaan usein yleisiä objektisääntöjä, esimerkiksi auttaa joku pulasta ja hän auttoi minut alkuun.
Rektio voi koskea myös verbin täydennyksenä olevan toisen verbin muotoa, vaikka jotkin rektion määritelmät puhuvatkin vain sijamuodosta. Suomen infinitiivit ovat kielihistoriallisesti sijamuotoja ja voidaan edelleen luokitella sellaisiksi, mutta yleensä kielenkäyttäjät eivät varmaankaan ajattele infinitiivejä sijamuotoina.
Usein muotona on verbin perusmuoto eli A-infinitiivin (I infinitiivin) lyhyt muoto, esimerkiksi haluan laulaa. Vaikka haluta-verbi yleisesti saa objektin, joka noudattaa yleisiä objektisääntöjä eikä rektiota (esimerkiksi haluan omenan, mutta en halua omenaa), sen objektina oleva verbi on kiinteästi mainitussa muodossa. Toinen tavallinen muoto on MA-infinitiivin (III infinitiivin) illatiivi, jota voidaan kutsua -mAAn-muodoksi, esimerkiksi ryhdyin laulamaan. (Puhekielessä tästä muodosta jää usein pois -mA-osa, mahdollisesti myös loppu-n, esimerkiksi laulaan tai laulaa.) Tämä voidaan tulkita erikoistapaukseksi siitä, että ryhtyä-verbin rektioon kuuluu, että sen täydennys on illatiivissa, esimerkiksi ryhdyin työhön.
Toisaalta voidaan ajatella, että verbin objektina oleva verbi on yleisesti A-infinitiivin lyhyessä muodossa. Jos tämä esitetään yleisenä objektisääntönä, kyseessä ei ole rektio.
Jotkin verbien rektiokysymykset ovat nousseet kielenhuollon kiistakysymyksiksi. Tunnetuin tapaus on se, hyväksytäänkö yleiskieleen ilmaisutyyppi alkaa tekemään. Asiassa on vanha murre-ero: eri murteissa on eri rektio alkaa-verbille.
Eri kysymys on, voiko tietyn verbin määritteenä ylipäänsä olla toinen verbi. Voiko esimerkiksi sanoa rakastan lukea? Vanhastaan ei niin ole sanottu, eikä monien kielitaju sitä hyväksy, vaan olisi sanottava rakastan lukemista, sikäli kuin ylipäänsä käytetään sanaa rakastaa näin. Voitaisiinko tämä kuvata niin, että ainakin aiemman kannan mukaisesti verbillä rakastaa on sellainen rektio, että sen täydennyksenä (joka ilmaisee rakkauden kohteen) voi olla vain nominilauseke, ei lainkaan verbiä? (Jos sellaiset muodot kuin lukemista tulkittaisiin verbin taivutuskaavaan kuuluviksi, mikä olisi kyllä mahdollista, tämä asia tietysti esitettäisiin toisin.) Rektion tavallisimpien määritelmien mukaan kyse ei ole rektiosta, koska kyse on sanaluokasta, ei taivutusmuodosta, mutta se voidaan kuvata rektion yhteydessä.
Lähes kaikkien verbien finiittimuotojen valenssiin kuuluu subjekti. Poikkeuksen muodostavat muutamat luonnonilmiöitä kuvaavat verbit kuten sataa ja tuulee.
Subjekti voi kuitenkin olla implisiittinen siinä mielessä, että sen ilmaisee vain verbin persoonapääte, jolloin ajateltu subjekti on vastaava persoonapronomini, esimerkiksi (minä) juoksen. Lisäksi subjekti puuttuu yleensä silloin, kun predikaatti on tehdään-tyyppinen (niin sanottu passiivimuoto), paitsi puhekielisissä me tehdään ‑tyyppisissä ilmauksissa. Subjekti puuttuu usein myös vastauslauseista, joiden subjektiksi on ajateltava edeltävän kysymyslauseen subjekti, esimerkiksi keskustelussa ”– Onko sinulla rahaa? – On.” Myös ns. nollapersoonaisesta lauseesta, kuten ”Täällähän jäätyy”, puuttuu subjekti.
Tässä tarkastelussa ei kuvailla sitä, missä määrin subjektin pois jääminen riippuu verbin luonteesta, Siinähän ei ole kyse rektioon kuuluvasta lauseenjäsenen muodosta, vaan lauseenjäsenen esiintymisestä.
Sen sijaan subjektin muoto voisi olla rektiokysymys. Tavallisimmin subjektina on substantiivi, joka on päätteettömässä sijassa (nominatiivissa) taikka eräissä lausetyypeissä ‑A-päätteisessä sijassa (partitiivissa) tai ‑n-päätteisessä sijassa (genetiivissä): ”Jänis istui maassa”, ”Onko täällä jäniksiä?”, ”Jäniksen täytyy olla nälkäinen”. Näistä lähinnä viimeksi mainittu on sellainen, että subjektin muoto voi riippua verbistä (Iso suomen kielioppi, § 910).
Myös se, voiko subjektina olla lause tai infinitiivilauseke (lauseenvastike), saattaa osittain riippua verbistä (§ 911).
ISK:n kohta § 1225 Mitä on rektio? sanoo, että ”rektioksi ei kutsuta tapauksia, joissa sana edellyttää täydennykseltään pelkästään tiettyä suuntaisuutta, ei tiettyä sijamuotoa”. Suuntaisuus tarkoittaa tässä sitä, että sana on olosijassa, erosijassa tai tulosijassa. Esimerkiksi verbi käydä saa olosijaisen määritteen (täydennyksen), mutta määritteestä riippuu, mitä olosijaa käytetään. Se voi olla inessiivi (kävin Vaasassa), allatiivi (kävin Vantaalla) tai monissa erikoistapauksissa essiivi (kävin ulkona).
Tässä esityksessä on otettu se linja, että kyseinen ilmiö on luonteeltaan rektio tai kuuluu sellaisen laajemman käsitteen alaa, josta rektio on yksi muoto. Aihe on olennainen muun muassa käytännön kielenoppimisen kannalta esimerkiksi siksi, että suomen kielessä etsimistä, löytämistä, kadottamista yms. tarkoittavat verbin saavat erosijaisen määritteen, kuten etsin sitä jääkaapista ~ pihalta ~ ulkoa. Tämä poikkeaa monien kielten käytännöstä, jossa asia ilmaistaan prepositioilla, jotka vastaavat olosijojamme.
Suuntaisuudella on kolme lajia, jotka ilmaistaan kolmenlaisilla sijamuodoilla. Sijamuodon käsite on tässä laaja ja kattaa sellaisia muotoja, jotka kuvataan kieliopeissa yleensä adverbeiksi, mutta jotka ovat kielihistoriallisesti sijapäätteillä muodostettuja ja jotka ilmaisevat samanlaisia suhteita kuin varsinaiset paikallissijat.
Seuraava taulukko esittää nämä sijat ja sijojen jäänteet. Esimerkkisanana on talo, paitsi ”vanhojen yleisten” sijojen osalta vartalo ulko-, sillä nämä sijat esiintyvät yleistä paikallisuutta tarkoittavassa merkityksessä vain erikoistapauksissa, kuten nykyisin adverbeiksi luokitelluissa sanoissa.
| Olosijat | Erosijat | Tulosijat | |
|---|---|---|---|
| Sisäiset | -ssA (inessiivi) talossa | -stA (elatiivi)
talosta | illatiivi taloon |
| Ulkoiset | -llA (adessiivi) talolla | -ltA (abatiivi)
talolta | -lle (allatiivi) talolle |
| Statiiviset | -nA (essiivi)
talona | – [käytetään -stA-sijaa] | -ksi (translatiivi) taloksi |
| Vanhat yleiset | -nA (essiivi)
ulkona | partitiivi ulkoa | -s (latiivi) ulos |
Pronominien taivutuksessa on poikkeuksia. Erityisesti pronominin se -ssA-muoto on siinä, -stA-muoto siitä ja -hAn-muoto siihen.
Ylläolevaa sijojen järjestelmää on kuvattu hiukan tarkemmin teoksen Handbook of Finnish kohdassa Locational cases. Sana statiivinen (stative) ei ole yleisessä käytössä. Se kuvaa sijoja, joilla ilmaistaan jossakin olotilassa tai asemassa (statuksessa) olemista, jostakin tilasta poistumista tai johonkin tilaan siirtymistä. Suomen kielessä ei ole statiivisen erosijan jäännettäkään, joskin joissakin esityksissä on kuvattu -ntA-loppuinen ”eksessiivi” sellaisena.
Jos rektioon kuuluu olosijainen määrite, voi määritteenä olla myös prepositioilmaus, joka ilmaisee paikkaa, esimerkiksi asuu vanhempiensa luona. Tämä voidaan toisaalta jäsentää niin, että määritteen pääsija on paikallissijainen luona. Vastaavaa esiintyy tulo- ja erosijoissa, esimerkiksi lähti vanhempiensa luota.
ISK esittää (§ 961) rektiotapauksiksi myös esimerkiksi ilmaukset toimin opettajana ja tartu hetkeen. Ne voitaisiin kuitenkin tulkita niin, että niissä käytetään sijamuotoja (essiivi ja illatiivi) niiden normaaleissa merkityksissä. Kyse on siis pikemminkin sijamuotojen perusmerkityksistä kuin verbien rektiosta.
Rektiokäsitteen tulkinnanvaraisuus riippuu ennen muuta siitä, millaisia määritteitä pidetään välttämättöminä, siis täydennyksinä. Niin voi sanoa olevan silloin, kun verbi tai muu sana tuntuu kielenpuhujasta jotenkin vajaalta ilman sellaista määritettä.
Esimerkiksi verbin ostaa normaalikäyttöön kuuluu objekti, joka ilmaisee, mitä ostetaan. Objektittomana se voinee esiintyä vain ilmauksissa, joissa ostamisen kohde on aiemmin ilmaistu tai muuten yhteydestä selvä, eräänlainen implisiittinen objekti. Tyypillinen esimerkki on verbin käyttö yksinään vastauksissa: – Ostitko uuden auton? – Ostin. Usein mainitaan myös keneltä tai mistä ostetaan, ehkä myös hinta: Ostin auton maahantuojalta sadallatuhannella eurolla. Sellaiset määritteet esitetään vakiintuneesti erosijaisella muodolla ja lla-sijalla eli adessiivilla. Niitä ei voi pitää välttämättöminä määritteinä ainakaan samalla tavoin kuin objektia, mutta nekin voisi esittää sanaa koskevina tietoina. Voisi ehkä puhua ehdollisesta rektiosta: sanalla ei välttämättä ole merkitykseltään tietynlaista määritettä (kuten myyjä tai hinta), mutta jos on, se on tietyssä tai tiettyyn ryhmään kuuluvassa kieliopillisessa muodossa.
Tulkinnanvaraista voi olla sekin, mitä lauseenjäsentä jokin sana määrittää. Esimerkiksi lauseessa Kokous antoi täyden siunauksen suunnitelmalle on luonnollisinta tulkita niin, että suunnitelmalle määrittää verbiä antoi sen rektion mukaisesti eikä edeltävää sanaa siunauksen. On kuitenkin ajateltavissa, että ilmaus siunaus suunnitelmalle esiintyy muunkinlaisissa yhteyksissä, jopa niin, että sanan suunnitelmalle ei voi tulkita määrittävän mitään verbiä, esimerkiksi lauseessa Siunaus suunnitelmalle viipyi. Toisaalta tällaiset ilmaukset eivät taida kaikkien mielestä olla hyvää kieltä.
Kahdesta tai useammasta sanasta koostuvalla, erityiseen merkitykseen vakiintuneella ilmauksella voidaan sanoa olevan rektio, jos siihen liittyvä sana on kiinteästi tietyssä taivutusmuodossa. Esimerkiksi fraasiin ottaa osaa liittyvä sana on kiinteästi ‑hAn-päätteisessä muodossa (illatiivissa), kuten otin osaa kilpailuun. Kyseinen liittyvä sana on niin olennainen, että sitä on pidettävä täydennyksenä. (Lause Otan osaa on luonteeltaan elliptinen: siihen liittyy julkilausumaton täydennys suruunne tai vastaava. Sen sijaan esimerkiksi fraasia ottaa selvää ei kai voi tulkita elliptiseksi.) Mutta minkä sanan täydennys se on? Luonnollisinta on ajatella, ettei se ole verbin ottaa eikä sen objektin osaa täydennys, vaan niiden muodostaman fraasin. Tässä fraasissa objekti osaa on kiinteästi‑A‑päätteisessä muodossa (partitiivissa), mutta tätä ei voi pitää rektiona (yleisesti ottaa-verbin objektin sija vaihtelee), vaan fraasinmuodostukseen kuuluvana asiana.
Toinen esimerkki on fraasi tehdä pilaa, johon liittyy ‑stA-päätteisessä muodossa (elatiivissa) oleva täydennys, kuten Hän teki minusta pilaa. Samantapainen on tehdä pilkkaa. Olennaista on, että fraasin substantiiviin yksinään (kuten pila tai pilkka) ei juuri voi ajatella vastaavassa sijassa olevaa määritettä, saati täydennystä (kuten pila jostakusta).
Fraasien rektioiden kuvaukset sopisivat fraasisanakirjaan, mutta niitä esitetään yleissanakirjoissakin. Esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjassa on pila-sanan kuvauksessa seuraava kohta: ”Tehdä pilaa jstak pilailla jnk kustannuksella.” Tämähän sanoo melko selvästi, että ilmauksella tehdä pilaa on tietty merkitys ja että siihen liittyy täydennys, joka on kiinteästi ‑stA-päätteinen.
Substantiivin täydennyksen sijasta voidaan usein käyttää saman merkityksen ilmaisevaa sanaa, joka muodostaa määriteosan (alkuosan) yhdyssanassa, jonka perusosa (jälkiosa) on kyseinen substantiivi. Esimerkiksi substantiivin lääke täydennys voi olla ‑han-sijassa (esimerkiksi lääke kuumeeseen) tai vastaan-rakenne (lääke kuumetta vastaan), mutta tällaisen täydennyksen käytön sijasta voidaan käyttää yhdyssanaa, esimerkiksi kuumelääke, jonka alkuosa samalla tavoin ilmaisee sen olennaisen seikan, mitä tautia tai oiretta lääkkeellä hoidetaan.
Tällainen määriteosa on yleensä päätteetön, mutta se voi olla myös n-päätteinen eli genetiivissä, etenkin jos substantiivi voi saada n-päätteisen täydennyksen. Esimerkiksi ihon hoito ja ihonhoito tarkoittavat samaa, joskin niillä voi olla sävy- tai painotusero. Tällöin yhdyssana eroaa täydennyksen ja substantiivin yhdistelmästä vain kirjoitusasultaan ja puheessa painotukseltaan.
Määriteosan käyttö tulee käytännössä kyseeseen yleensä vain, jos täydennys olisi yksisanainen. Sellainen oli esimerkiksi eläinsuojelulaki (eikä laki eläinsuojelusta), mutta kun se korvattiin uudella lailla, sen nimeksi tuli laki eläinten hyvinvoinnista. Tosin siitä käytetään laissa olevan nimen ohella nimitystä eläinten hyvinvointilaki ja joskus loogisempaa nimitystä
Muun muassa säädösten nimissä, joihin edellä viitattiin, on siis kahdenlaista käytäntöä: Sanaan laki, asetus voi liittyä ‑stA-sijainen täydennys tai päätteettömässä muodossa oleva määriteosa. Edellisessä tapauksessa syntyy usein ongelmia, kun nimeä käytetään lauseasemassa, jossa sitä on taivutettava, etenkin genetiiviattribuutissa. Jos nimen ensimmäistä sanaa taivutetaan, tulee sen ja pääsanan väliin useita sanoja, jolloin ilmaus on vaikeasti hahmottuva ja outokin, esimerkiksi lain eläinten hyvinvoinnista 109 §. Lainsäädännössä käytetään järjestelmällisesti tapaa, jossa lain nimessä oleva ‑stA-sijainen täydennys korvataan lauseenvastikkeella, jossa verbinä on annettu, esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain 109 §.
Vastaavaa menetelmää saatetaan käyttää muutenkin, etenkin silloin, kun substantiiviin liittyvä paikallissijainen täydennys olisi monisanainen.
Rektiota voidaan useissa yhteyksissä pitää vain muodollisena kieliopillisena seikkana, joka ei juuri vaikuta kielen ymmärrettävyyteen, ilmaisuvoimaan tai muihin käytännöllisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi se, että rakastaa-verbin objekti on aina partitiivissa, aiheuttaa lähinnä sen, että jos joku sanookin rakastan sinut, huomataan, ettei suomi ole hänen äidinkielensä. Tosin joskus voi syntyä pieni epäilys siitä, että poikkeavalla sijamuodon käytöllä on jokin tarkoitus ja merkitys.
Sen sijaan rektiosäännöistä poikkeaminen ja niiden muuttuminen luovat kieleen epävakaan ja epäselvän tilanteen. Tätä korostaa se, että tuskin koskaan on kyse rektion vaihtumisesta toiseksi tai häviämisestä kielessä yleensä, vaan muutoksissa rektion rinnalle yleensä tulee kilpaileva rektio. Tällainen on esimerkiksi vanha muutos (v. 1973), jossa ilmauksen saada tehdyksi rinnalle hyväksytiin saada tehtyä.
Jos kielessä voidaan ilmaista sama asia eri tavoin, syntyy yleensä jossakin vaiheessa ja ainakin jossain määrin ajatus, jonka mukaan niillä on merkitysero tai ainakin vivahde- tai sävyero. Voidaan esimerkiksi ajatella, että sain tehdyksi viittaa kovempaan tekemiseen kuin sain tehtyä. Joskus kielen normeissa vielä sanotaan, että ilmauksilla ei juuri ole merkityseroa tai muuten jätetään niiden merkitysten suhde hiukan auki.
Vaikka merkityseroa ei koettaisikaan olevan, syntyy epävarmuutta. Ennen kuin vaihtoehtoinen rektio on virallisesti hyväksytty, moni pitää sitä virheenä, ja hyväksymisen jälkeenkin voi esiintyä vastustusta tai epätietoisuutta.
Suomen kielen sanojen rektioita on kuvattu sanakirjoissa, kieliopeissa ja kielenoppaissa melko vähän ja hajanaisesti. Sanakirjat olisivat sopivin paikka sellaiselle tiedolle, mutta yleensä rektio ilmenee vain niiden esimerkeistä, jos niistäkään. Tosin Nykysuomen sanakirja sisältää muutamien verbien kuvauksissa melko järjestelmällisen tiedon rektiosta.
Kielikellon 1/1991 kirjoitus Aakkosista kööriin, joka käsittelee Suomen kielen perussanakirjan syntyä, esittää yhtenä syynä yksikielisen sanakirjan tarpeeseen seuraavan:
Perussanakirjassa annetaan myös esimerkkejä sanojen käytöstä lauseissa. Esimerkkien tehtävänä on tarkentaa hakusanojen merkitysten kuvausta ja kertoa, millaisissa lauserakenteissa sanat tyypillisesti esiintyvät. Erityistä huomiota on kiinnitetty ongelmallisiin rakenteisiin, vaikkapa siihen, miten käyttäytyy vierasperäinen teonsana konsultoida. Perussanakirjassa on tämän hakusanan kohdalla kaksi käyttöesimerkkiä: konsultoida työtoveriensa kanssa ja konsultoida erikoislääkäriä potilaan hoidosta. Nämä mallit auttanevat käyttämään kyseistä sanaa oikein.
Esimerkeistä voi kuitenkin päätellä vain sen, että niiden mukainen rektio on yleiskielessä käytössä ja oikein, ellei esimerkkiin liity huomautusta vältettävyydestä, murteellisuudesta tms.
Kuitenkin rektiot ovat osa kielen järjestelmää. Vaikka mikään kieliopin tai sanakirjan sääntö ei sano, että kunnioittaa-verbin objekti on aina partitiivissa, jokainen suomea äidinkieleenään puhuva varmaan kokee ilmauksen kunnioitan sinut tai kunnioitan päätöksesi virheelliseksi, suorastaan kielenvastaiseksi.
Kun kielessä alkaa esiintyä rektiosta poikkeavia ilmauksia (kuten tiedotan oppilaita), ei siis ole mitenkään selvää, että niitä voidaan pitää virheinä. Ainakin voi olla vaikeaa vakuuttaa sellaisen ilmauksen virheellisyydestä, joka ei riko mitään kirjoitettua sääntöä. Lisäksi voi syntyä epäselvyyttä siitä, muuttuuko merkitys.
Kielenoppaissa on kannanottoja lähinnä tapauksiin, joissa jotakin rakennetta on ruvettu käyttämään eri tavalla kuin aiemmin ja tähän otetaan kantaa. Tunnetuin tapaus lienee se, että verbin alkaa rektio on normien mukaisessa yleiskielessä vaatinut määritteen A-infinitiiviin (aloin tehdä), mutta pitkällisten kiistojen jälkeen on hyväksytty myös länsimurteiden mukainen MA-infinitiivin illatiivi (aloin tekemään).
Kielitoimiston kielioppioppaassa käsitellään rektioasioita lähinnä luvussa ”Sanan sijamuoto lauseessa”, etenkin sen osassa ”Tyytyväinen asiaan vai asiasta – Rektiokysymyksiä”, jonka viimeisenä kohtana on ”Aakkosellinen sanahakemisto (rektiot) ” (s. 120).
Varsinaisia rektioiden kuvauksia on lähinnä opetusaineistossa, joka on laadittu suomea vieraana kielenä opiskeleville. Laajin kooste lienee Hannele Jönsson-Korholan ja Leila Whiten kirja Tarkista tästä – suomen sanojen rektioita suomea vieraana kielenä opiskeleville. Opetushallituksen julkaisemassa aineistossa Suomea, ole hyvä (suomea aikuisille maahanmuuttajille) on osan 2 kielitieto-osuudessa kuvattu melko paljon sanojen rektioita: Verbirektioita 1, Verbirektioita 2, ja Substantiivi- ja adjektiivirektioita.
Kielitoimiston kielioppiopas sisältää aiempia ohjeita huomattavasti laajemman kuvauksen rektioasioista. Laajimmin ja yhtenäisimmin se käsittee verbien rektioita, jaksossa ”Tyytyväinen asiaan vai asiasta – Rektiokysymyksiä” (s. 98–120). Oppaan luonteen takia se tietenkin käsittelee sellaisia rektioasioita, joista on epäselvyyttä tai joissa rektiovirheet ovat melko yleisiä.
Kielitoimisto ohjepankki sisältää laajan osion Sijamuodon valinta, jonka sivuista osa käsittelee rektioasioita, etenkin sellaiset, joiden nimi alkaa ”Rektioita:”.
Seuraavassa kuvataan eri sanaluokkien sanojen yleisiä rektio-ominaisuuksia. Lisäksi tässä kuvaillaan yleisesti sanojen valensseja.
Vapaiksi adverbiaaleiksi rektion kannalta voidaan kutsua sellaisia adverbiaaleja, jotka voivat esiintyä lähes minkä tahansa verbin yhteydessä, tai ainakin hyvin monenlaisten verbien. Tällaisia ovat yleensä adverbiaalit, jotka ilmaisevat ajankohtaa, kestoa, toistuvuutta, paikkaa, tilaa, tapaa, välinettä, keinoa, syytä tai ehtoa. Niihin ei siis liity rektiosääntöjä.
Käsite on kuitenkin merkityksellinen rektion kannalta sikäli, että joissakin tilanteissa vapaa adverbiaali voi esiintyä rektionmukaisen adverbiaalin tilalla, usein ilman selvää merkityseroa.
Esimerkiksi lauseet Espooseen rakennetaan paljon uusia asuntoja ja Espoossa rakennetaan paljon uusia asuntoja tarkoittavat käytännössä samaa. Erona on, että edellisessä täydennys on rakentaa-sanan vanhan rektion (rakentaa jonnekin) mukaisesti tulosijassa. Jälkimmäisessä taas on vapaa adverbiaali, joka ilmaisee tekemisen paikan. Sen käyttäminen ei sinänsä merkitse rektion muuttumista, varsinkaan, jos lauseilla koetaan olevan merkitysero tai ainakin sävyero: Espooseen rakennetaan tuo esiin sen, että Espooseen tulee uusia asuntoja, kun taas Espoossa rakennetaan sanoo tavallaan ulkokohtaisemmin, että Espoossa tapahtuu rakentamista.
Tilanne voidaan tulkita niin, että lauseesta Espoossa rakennetaan paljon uusia asuntoja poikkeuksellisesti puuttuu tulosijainen täydennys ja että siinä on olosijainen määrite. Itse asiassa lauseeseen voitaisiin lisätä tulosijainen täydennys, esimerkiksi Niittykumpuun.
Rektioiden kuvauksen sopiva paikka olisi yksikielisessä sanakirjassa, jossa se olisi muiden sanaa koskevien tietojen joukossa. Erityisesti esimerkistö havainnollistaisi rektiota. Ei ole kuitenkaan näköpiirissä, että suomen kielen sanakirjoja täydennettäisiin sellaisiksi.
Kun rektioiden kuvaukset esitetään erikseen, joudutaan siihen, että joidenkin sanojen rektiot ovat yksinkertaisia esittää, joidenkin taas vaativat esimerkkejä ja selityksiä. Pitkähköjä kuvauksia vaativat erityisesti sanat, joilla on vaihtoehtoisia rektioita, ehkä niin, että niillä on tyyli- tai murre-ero tai kielen normeissa on vaihtelua.
Esimerkiksi sanan ahdistua rektio voitaisiin esittää tiiviisti ilmauksella ”ahdistua ‑stA”, joka tarkoittaa, että sanalla on täydennys, joka on ‑stA-päätteisessä sijassa eli elatitiivissa. Havainnollisempi voisi olla ”ahdistua jostakin”, mutta tällainen ílmaus olisi usein pitkä, esimerkiksi ”rakastua johonkuhun tai johonkin”. Joka tapauksessa tällainen kuvaus olisi muoto-opillinen eikä kertoisi, mikä täydennyksen merkitys olisi. Useinkin täydennyksen merkitys voidaan suoraan päätellä sanan merkityksestä, mutta on myös tapauksia, joissa sanalla on useita täydennyksiä tai vaihtoehtoisia täydennyksiä, ja tällöin tarvitaan merkitystenkin selityksiä.
Niinpä tässä on päädytty esittämään rektiot
| Merkintä | Selitys | Esimerkki |
|---|---|---|
| – | Ei rektiota eikä muunlaisia määritteitä kuin sanaluokasta johtuvat. Käytetään silloin, kun verbillä ei sen jossakin merkityksessä ole täydennyksiä. | – |
| | | Erottaa vaihtoehtoisia täydennyksiä. | -hAn | -ksi |
| -A | Sija, jonka pääte on -a, -ä, -ta tai -tä tai eräissä tapauksissa -tta tai -ttä, (esim. vene : venettä), siis partitiivi. Jos merkitykseen sopii, voi täydennyksenä olla myös että-lause, esim. Ajattelen, että = Ajattelen sitä, että. | taloa |
| -A-infinitiivi | A-infinitiivi. Verbin perusmuoto, jonka lopussa on yleiskielessä aina -a tai -ä ja rajakahdennus. Vanhoissa kieliopeissa I infinitiivin lyhyempi muoto. Puhekielessä siitä esiintyy myös sellaisia pitkään vokaaliin (ja usein rajakahdennukseen) loppuvia muotoja kuin sanoo (yleiskielen sanoa), lähtee (lähteä) ja pelaa (pelata); ks. ISK § 120). | tehdä |
| erosija | Sija, joka liikettä tai muutosta kuvattaessa ilmaisee tulemista jostakin, siis -stA- tai -ltA-päätteinen sija. Voi olla myös merkitykseltään erosijaa vastaava adverbi, kuten ulkoa. | talosta, talolta |
| että-lause | Sivulause, joka alkaa että-sanalla, tai sellaista vastaava (referatiivinen) lauseenvastike, esim. luulen, että hän tietää sen = luulen hänen tietävän sen | että niin on |
| -hAn | Illatiivi eli sija, jonka yksi pääte on h + vartalon loppuvokaali + n. Muut päätteet ovat vokaalin pidennys + n (esim. talo : taloon) ja seen. monikossa siin (esim. tienoo : tienooseen : tienoisiin). Jos täydennys on verbi, se on tällöin -mAAn-muodossa. | maahan |
| -in | Sija, jonka pääte on -in, siis instruktiivi. | |
| johdosta-rakenne | Postpositio johdosta ja sen (genetiivissä oleva) täydennys. Kyseeseen saattaa tulla myös jokin muu syytä ilmaiseva postpositio, kuten vuoksi (vrt. syyilmaus). | ehdotuksen johdosta |
| kanssa-rakenne | Postpositio kanssa ja sen (genetiivissä oleva) täydennys. Jos täydennys on persoonapronomini, kanssa-sanaan tulee (yleiskielessä) possessiivisuffiksi. Rakenne on rektiossa vierasvoittoinen ja periaatteessa edelleen kirjakieleen kuulumaton, mutta varsin tavallinen; ks. Kanssa: mitä sen kanssa voi tehdä? | minun kanssani |
| -ksi | Sija, jonka pääte on -ksi, siis translatiivi. Kyseeseen voi tulla myös merkitykseltään vastaava adverbi kuten kauas tai kahtia. | taloksi |
| kohtaan-rakenne | Postpositio kohtaan ja sen (‑A-päätteinen) täydennys. | minua kohtaan |
| kohti-rakenne | Postpositio kohti tai kohden ja sen (‑A-päätteinen) täydennys. | minua kohti |
| kO-lause | Kysymysmuotoinen sivulause, jossa on kysymyspartikkeli ”ko tai ”kö | voiko se olla totta |
| -kseen | Tehdäkseen-tyyppinen verbinmuoto, siis A-infinitiivin translatiivi. Possessiivisuffiksi vaihtelee persoonan mukaan. | sanoakseni |
| kuin-rakenne | Ilmaus, jossa on sana kuin ja sen edellä mahdollisesti aivan ikään, juuri tms. ja jäljessä nomini predikatiivimuodossa. | kuin talo; ikään kuin taloja |
| lause | Kielen sääntöjen mukainen lause. Sisältää ainakin predikaatin (verbin). | silmä kantaa |
| -llA | Sija, jonka pääte on -lla tai -llä, siis adessiivi. | talolle |
| -lle | Sija, jonka pääte on -lle, siis allatiivi. | talolle |
| -ltA | Sija, jonka pääte on -lta tai -ltä, siis ablatiivi. | talolta |
| -mAAn | Verbinmuoto, jonka pääte on -maan tai -mään, siis MA-infinitiivin illatiivi. | tekemään |
| -mAisillAAn | Muoto, jossa verbin -mA-infinitiiviin liittyy muita muotoaineksia, mukaan lukien (sijan mukaan vaihteleva) possessiivisuffiksi | tekemäisilläni |
| -mAstA | Verbinmuoto, jonka pääte on -masta tai -mästä, siis MA-infinitiivin (III infinitiivin) elatiivi. | tekemästä |
| -mAttA | Verbinmuoto, jonka pääte on -matta tai -mättä. siis MA-infinitiivin abessiivi. | tekemättä |
| -misen | Verbin -minen johdoksen genetiivimuoto, jonka pääte on siis -misen. (Tämä olisi tulkittavissa myös verbin infinitiivimuodoksi.) Tämä rektio merkitsee, ettei sana voi saada määritteekseen varsinaista verbinmuotoa (kuten A-infinitiiviä); esim. normien mukaisessa kielessä ei voi sanoa aloitin lukea. | Aloitin tenttiin lukemisen vasta nyt. |
| -n | Sanalla on genetiivissä oleva määrite, joka (normaalisti) on sanan edessä, siis genetiiviattribuutti, mutta verbiin liittyvänä sen jäljessä. Genetiivi on sija, jonka pääte on -n ja joka esiintyy mm. objektin sijana (esim. ostin talon), attribuutin sijana (esim. talon katto) ja useiden postpositioiden yhteydessä (esim. talon edessä). Persoonapronominin genetiivin tilalla voi olla pelkkä possessiivisuffiksi, esim. edessäni (= minun edessäni, puhekielessä esim. mun edessä). | talon |
| -nA | Sija, jonka pääte on -na tai nä, siis essiivi. | talona |
| -nUt | Verbin -nUt-päätteinen nominaalimuoto, aktiivin partisiipin ”perfekti” (oik. preteriti). | tehnyt |
| objekti | Täydennys on jossakin objektin sijassa. (Jos merkitykseen sopii, voi täydennyksenä olla myös että-lause, esim. Tiedän, että = Tiedän sen, että.) Tällöin kyseessä ei ole rektio, mutta asia mainitaan selvyyden vuoksi. On tapauksia, joissa verbillä voi vaihtoehtoisesti olla myös jonkin rektion mukainen täydennys. | talo, talon, taloa |
| olosija | Sija, joka liikettä tai muutosta kuvattaessa ilmaisee olemista jossakin, siis -ssA- tai -llA-päätteinen sija. Voi olla myös merkitykseltään olosijaa vastaava adverbi, kuten ulkona, tai prepositioilmaus, kuten sukulaisten luona. | talossa, talolla |
| osma | objektinsijainen määrän adverbiaali. Muoto määräytyy kuten objektin, mutta tulkitaan adverbiaaliksi lauseen rakenteen takia. | tunnin |
| pred:vi | Predikatiivi, lähinnä olla-verbin täydennys, jonka sijamuoto on päätteetön (nominatiivi) tai -A-päätteinen (partitiivi). | iloinen; iloisia |
| puolesta-rakenne | Postpositiolla puolesta muodostettu rakenne. | lasten |
| päätteetön | Nominin muoto, jolla ei ole sijapäätettä, siis nominatiivi. Ei yleensä rektiossa esiintyvä sija, mutta etenkin muutamien vierasperäisten prepositioiden täydennys on nominatiivissa. | talo, talot |
| -ssA | Sija, jonka pääte on -ssa tai -ssä, siis inessiivi. (Sanan se inessiivi on poikkeuksellinen: siinä.) | talossa |
| -stA | Sija, jonka pääte on -sta tai -stä, siis elatiivi. (Sanan se elatiivi on poikkeuksellinen: siitä.) Jos verbin merkitys sallii, voi kyseeseen tulla myös että-lause, lyhentymänä ilmauksesta siitä, että – –. | talosta |
| syyilmaus | Syytä ilmaisevalla postpositiolla kuten takia, tähden tai vuoksi taikka tehdäkseen-tyyppisellä verbinmuodolla muodostettu rakenne; joskus myös syytä ilmaiseva sivulause (koska-lause). | hänen vuokseen |
| -(t)tAvissA | Muoto, jossa verbin -(t)tAvA-partisiippiin (passiivin partisiipin preesens) liittyy monikon tunnus ja -ssA-pääte; joissakin yhteyksissä myös -llA.-muoto on mahdollinen. | tehtävissä; näkyvillä |
| tulosija | Sija, joka liikettä tai muutosta kuvattaessa ilmaisee tulemista jonnekin, siis -hAn- tai -lle-päätteinen sija. Ks. Rektiontapainen suuntaisuus. Voi olla myös -mAAn-infinitiivi tai merkitykseltään tulosijaa vastaava adverbi, kuten ulos. | taloon, talolle |
| -vAn-rakenne | Että-lausetta vastaava lauseenvastike, jossa verbi on aktiivin partisiipin preesensissä. | olevansa kiinnostunut |
| varten-rakenne | Postpositio varten ja sen (-A-sijassa oleva) täydennys tai vastaava rakenne, kuten varalle ja sen (-n-sijassa oleva) täydennys, | minua varten; viikonlopun varalle |
| vastaan-rakenne | Postpositio vastaan ja sen (-A-sijassa oleva) täydennys. | minua vastaan |
| -vinAAn | Muoto, jossa verbin -vA-partisiippiin (aktiivin partisiipin preesens) liittyy monikon tunnus, -nA-pääte ja (sijan mukaan vaihteleva) possessiivisuffiksi | tekevinäni |
Seuraavan taulukon toisessa sarakkeessa (Rektio) käytettyjen merkintöjen selitykset ovat edellisessä taulukossa. Jos sanalla on vaihtoehtoisia rektioita (osittain sanan merkityksen mukaan), ne esitetään yleensä kukin omalla rivillään.
Taulukkoon on pyritty ottamaan tavallisimmat suomen sanat, joilla on rektio, ja sellaiset sanat, joiden määritteiden sijoista esiintyy epäselvyyttä, norminmuutoksia yms.
Mukana ei ole lukusanoja, joilla on eräin ehdoin ‑A-sijainen täydennys, esim. kaksi kalaa (ks. lukumääräsanat).
| Sana | Rektio | Esimerkki | Huomautuksia |
|---|---|---|---|
| à | päätteetön | 5 à 7 (viisi aa seitsemän); 6 l à 8 € (kuusi litraa aa kahdeksan euroa) | Ranskasta lainattu prepositio. |
| à la | päätteetön | à la Maija ’Maijan tapaan’ | Ranskasta lainattu ilmaus. |
| aatella | -A | Aattelin sua just. | Arkikieltä. |
| aavistaa | objekti | aavistin sen | |
| aavistella | ‑A | Hän oli pitkään aavistellut petosta. | |
| aavistus | -stA | Minulla ei ole aavistustakaan asiasta. | Voidaan tulkita, että kyseessä on sanan kaksi aivan eri merkitystä ja niillä on omat rektionsa. |
| -A | Tukassa oli aavistus harmaata. | ||
| abstrahoida | objekti -stA | abstrahoi hahmosta rationaalisen muodon | Nykysuomen sanakirja: A. jtak jstak. Nykyisin esiintyy myös ‑ltA-sijainen täydennys. |
| ahdistaa | -A | Minua ahdistaa. Henkeä ahdistaa. | Ilman subjektia. |
| objekti tulosija | Hän ahdisti minut nurkkaan. | Subjektillisena. | |
| ahdistella | -A | Hän ahdisteli minua. | |
| ahdistua | -stA | Ahdistuin vaatimuksista. | ’tulla ahdistuneeksi’; määrite ilmaisee syyn |
| tulosija | Pora ahdistui reikään. | ’juuttua johonkin ahtaaseen, puristua, likistyä’; määrite ilmaisee, mihin juuttuu | |
| ahdistunut | -stA | Olen ahdistunut vaatimuksista. | |
| ahkera | -mAAn | Hän on ahkera lukemaan läksyjä. | |
| aihe | -hAn | Nyt on aihetta juhlaan. | Täydennyksenä substantiivi. |
| -lle | aihetta epäilylle | Yleiskielen rajatapaus. | |
| -n | juhlan aihe | ||
| A-infinitiivi | Nyt on aihetta juhlia. | Täydennyksenä verbi. | |
| aiheutua | -stA | Tästä aiheutuu vielä paljon vaivaa. | |
| aika | A-infinitiivi | On aika lopettaa. | Kun aika on predikatiivina (on aika). |
| aikoa | A-infinitiivi | Hän aikoi lähteä. | |
| objekti | Mitä sinä nyt oikein aiot? | Objektina voi olla kvanttori- tai interrogatiivipronomini (ISK 469). | |
| -ksi | Hän aikoo lääkäriksi. | Täydennys ilmaisee, mihin asemaan, rooliin tms. jokin aiotaan saada. | |
| aikomus | A-infinitiivi | Hänellä on aikomus lopettaa. | |
| ajatella | -A | Ajattelen sinua. | Tunneverbeihin rinnastuva. |
| -stA | Mitä ajattelet minusta? | Verbi tarkoittaa tällöin jotakin mieltä olemista, käsitystä jostakin tai jostakusta. | |
| A-infinitiivi | Ajattelin lopettaa. | Verbi tarkoittaa tällöin aikomista tms. | |
| että-lause | Ajattelin, että se on turhaa. | ||
| ajatus | -stA | ajatus erosta | |
| -n | eron ajatus | ||
| A-infinitiivi | Ei ollut ajatustakaan maksaa velka. | ||
| alapuolella | -n | arvostelun alapuolella | Samoin alapuolelta, alapuolelle. |
| alentaa | -A | alentaa hintaa | |
| objekti -hAn|-ksi | alentaa arvosana kuutoseen t. kuutoseksi | ||
| objekti -ksi | Hänet alennettiin sotamieheksi. | Tällöin verbi tarkoittaa alempaan arvoasemaan saattamista. Voi olla myös -sta-sijainen määrite, joka ilmaisee aiemman aseman, esimerkiksi luutnantista. | |
| alentua | -mAAn | En alennu kommentoimaan. | |
| ali | -n | pöydän ali | |
| alistaa | -hAn | Alistaa valtaansa. | Myös alle-rakenne mahdollinen, esim. alistaa valtansa alle, mutta ehkä vierasvoittoiseksi tulkittava. |
| -lle t. (harv.) ‑hAn | Alistaa asia tuomiokapitulille t. tuomiokapituliin | ’toimittaa päätös toisen, ylemmässä asemassa olevan ratkaistavaksi’ | |
| -lle | Osasto alistettiin 1. prikaatille | ’määrätä sotilasyksikkö muun kuin tavanomaisen johtonsa alaiseksi’ | |
| alistua | -hAn | alistua kohtaloonsa; alistua noudattamaan toisten käskyjä | |
| alitse | -n | pöydän alitse | |
| alkaa | A-infinitiivi t. ‑mAAn | alkaa tehdä t. alkaa tekemään | Aiemman normin mukaan vain A-infinitiivi. |
| objekti | Alkoi työn. | Täydennyksenä substantiivi. | |
| alkaen | -stA | toukokuusta alkaen | Postpositioksi muodostunut verbinmuoto. Täydennyksenä oleva numeropäiväys yleensä päätteetön, esim. 4.7. alkaen. |
| alkuun | -n | Esitys sijoitettiin kokouksen alkuun. | Lähinnä alku-sanan muoto, mutta tulkittavissa postpositioksi. |
| alla | -n | pöydän alla | |
| alle | -n | päätteetön | alle viiden euron | alle viisi euroa | päätteetön mahdollinen määrän ilmauksissa. |
| allerginen | -lle | Olen allerginen pähkinöille. | |
| kohtaan-rakenne | Olen allerginen pähkinöitä kohtaan. | Kielitoimiston kielioppioppaan mukaan kuitenkin vain -lle. | |
| aloitella | -A | aloitella heinäntekoa | |
| aloittaa | objekti | Aloitin työt. Aloitin valmistautumisen. | |
| A-infinitiivi | aloittaa tehdä | Ei pidetä yleiskielen mukaisena. | |
| -mAAn | aloittaa tekemään | Ei pidetä yleiskielen mukaisena. | |
| alta | -n | pöydän alta | |
| altistaa | -lle | altistaa säteilylle | |
| altistua | -lle | altistua melulle | |
| aluksi | -n | kokouksen aluksi | Postpositiona käytetty alku-sanan muoto. |
| alun | -n | alun toista sataa | Alkujaan alku-sanan muoto, jolle on kehittynyt erikoiskäyttö. Määrite on järjestyslukusana. |
| alussa | -n | kokouksen alussa | Postpositiona käytetty alku-sanan muoto. |
| alusta | -n | viikon alusta | Postpositiona käytetty alku-sanan muoto. |
| ammuskella | -A | ammuskella variksia | Objekti yleensä monikossa. |
| ampaista | -hAn | Hän ampaisi pakoon. | |
| ampua | -A | Hän ampui hirveä. | Kun tarkoitetaan kuoliaaksi ampumista, verbi noudattaa yleisiä objektisääntöjä, esim. Hän ampui hirven; ilmaus Hän ei ampunut hirveä on täten kaksitulkinainen, |
| objekti | Hän ampui hirven. | ||
| ampuilla | -A | ampuilla huvikseen varpusia | Objekti on normaalisti monikossa. |
| analoginen | kanssa-rakenne | analoginen tämän kanssa | |
| -lle | analoginen tälle | ||
| ankara | -lle | kohtaan-rakenne | Älä ole kovin ankara heille t. heitä kohtaan. | |
| anniskella | -A -lle | Luvalla saa anniskella kaikkia alkoholijuomia. Alkoholia ei saa anniskella alaikäisille. | Objekti ilmaisee, minkä (alkoholijuoman) myynnistä ravintolassa tms. on kyse, ja -lle-sijainen täydennys ilmaisee, kenelle myydään. Yleensä vain jompikumpi täydennys on mukana. |
| anoa | -A | anoa armoa | Voi olla -ltA-sijainen määrite, esim. presidentiltä. |
| että-lause | Säädyt anoivat, että – – | Vanhahtava? | |
| -mAAn | anoi lopettamaan | Ei ehkä yleiskielen mukainen. | |
| ansiosta | -n | tämän ansiosta | Ansio-sanan postpositioksi muodostunut muoto. |
| antaa | -lle | Annoin hänelle rahaa. | Määrite ilmaisee, kenelle annetaan. |
| -n A-infinitiivi | Antakaa heidän mennä. | Ilmaisee tekemisen sallimisen joillekuille. Rakenteella ilmaistaan myös myönnettelyä t. uhittelua, esim. Anna ihmisten juoruta, ja teettämistä, esim. Antaa tehdä uudet kopiot (aiempien suositusten mukaan tämä sanotaan paremmin teettoverbillä, esim. Teettää uudet kopiot). | |
| antautua | tulosija | antautua viholliselle; antautua väittelyyn | |
| antelias | -lle tai kohtaan-rakenne | Hän oli hyvin antelias meille ~ meitä kohtaan. | |
| apinoida | -A | apinoida herroja | |
| aprikoida | -A | aprikoida asiaa | |
| apu | -hAn | Sain apua vaikeuksiin. | Ilmaisee, missä asiassa autetaan. |
| -stA | Sain apua lääkkeistä. Sain apua verkosta. | Ilmaisee, mikä auttaa t. mistä paikasta saa apua. | |
| -ltA | Sain apua lääkäriltä. | Ilmaisee, kuka (t. mikä organisaatio) auttaa. | |
| apuraha | -hAn | varten-rakenne | apuraha tutkimukseen; apuraha tutkimusta varten | |
| arastella | -A | Lapsi arasteli vieraita. | |
| aristaa | -A | Haavaa aristaa. | Verbiä käytetään myös ilman objektia niin, että subjekti ilmaisee, mikä on arka, esim. Haava aristaa. |
| aristella | -A | aristella jalkaansa | |
| arka | -lle | arka valolle | Ilmaisee, mikä aiheuttaa vahinkoa. |
| -stA | arka kunniastaan | Ilmaisee, minkä loukkaamisesta pahastuu. | |
| -mAAn | arka puhumaan | Ilmaisee, minkä tekemistä pelkää t. varoo. | |
| arkailla | -A | arkailla ihmisiä | |
| A-infinitiivi | Hän arkaili tulla peremmälle. | ||
| armastella | -A | armasteli minua | |
| arvoinen | -n | sadan euron arvoinen | |
| arvostaa | -A | Me kaikki arvostimme häntä. | Joskus myös muissa objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. Hän arvosti suorituksensa korkealle. |
| arvostelu | -n | -stA | kirjan arvostelu t. arvostelu kirjasta | Myös yhdyssanalla, esim. kirja-arvostelu. |
| aseistautua | -in | Hyökkääjät olivat aseistautuneet kiväärein ja pistoolein. | Ks. Instruktiivi rektiosijana. |
| -lla | Hyökkääjät olivat aseistautuneet kivääreillä ja pistooleilla. | ||
| asenne | -hAn | kohtaan-rakenne | asenne työhön t. työtä kohtaan | |
| asennoitua | -hAn | He asennoituivat kielteisesti ehdotukseen. | |
| asentaa | objekti tulosija | asentaa ohjelma tietokoneeseen t. tietokoneelle | Aiemmin tulosijana yl. -hAn. |
| asettaa | objekti tulosija | asettaa paperit pöydälle t. mappiin. | |
| objekti -ksi | asettaa ehdokkaaksi | ||
| asettua | tulosija | asettua asumaan; asettua makuulle | |
| tulosija | ‑ksi | asettua ehdokkaaksi | ||
| asetus | -stA | asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä | Myös yhdyssanalla, esim. metsästysasetus. |
| asti | tulosija | rantaan asti | Postpositiona. Sanaa käytetään myös adverbina, esim. tarpeeksi asti. Täydennyksenä oleva numeropäiväys yleensä päätteetön, esim. 4.7. asti. |
| erosija | alusta asti | ||
| asua | olosija | Olen asunut Espoossa ja Vantaalla. | |
| -A | Hän ryhtyi asumaan tilaa. | Merkityksessä ’asukkaana viljellä t. hoitaa’. Murteissa laajemminkin, samoin partisiippeina; ks. Asua taloa ∼ talossa. | |
| aukoa | -A | Kala aukoo suutaan. | |
| auttaa | -A tulosija | Auta minua alkuun! | Joskus 1. täydennys muussa objektin sijassa, kun aspekti on rajaava, esim. Hän auttoi meidät voittoon. |
| ‑A -ssA | Autoin heitä maalaamisessa. | ||
| objekti ‑stA | Autoin hänet pulasta. | ||
| päätteetön | Auta armias! | Täydennys puhuttelun luonteinen. | |
| avoin | -lle | Olen avoin uusille ehdotuksille. | |
| avomielinen | kohtaan-rakenne | avomielinen minua kohtaan | |
| avulla | -n | kokeen avulla | Apu-sanan adessiivi, jota käytetään postpositiona. |
| avustaa | -A | avustaa lehteä kirjoituksillaan | |
| boikotoida | -A | Oppositio boikotoi vaaleja. | |
| buuata | -lle | Yleisö buuasi erotuomarille. | |
| deitata. deittailla | ‑A | deitata jotakuta | Arkikieltä. |
| kanssa-rakenne | deitata jonkun kanssa | ||
| digata | -A t. -stA | Diggaan musaa ~ musasta. | Alun perin slangisana, jonka rektio on -A. |
| edelle | -n t. -A t. -stA | toisten ~ toisia ~ toisista edelle | |
| edellyttää | -A -ltA | Edellytämme hakijalta hyvää ruotsin taitoa. | |
| että-lause | Edellytämme, että hakija osaa ruotsia hyvin. | ||
| edellytys | -n | elämän edellytykset | |
| -lle | edellytykset elämälle | Merkitys sama kuin edellisessä. | |
| -hAn | Hänellä on edellytyksiä tehtävään. | kykyjä, valmiuksia | |
| A-infinitiivi | Hänellä on edellytyksiä päästä pitkälle. | Vrt. ed. | |
| -ksi | Mitkä ovat hänen edellytyksensä ministeriksi? | valmiudet virkaan, tehtävään tms. | |
| että-lause | sillä edellytyksellä, että | ||
| edellä | -n t. -A t. -stA | toisten ~ toisia ~ toisista edellä | |
| edeltä | -n t. -A t. -stA | toisten ~ toisia ~ toisista edeltä | |
| edeltää | -A | Ukkosta edelsi kova helle. | Täydennys on useimmiten verbin jäljessä. |
| edemmä(ksi), edemmäs | -A | toisia edemmäksi | Myös kuin-sanalla ja sijapäätteettömällä muodolla: edemmäksi kuin toiset |
| edempänä | -A | toisia edempänä | Myös kuin-sanalla ja sijapäätteettömällä muodolla: edempänä kuin toiset |
| edempää | -A | toisia edempää | Myös kuin-sanalla ja sijapäätteettömällä muodolla: edempää kuin toiset |
| edesauttaa | -A | Tätä edesauttoivat monet seikat. | |
| edessä | -n | toisten edessä | |
| edestä | -n | toisten edestä | |
| edistää | -A | edistää vientiä | |
| editse | -n | talon editse | |
| edustaa | -A | edustaa maataan | |
| ehdotella | -A | Ehdoteltiin monenlaisia keinoja. | |
| ehdottaa | tulosija -A | Lääkäri ehdotti potilaalle matkaa. Ehdotimme muutoksia lakiin. | |
| objekti -ksi | Ehdotan asian pantavaksi pöydälle. | ||
| että-lause | Ehdotan, että asia pannaan pöydälle. | ||
| ehdotus | -stA | ehdotus kielilain uudistamisesta | Täydennys kertoo aiheen. |
| ehdotus kielilain uudistamiseksi | Täydennys kertoo tavoitteen. (Sävyero.) | ||
| ehtiä | -mAAn | En ehtinyt kertomaan asiasta. | Eri muodoilla voidaan tulkita olevan jokin merkitys- tai sävyero, ks. Rektioita: ehtiä, ennättää, keretä. |
| A-infinitiivi | En ehtinyt kertoa asiasta. | ||
| tulosija | ehtiä junaan, asemalle, ulos | ||
| ehto | -n | kaupan ehto | Ehkä myös -lle t. -hAn. |
| ehättää | -mAAn | ehätti kertomaan | Myös A-infinitiiviä käytetään (ehätti kertoa), eikä ole selvää, onko tämä normien mukaista. |
| ekvivalentti(nen) | kanssa-rakenne | Väite P on ekvivalentti väitteen Q kanssa. | |
| elätellä | -A | elätellä toivoa | |
| eläytyä | -hAn | Hän eläytyi osaansa hyvin. | |
| empiä | -A t. A-infinitiivi | empiä askeliaan; empiä vastata | |
| ennakkoluulo | kohtaan-rakenne | ennakkoluulot meitä kohtaan | |
| -stA | Hänellä on tästä asiasta vahvoja ennakkoluuloja. | ||
| ennen | -A | ennen joulua | |
| ennättää | -mAAn | Puolue on jo ennättänyt ilmaisemaan valmiutensa osallistua myös uuteen hallitukseen. | Eri muodoilla voidaan tulkita olevan jokin merkitys- tai sävyero, ks. Rektioita: ehtiä, ennättää, keretä. |
| A-infinitiivi | En ennättänyt syödä. Puolue on jo ennättänyt ilmaisemaan valmiutensa osallistua myös uuteen hallitukseen. | ||
| tulosija | Ennen vaaleja hän ennättää vielä Lontooseen. | ||
| enteillä | -A | Kesäkuu enteili hyvää satoa. | |
| epäillä | -A | Epäiletkö häntä? | Ilmaisee, kenen epäillään tehneen jotain. Myös ilmaistaessa epäilyksen alaista asiaa, esim. epäillä kykyjään. |
| -A -ksi | epäillä minua syylliseksi | Ilmaisee, millainen t. kuka jokin epäilyksen mukaan on. | |
| -A -stA | epäillä minua rikoksesta | Ilmaisee teon t. toiminnan, joka jonkun epäillään tehneen. | |
| että-lause | Epäilen, että jotain on sattunut. | Arvelee, että jokin on ehkä totta. | |
| kO-lause | Epäilen, onko se totta. | Asettaa jotain kyseenalaiseksi, epäiltäväksi. | |
| epäilys | -stA | Minulla on epäilyksiä asiasta. | |
| että-lause | Minulla on epäilys, että tässä ei ole kaikki. | ||
| epäluulo | kohtaan-rakenne | epäluulo häntä kohtaan | |
| epäonnistua | -ssA | Hän epäonnistuu kaikessa mihin ryhtyy. | |
| -nA | Hän on epäonnistunut opettajana. | ||
| -mAAn | Hän epäonnistui tekemään uransa ensimmäisen liigamaalin. | Ei liene yleiskielen mukainen. Johtunee onnistua-verbin rektion vaikutuksesta. | |
| epäröidä | A-infinitiivi | Epäröin hyväksyä tarjousta. | |
| -A | Epäröin tarjouksen hyväksymistä. | ||
| epävarma | -stA | epävarma asiasta | |
| erehtyä | -ssA | erehtyi laskuissaan | Ilmaisee asian (toiminnon), jossa erehdys sattuu. |
| -stA | erehtyä henkilöstä | Ilmaisee sen, mitä erehdys koskee. | |
| suhteen-rakenne | erehdyin hänen suhteensa | Ilmaisee, mitä erehdys koskee, mutta yleensä on erehdytty siitä, millainen joku on, eikä esim. henkilöllisyydestä. | |
| -mAAn | Erehdyin sanomaan tyhmyyksiä. | Ilmaisee, mitä tehdään vahingossa tms. | |
| -hAn | Erehdyin liioitteluun. | Kuten edellinen, mutta määritteenä tekoa kuvaava tms. substantiivi. | |
| tulosija | Hän erehtyi naapurin alueelle. | Kuvattaessa vahingossa sattuvaa jonnekin menemistä tms. | |
| erikoistua | -hAn | erikoistua kirurgiaan | |
| -ksi | erikoistua kirurgiksi | ||
| eristyä | tulosija | eristyä omiin oloihinsa | |
| erittää | -A | erittää maitoa | Myös muunlainen objekti lienee joskus mahdollinen. |
| ero | -stA | ero ystävistä | |
| -n | lämpötilojen ero | Myös pitemmin: lämpötilojen välinen ero. | |
| erota | erosija | erota virasta | |
| erottaa | objekti -stA | Erotimme hänet tehtävästään. | |
| erottua | -stA | He eivät juuri eroa toisistaan. | |
| esimerkki | -stA | esimerkki tästä | |
| esitellä | objekti -lle | Esittelin heidät toisilleen. | |
| esteellinen | -mAstA | esteellinen saapumasta kokoukseen | |
| -hAn | esteellinen saapumaan kokoukseen; esteellinen avioliittoon | ||
| -ksi | esteellinen todistajaksi | ||
| esteetön | -hAn | esteetön avioliittoon | |
| -ksi | esteetön todistajaksi | ||
| estellä | -mAstA | Hän esteli vieraita lähtemästä. | |
| estyä | -A -mAstA | Hän estyi hoitamasta tointaan. | |
| estää | -A -mAstA | Estin heitä tekemästä tyhmyyksiä. | |
| objekti | Estin tyhmyyksien tekemisen. | ||
| eteen | -n | joukon eteen | |
| etevä | -ssA | etevä matematiikassa | |
| -mAAn | etevä tekemään koruja | ||
| -ltA | taidoiltaan etevä | Täydennys usein edellä. | |
| etsiä | -a erosija | Etsin kirjaa kaikkialta. | |
| etu | -stA -lle | Tästä on etua molemmille. | |
| haastaa | objekti -hAn | Haastoin hänet kaksintaisteluun. | Haasteen esittämisestä. |
| objekti | Tämä haastaa vanhan käsityksen. | Kyseenalaistamisesta (ja murt. puhumisesta: haastoi mukavia). | |
| haastatella | -A -stA | Haastattelin pääministeriä asiasta. | |
| objekti | Koulutuksen järjestäjä haastattelee hakijat. | Kielitoimiston kielioppioppaan (s. 115) mukaan mahdollinen, ”kun puheena on haastateltavien – – joukko kokonaisuutena” ja objekti on monikollinen. | |
| haave | -stA | haave omasta talosta | |
| A-infinitiivi | haave rakentaa oma talo | ||
| haaveilla | -stA | haaveilla omasta talosta | |
| että-lause | Haaveilen, että minulla on joskus oma talo. | ||
| haavoittaa | -A -hAn | Sirpale haavoitti häntä käteen. | |
| haavoittua | -stA -hAn | Hän haavoittui sirpaleesta käteen. | |
| hairahtaa, hairahtua | -hAn | Hairahdin turhiin ostoksiin. | |
| haista | -ltA | ‑lle | Tuo haisee pahalta ~ pahalle. | Aiemman normin mukaan vain ‑ltA. |
| haitallinen | -lle | terveydelle haitallinen | |
| haitata | -A | Ei se haittaa minua. | |
| haitta | -lle | Se aiheuttaa haittaa meille. | |
| hajota | -ksi | Vesi hajosi vedyksi ja hapeksi. | |
| -hAn | Ruukku hajosi moneen osaan. | Täydennys ilmeisesti aina monikossa. | |
| hajottaa | objekti -ksi | Vesi hajosi vedyksi ja hapeksi. | |
| -hAn | Hajotin sen kolmeen osaan. | Täydennys ilmeisesti aina monikossa. | |
| hajuinen | -n | oudon hajuinen | Usein yhdyssanaksi (oudonhajuinen). |
| hakea | -A erosija | Hain sitä kaikkialta. | Merkityksessä ’etsiä’. |
| -A -ltA | Hain Akatemialta apurahaa. | Merkityksessä ’anoa’. | |
| objekti erosija | Hain sen postista. | Merkityksessä ’noutaa’. | |
| tulosija | ‑ksi | hakea yliopistoon, harjoittelijaksi | Merkityksessä ’pyrkiä’. Ei objektia, merkitys refleksiivinen. | |
| hakeutua | tulosija | hakeutua hoitoon; hakeutua opetusalalle | |
| haksahtaa | -hAn | Haksahdin ostelemaan kaikenlaista turhaa. | |
| halata | -A | Halaa minua! | |
| haljeta | -ksi | halkesi kahdeksi osaksi | Täydennys us. kahtia. |
| -hAn | Ruukku halkesi moneen osaan. | ||
| halkaista | objekti -ksi | halkaista kahdeksi osaksi | Täydennys us. kahtia. |
| -hAn | Halkaisin sen kolmeen osaan. | ||
| halu | -n | huvittelun halu | Myös yhdyssanana, esim. huvittelunhalu. |
| A-infinitiivi | halu huvitella | ||
| tulosija | halu työhön; halu merille | ||
| -ksi | halu lääkäriksi | Johonkin tehtävään tms. haluamisesta. | |
| halukas | -hAn | halukas työhön | |
| haluta | A-infinitiivi | Haluan nähdä maailmaa. | |
| tulosija | Haluan lomalle. | ||
| objekti | Haluan karkkeja. | ||
| että-lause | Haluan, että kokous loppuu pian. | ||
| haluton | -hAn | haluton työhön; haluton tekemään työtä | |
| haluttaa | -A A-infinitiivi | Minua haluttaisi lähteä pois. | |
| halveksia | -A | Halveksitko minua? | |
| halventaa | -A | halventaa toisen mainetta | |
| hankala | A-infinitiivi | hankala sanoa | |
| harjoitella | -A | Lapsi harjoittelee kävelemistä. | |
| -mAAn | Lapsi harjoittelee kävelemään. | ||
| harkita | -A | Harkitaan asiaa. | |
| harmissa(an) | -stA | Olen siitä kovin harmissani. | |
| harmittaa | -A | Se harmittaa minua. | |
| harrastaa | -A | harrastaa urheilua | |
| haudata | objekti tulosija | Koira hautaa luun maahan. | |
| haukkua | -A -ksi | Haukuin häntä laiskaksi. | |
| hautautua | tulosija | hautautua lumeen | |
| havainnoida | -A | Lapsi havainnoi ympäristöään. | |
| havainto | -stA | havaintoja maamme talouselämästä | |
| havitella | -A | havitella virkaa | |
| -ksi | havitella johtajaksi | ||
| -hAn | havitella eduskuntaan | ||
| heilauttaa | objekti | heilautti itsensä aidan yli | Objekti useimmiten ‑a-sijassa. |
| heiluttaa | -A | heilutti kättään | Muissakin objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. Heilutin lipun riekaleiksi. |
| helliä | -A | helliä lasta | |
| helpottaa | -A | helpottaa työtä | |
| helppo | A-infinitiivi | helppo sanoa | |
| hemmotella | -A | hemmotella lastaan | Muissakin objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. Hän hemmottelee lapsensa piloille. |
| herkistyä | -lle | Allergiasta tms. puhuttaessa. | |
| herkkä | -mAAn | herkkä itkemään | |
| -lle | herkkä valolle | ||
| hermostua | -hAn | Opettaja hermostui poikaan. | Aihe ilmaistaan -stA-sijaisella määritteellä, esim. hermostuu kaikesta. |
| kanssa-rakenne | Teidän kanssanne aivan hermostuu. | Ei vastaa kanssa-sanan käytön yleisiä normeja, mutta esimerkki esiintyy sanakirjoissa. | |
| hermostuttaa | -A | Hermostutat minua. | |
| herättää | objekti tulosija | Herätä minut aamiaiselle seitsemältä. | |
| herätä | tulosija | Heräsin meluun. | |
| hidas | -mAAn | hidas huomaamaan | |
| hidastaa | -A | Hidastin vauhtia. | |
| hieman | -A | hieman omenia | |
| hikoilla | -stA | Hikoilin käsistä. | |
| hiljaa | -stA | Ole hiljaa tästä. | |
| hiljentää | -A | Hiljennä vauhdia. | Muissakin objektin sijoissa, jos aspekti on rajaava, esim. Hiljennä vauhti minimiin. |
| himoita, himota | -A | himoita suklaata | |
| A-infinitiivi | Hän himoitsi päästä ulkomaille. | ||
| himottaa | -A | Minua himotti päästä mökille | -A-sijainen täydennys yl. ennen verbiä, subjekti sen jälkeen. |
| hinta | -nA | hinta euroina | |
| -ssA | hinta euroissa | Nyk. hyväksytty vaihtoehto. | |
| hintainen | -n | saman hintainen | Usein yhdyssanaksi (samanhintainen). |
| hipaista | -A | hipaista kosketinta | |
| hirvittää | -A | Se hirvitti minua. | |
| historia | ‑n | keskiajan historia | Myös yhdyssanalla, esim. maailmanhistoria. |
| -stA | Minulla on historiaa korvatulehduksista. | Ei liene yleiskielen mukainen. Ehkä yhdyssanalla, korvatulehdushistoriaa, tai aivan toisin, esim. Minulla on ollut usein korvatulehduksia. | |
| hiukan | -A | hiukan omenia | |
| hoito | -n | ihon hoito | Usein myös yhdyssanana, esim. ihonhoito. |
| hokea | -A | Älä hoe samaa asiaa. | |
| horjuttaa | -A | Se horjutti luottamustamme. | |
| houkutella | objekti tulosija | Hän houkutteli minut teatteriin. | |
| houkutus | A-infinitiivi | houkutus paljastaa salaisuus | |
| huijata | -A | Hän huijasi minua. | |
| objekti tulosija | Hän huijasi minut ostamaan tämän. | Rajattu aspekti. | |
| huimata | -A | Minua huimaa. | |
| huiputtaa | -A | Hän huiputti minua. | Kun aspekti on rajattu, voi objekti olla muussakin sijassa, esim. Hän huiputti vastustajan puolustuksen ja teki maalin. |
| objekti -ltA | Hän huiputti minulta suuren summan. | ||
| objekti | Kiipeilijä huiputti Norjan korkeimmat vuoret. | Arkikieltä, ’saavuttaa vuoren huippu’. | |
| hukata | objekti tulosija | Hukkasin sen metsään. | |
| hukkua | -hAn | hukkua mereen | |
| hukuttaa | objekti tulosija | He hukuttivat kissanpennut järveen. | |
| hullaantua | -stA | Pedot hullaantuvat veren hajusta. | Täydennys ilmaisee syyn. |
| -hAn | Minä aivan hullaannuin häneen. | Rakastumisesta. | |
| -mAAn | Ukko hullaantui kertomaan elämänsä tarinaa. | Innostua tekemään jotain. | |
| huokaista | -stA | huokaista helpotuksesta | |
| huolehtia | -stA | Huolehdin asiasta. | |
| huolellinen | -ssA | Hän on huolellinen työssään. | |
| huolestua | -stA | huolestua tilanteesta | |
| huolestuttaa | -A | Se huolestuttaa minua. | Kun aspekti on rajattu, voi objekti olla muussakin sijassa, esim. Turhaan he huolestuttivat meidät. |
| huoli | -stA | Ei huolta huomisesta. | |
| huolia | objekti | Kuka huolii omenan? | |
| -stA | En huoli hänestä. | ||
| A-infinitiivi | Hän ei huolinut vastata. | ||
| huolimatta | -stA | kaikesta huolimatta | |
| huolissa- | -stA | syyilmaus | Olen huolissani hänestä ~ hänen takiaan. | |
| huomata | objekti | Huomasin sen. | |
| että-lause | Huomasin, että olet jo tullut. | ||
| A-infinitiivi | En huomannut sanoa asiasta. | Merkityksessä ’ymmärtää’ t. ’muistaa’. | |
| huomauttaa | -lle | huomauttaa oppilaalle | Myös -A, esim. huomauttaa oppilasta, mutta ks. Huomauttaa jotakuta. |
| -A -stA | huomauttaa pelaajaa virheestä | ||
| huomautus | -stA | huomautus virheestä | |
| huomioida | objekti | Pitäisi huomioida muut ihmiset. Huomioikaa muuttunut kellonaika. | ’Ottaa huomioon; huomata’. . |
| -A | huomioida lintuja | ’Tehdä huomioita, havaintoja, tarkkailla, havainnoida’. Aiemmin normeissa suositeltu. | |
| huonontaa | -A | Välikohtaus huononsi maiden suhteita. | |
| huvittaa | -A | minua huvittaa | |
| huvittua | -stA | Yleisö oli huvittunut hänen jutuistaan. | |
| hyvä | -ssA | hyvä tietotekniikassa | |
| -mAAn | hyvä uimaan | ||
| hyväillä | -A | Hän hyväili hellästi lastaan. | |
| hyväksi | -n | Peli on 3–2 kotijoukkueen hyväksi. | Postpositioksi muodostunut hyvä-sanan muoto. |
| hyväksyä | objekti -ksi | Yliopisto hyväksyi hänet opiskelijaksi. | |
| objekti tulosija | Hänet hyväksyttiin yliopistoon. | ||
| hyökkäys | tulosija | hyökkäys linnakkeeseen | |
| vastaan-rakenne | hyökkäys minua vastaan | ||
| hyökätä | tulosija | Joukot hyökkäsivät saarelle. | Muunkinlaisia täydennyksiä, mm.jonkun kimppuun, päin vihollista. |
| vastaan-rakenne | Hän hyökkäsi minua vastaan. | ||
| hyöty | -stA | hyöty uudistuksesta | |
| -n | uudistuksen hyödyt | ||
| -hAn | Tutkimuksesta ei ole hyötyä sairauteni hoitoon. | Ei ehkä yleiskielen mukainen. | |
| hyötyä | -stA | Mitä minä hyödyn kaupasta? | |
| häiriintyä | -stA | häiriintyä melusta | |
| häiriköidä | Junassa häiriköinyt sai sakkoja. | Nyk. us. objektillisena, esim. häiriköi meitä, mutta ei ole selvää, onko tämä yleiskielen mukaista. | |
| häiritä | -A | En halua häiritä teitä | |
| häivähtää | tulosija | Ruusunpunaiseen häivähtävä väri. Siniselle häivähtävää valkoista. | Merkityksessä ’vivahtaa’. |
| ‑ltA | Juttu vivahti lavastetulta. | ||
| hämmästellä | -A | Hämmästelin maailman menoa. | |
| hämmästyttää | objekti | Se hämmästytti meitä t. meidät. | Tavallisesti -A-sijassa, paitsi jos aspekti on rajaava. |
| hämmästyä | -stA | Hämmästyin hänen käytöksestään. | |
| -A | Hämmästyin hänen käytöstään. | ||
| härnätä | -A | Minä vain härnäsin sinua. | |
| hätkähdyttää | -A | Se hätkähdytti meitä. | |
| hätkähtää | -A | Hän hätkähti omia ajatuksiaan. | |
| hävettää | -A | Virheeni hävetti minua. | |
| hävetä | -A | Häpeän sitä. | |
| hävitä | objekti | Suomi hävisi ottelun. | |
| tulosija | Mihin se poika hävisi? | ||
| erosija | hävitä näkyvistä | ||
| ihailla | -A | Ihailen sinua. | |
| ihastua | -hAn | Ihastuin sinuun ensi silmäyksellä. | |
| -stA | Hän ihastui ajatuksesta. | ’Ilahtua, riemastua’. | |
| ihmetellä | -A | Ihmettelen sitä kovasti. | |
| ikäinen | -n | saman ikäinen | Usein yhdyssanaksi (samanikäinen). |
| ikävä | -A | Minulla on ikävä häntä. | |
| -hAn | Minulla on ikävä kotiin. | ||
| ikävöidä | -A | Ikävoin häntä. | |
| -hAn | Ikävöin kotiin. | ||
| ilahduttaa | -A | Se ilahdutti häntä. | |
| ilahtua | -stA | ilahtua tuloksesta | |
| että-lause | He ilahtuivat, että rinteeseen tehdään kunnon hyppyri. | ||
| ilkeä | -lle | ilkeä minulle | |
| kohtaan-rakenne | ilkeä minua kohtaan | ||
| ilman | -A | ilman rahaa | Aik. ja murt. myös -ttA-sija eli abessiivi (ilman rahatta). |
| ilmestyä | tulosija | tuotteen ilmestyminen markkinoille | Olosija julkaisuista yms. puhuttaessa sellaisissa määritteissä kuin Helsingissä, verkossa. |
| ilmoittaa | -stA | ilmoittaa päätöksestä | Myös objektilla, esim. ilmoittaa päätös (merkitys- tai sävyero). Tulosijaisella tai -lle-sijaisella määritteellä kerrotaan, kenelle, minne tai mihin ilmoitetaan. |
| ilmoitus | -stA | ilmoitus muutoksesrta | |
| ilo | -stA | ilo tuloksesta | Myös yhdyssanalla, jonka alkuosa n-sijassa, esim. vahingonilo. |
| johdosta-rakenne | ilo tuloksen johdosta | ||
| iloinen | -stA | iloinen tuloksesta | |
| että-lause | Olen iloinen, että pääsitte kaikki paikalle. | ||
| iloita | -stA | iloitsi tuloksesta | |
| ilostua | -stA | ilostua tuloksesta | |
| imarrella | -A | Se imarteli minua. | |
| imeytyä | -hAn | Vesi imeytyi maahan. | |
| informaatio | -stA | informaatio asiasta | |
| informoida | -A | informoida työntekijöitä | Nykyisin myös -lle-sijassa, esim. informoida työntekijöille, mutta tämä ei ole yleiskielen mukaista. |
| -stA | informoida häntä asiasta | Ilmaisee tiedottamisen aiheen. Nykyisin myös objektilla, esim. informoida hänelle asia; tämä ei ole yleiskielen mukaista. | |
| inho | kohtaan-rakenne | inho väkivaltaa kohtaan | |
| inhota | -A | Inhoan häntä. Inhoan kalojen perkaamista. | |
| A-infinitiivi | Inhoan perata kaloja. | Aiemmin vältettävänä pidetty rakenne. | |
| inhottaa | -A | Hän inhottaa minua. | |
| innokas | -mAAn | innokas keilaamaan | |
| innokkuus | -hAn | innokkuus Kalevalan opiskeluun | |
| A-infinitiivi | innokkuus pelata | ||
| -ksi | innokkuus ministeriksi | ||
| -lle | innokkuus pilkille | ||
| kohtaan-rakenne | innokkuus lajia kohtaan | ||
| innostaa | -A -hAn | Hän innosti minut yrittämään. | |
| innostua | -stA | innostua kielistä | |
| -hAn | innostua kieliin | ||
| innostus | -hAn | innostus musiikkiin | |
| -ksi | innostus ministeriksi | ||
| -lle | innostus pilkille | ||
| kohtaan-rakenne | innostus lajia kohtaan | ||
| into | -hAn | into pelaamiseen; into pelaamaan | |
| A-infinitiivi | into pelata | ||
| -ksi | kova into ministeriksi | ||
| -lle | into pilkille | ||
| kohtaan-rakenne | into harvinaisia koirarotuja kohtaan | ||
| investoida | -hAn | investoida koneisiin | |
| irrota | erosija | irrota laiturista | |
| irrottaa | objekti erosija | Irrotimme veneen karilta. | |
| irti | erosija | Lentokone oli jo irti maasta. Päästi tukan irti nutturalta. | |
| istua | olosija | Hän istui pöydässä. | |
| tulosija | Hän istui pöytään. | Merkityksessä ’istuututua, asettua istumaan’. | |
| istuttaa | objekti tulosija | istuttaa ruukkuun | |
| istuutua | tulosija | Hän istuutui nojatuoliin. | |
| itkettää | -A | Minua itketti. | |
| itkeä | -stA | itkeä ilosta | Ilmaisee itkemisen aiheen. |
| syyilmaus | Itke en lemmen tähden. | ||
| -A | itkeä kuollutta koiraa; itkeä katkeria kyyneliä | Objektin merkitys vaihteĺee. Muunkinlainen objekti mahdollinen, kun aspekti on rajaava, esim. itkeä itsensä uneen. | |
| jakaa | objekti -llA | jaa tulos kahdella | Ilmaisee jakajan, kun verbi tarkoittaa jakolaskua. |
| objekti -han | jakaa lapset kahteen ryhmään | ||
| objekti -ksi | jakaa lapset kahdeksi ryhmäksi | ||
| objekti -lle | Jaoin tehtävät oppilaille. | ||
| jakautua | -hAn | Jakautukaa kahteen ryhmään. | |
| -ksi | Jakautukaa kahdeksi ryhmäksi. | ||
| jaksaa | A-infinitiivi | Jaksatko kävellä? | |
| objekti | Minä en jaksa tätä elämää, | ||
| jankuttaa | -A | jankuttaa aina samaa asiaa | |
| -stA | jankuttaa aina samasta asiasta | ||
| janottaa | -A | Minua janottaa. | |
| jatkaa | -A | jatkaa kokousta | |
| johdosta | -n | tämän johdosta | |
| johtua | -stA | Mistä se johtuu? | |
| erosija -hAn | Lämpöä johtuu ihmisen iholta ilmaan. | ’Ohjautua, kulkeutua, suuntautua’. | |
| johtuen | -stA | tästä johtuen | Postpositioksi muodostunut verbinmuoto. |
| jonottaa | -A | Jonotimme lippuja kauan. | |
| tulosija | Jouduimme jonottamaan ravintolaan. | Jonotettiin pääsyä sinne. | |
| joukko | -A | joukko ihmisiä | Myös yhdyssanalla, esim. ihmisjoukko. |
| -n | ihmisten joukko | ||
| joutaa | -ltA tulosija | Hän ei töiltään joutanut tulemaan. Joutaako tämä kirja sinulta lainaan? | |
| -ksi | Tuollainen röttelö joutaa hävitettäväksi. | ||
| A-infinitiivi | Hallitus joutaa mennä, jos tulosta ei synny. | ||
| joutua | tulosija | joutua sairaalaan; joutua lähtemään | |
| A−infinitiivi | joutuu tehdä | Ei yleiskielen mukainen. | |
| juhlia | -A | juhlia voittoaan | |
| julistaa | objekti -ksi | julistaa virka haettavaksi | |
| juottaa | objekti -lle | Hoitaja juotti sairaalle mehua. | Merkityksenä ’antaa juoda, panna juomaan’, kun juotettava aine mainitaan. |
| -A | He juottivat vasikkaa. | Kun juotettavaa ainetta ei mainita. | |
| objekti -lla | juottaa kappaleet yhteen tinalla | Metallikappaleiden yhteen liittämisestä. Rakenteeseen kuuluu yleensä adverbi yhteen. | |
| jutella | -stA | Jutellaan tästä toistekin. | |
| jututtaa | -A | Jututin häntä eilen. | |
| juuttua | -hAn | Saha juuttui puuhun. | -stA-sijainen määrite voi tarkentaa, esim. juuttui jalastaan liejuun. |
| jäljessä, jäljestä, jälkeen | -n | kesän jälkeen | |
| jäljitellä | -A | jäljitellä puhetapaa | |
| jännittää | -A | minua jännittää | |
| järkyttyä | -stA | Järkytyin uutisesta. | |
| jättää | objekti tulosija | Jätin avaimen pöydälle. | |
| objekti -ksi | Jätä se meidän huoleksemme. | ||
| objekti -mAttA | Jätin sen sanomatta. | ||
| jäädä | tulosija | Hän jäi kotiin. | Voi olla lisäksi tulosijainen määrite, esim. He jäivät pihalle leikkimään. |
| -ksi | Se jäi meidän huoleksemme. | ||
| -mAttA | Se jäi sanomatta. | ||
| kaataa | objekti erosija tulosija | Hän kaatoi maitoa kannusta lasiin. | |
| kaatua | tulosija | Puu kaatui maahan. | Voi olla olosijainen määrite, esim. myrskyssä, naapurissa. |
| kadehtia | -A | Kadehdin sinua. | |
| -ltA -A | Kadehtiiko joku sinulta taloasi? | ||
| kadota | erosija | Lompakostani on kadonnut rahaa. | |
| tulosija | Laiva katosi näkyvistä. | ||
| kadottaa | objekti erosija | Kadotin puhelimeni junaan. | |
| kaduttaa | −A | Minua kaduttaa. | |
| kaihtaa | -A | Hän karttaa julkisuutta. | |
| -mAstA | Kaihda tekemästä sitä! | Esimerkki Nykysuomen sanakirjasta. | |
| objekti | Pilvet kaihtavat auringon. | Merkityksessä ’peittää, varjostaa’. Esimerkki Nykysuomen sanakirjasta. | |
| kaipailla | -A | Joku kaipaili sinua. | |
| kaipaus, kaipuu | tulosija | kaipaus kaukaisiin maihin | |
| kaivata | -A | Kaipaan sinua. | |
| tulosija | Kaipaan takaisin Suomeen. | ||
| kallistaa | objekti | Hän kallisti astiaa. Loppuottelu kallisti vaa’an kotijoukkueen eduksi. | Objekti useimmiten -A-sijassa, mutta ei ehkä rektiona. Ks. Objektin rektio. |
| kalustaa | objekti -in | Kalustimme kodin 70-luvun huonekaluin. | Ks. Instruktiivi rektiosijana. |
| objekti -lla | Kalustimme kodin 70-luvun huonekaluilla. | ||
| kammota | -A | kammota pimeää | |
| kannalta | -n | minun kannaltani | |
| kannatella | -A | Hän kannatteli maapalloa harteillaan. | |
| kannattaa | -A | Kuka kannattaa minua? | |
| -n A-infinitiivi | Sinun kannattaa ostaa tämä. | ||
| objekti | Hän kannatti ostokset kaupan lähetillä. | Merkityksenä ’antaa kantaa, panna kantamaan’. | |
| kannella | -stA -lle | Kuka on kannellut sinusta heille? | |
| kannustaa | -A -mAAn | Kannustin häntä yrittämään vielä kerran. | |
| kanssa | -n | sinun kanssasi | |
| kanta | -hAn t. suhteen-rakenne | kanta asiaan; kanta asian suhteen | ’Suhtautuminen, mielipide tms.’. |
| kapina | vastaan-rakenne | kapina emämaata vastaan | |
| kapinoida | vastaan-rakenne | kapinoida hallitusta vastaan | |
| karata | erosija | karata vankilasta | |
| tulosija | karata ulkomaille | ||
| karkottaa | objekti erosija | Hänet karkotettiin maasta. | |
| objekti tulosija | Hän karkotti ajatuksen mielestään. | ||
| karsia | objekti -stA | Hän karsi huonot oksat pensaasta. | |
| karttaa | -A | Hän karttaa julkisuutta. | |
| -mAstA | Olen tahallani karttanut sitä mainitsemasta | Esimerkki Nykysuomen sanakirjasta. | |
| karttua | objekti tulosija | Tilille karttui rahaa. | |
| kasata | objekti tulosija | kasata puut tien varteen | |
| objekti -ksi | Kivet kasataan röykkiöiksi. | ||
| kastaa | objekti tulosija | Hän kastoi varpaansa veteen. | |
| objekti -ksi | Hänet kastettiin Matiksi. | Nimenannoksi käsitetystä kaste- tms. tilaisuudesta. | |
| kasvaa | -stA -ksi | Se kasvoi pienestä siemenestä suureksi puuksi. | |
| objekti | Musarikin kasvaa heinää. Hän kasvoi pituutta. | Objektin merkitys vaihtelee. | |
| kasvokkain ~ kasvotuksin ~ kasvotusten | kanssa-rakenne | Jouduin kasvokkain hänen kanssaan. | |
| kateellinen | -lle -stA | Hän on kateellinen minulle menestyksestäni. | |
| kateus | kohtaan-rakenne | kateus minua kohtaan | |
| katsahtaa | -A | He katsahtivat toisiaan. | |
| -hAn | He katsahtivat toisiinsa. | ||
| katsaus | -stA | laatia katsaus poliittisesta tilanteesta | ’Esitys’. |
| -hAn | katsaus menneisiin vuosikymmeniin | ’Silmäys, näkymä’. | |
| katsella | -A | Katselin televisiota. | |
| katsoa | objekti erosija | Katso osoite luettelosta. | |
| objekti -ksi | Oikeus katsoi tapahtuman pahoinpitelyksi. | ||
| tulosija | Hän katsoi veteen. | ||
| katua | -A | Hän katui pian päätöstä. | |
| kauaksi, kauas | erosija | Lähden kauas Suomesta. On siirry liian kauas aiheesta. | Tulkittavissa myös adverbeiksi, joilla ei ole määritteitä. |
| tulosija | kauas tulevaisuuteen | ||
| kauhistella | -A | He kauhistelivat asiaa. | |
| kauhistua | -stA | Kauhistuin hänen sanoistaan. | |
| kauhistuttaa | -A | minua kauhistuttaa | |
| kaukana | olosija | kaukana pohjoisessa; kaukana Vantaalla | Tulkittavissa myös adverbiksi, jolla ei ole määritteitä. |
| erosija | Hän asuu kaukana täältä. Hän on vielä kaukana tavoitteestaan. | ||
| kautta | -n | Helsingin kautta | |
| kavahtaa | -A | Kavahda valhetta! | |
| kehdata | A-infinitiivi | Kehtaatko kertoa? | |
| kehittyä | -stA | Hänestä kehittyi suuri taiteilija. | |
| -ksi | Hän kehittyi suureksi taiteilijaksi. | ||
| kehittää | -stA objekti | Kehitimme tomaatista uuden lajikkeen. | |
| kehottaa | -A -hAn | Kehotin häntä varovaisuuteen. | |
| kehotus | -hAn | kehotus rikokseen | |
| A-infinitiivi | kehotus erota koulusta | ||
| kehua | objekti | kehua oppilastá; kehua tuote maasta taivaaseen | Objekti useimmiten, mutta ei aina, -A-sijassa. |
| keino | A-infinitiivi | En keksi keinoa auttaa Mattia. | |
| -ksi | En keksi keinoa Matin auttamiseksi. | ||
| -hAn | En keksi keinoa Matin auttamiseen. | ||
| -n | elämisen keinot | ||
| vastaan-rakenne | paljon käytetty keino syöpäläisiä vastaan | ||
| keinuttaa | -A | Tuulenpuuskat keinuttivat laivaa. Muunkinlainen objekti mahdollinen, kun aspekti on rajaava, esim. keinuttaa lapsi uneen. | |
| kellua | olosija | kellua vedessä; kellua pinnalla | |
| kelvata | -hAn t. -ksi | Maa kelpaa viljelyyn (t. viljeltäväksi) | -lle-sijainen määrite kertoo, kenelle kelpaa, esim. Se kelpaa minulle asunnoksi. |
| keretä : kerkeää, keritä : kerkiää | tulosija | En kerkiä kokoukseen. | |
| -ksi | Vielä huomisen aikana tehdyt tilaukset kerkiävät jouluksi! | ||
| A-infinitiivi t. ‑mAAn | Hän kerkisi jo levähtää (t. levähtämään). | ||
| keritä : keritsee | objekti | keritä lampaita; keritä villa | |
| kerryttää | -A | kerryttää pääomaa | |
| kerskailla | -llA t. -stA | kerskailla rahoillaan (t. rahoistaan) | |
| kertoa | objekti t. -stA | kertoa juttu; kertoa sota-ajasta | Usein -lle-sijainen määrite, esim. lapsille. |
| -llA | tulos kerrottiin kahdella | Ilmaisee toisen tekijän, kun verbi tarkoittaa kertolaskua. | |
| kertomus | -stA | kertomus seuran toiminnasta | Voi olla -ltA-sijainen ajan määrite, esim. kertomus autonomian ajalta |
| kertyä | tulosija | Pilviä kertyy taivaalle. Tilille kertyy korkoa. | |
| kerätä | objekti erosija | Kerää lautaset pöydästä. | Voi olla tulosijainen määrite, esim. tiskikoneeseen. |
| kerääntyä | tulosija | Väkeä kerääntyi paikalle. | |
| keskelle, keskellä, keskeltä | -A | keskellä kylää | |
| -n | kylän keskellä | ||
| kesken | -n | Oltiin kahden kesken. | |
| -A t. -n | kesken tuntia; kesken tunnin | Aikaa ilmaistaessa. | |
| keskittyä | tulosija | keskittyä suoritukseen; keskittyneet pääkaupunkiseudulle | |
| keskittää | tulosija | keskitetään tiettyihin sairaaloihin | |
| keskustella | -stA kanssa-rakanne | Keskustelen tästä johtajan kanssa. | |
| keskustelu | -stA | keskustelu uudistuksesta | |
| keskuudessa, keskuudesta, keskuuteen | -n | Väestön keskuuteen levisi huhuja. | |
| kiduttaa | -A | kiduttaa vankia | |
| kielletty | lapsilta kielletty | ||
| kieltäytyä | -stA | kieltäytyä aseista; kieltäytyä syömästä | |
| kieltää | -A -stA | Lääkäri kielsi häntä tupakoimasta. | |
| -ltA objekti | Lääkäri kielsi häneltä tupakoinnin. | ||
| kihdata | -ltA | kihdata siniseltä | |
| -lle | kihdata siniselle | ||
| -A | kihtaa sinistä | Nykysuomen sanakirjassa, mutta ei Kielitoimiston sanakirjassa. | |
| kiihottaa | -A | Kiihottaako se sinua? | |
| kiinni | -stA | Mistä asia on kiinni? | Useissa arkikielen sanonnoissa kiinni-sanaan liittyy tällainen täydennys. Siihen voi liittyä myös -ssA-sijassa tai -hAn-sijassa ssa oleva määrite, esim. Vene on kiinni laiturissa tai päästä kiinni omaan asuntoon, mutta silloin kyse on pikemminkin rinnakkaisista verbin määritteistä. |
| kiinnittää | -hAn | Kiinnitin veneen laituriin. | |
| kiinnostaa | -A | Se kiinnostaa minua | |
| kiinnostua | -stA | Kiinnostuin heti asiasta. | |
| -hAn | Kiinnostuin tutkimaan asiaa. | Tav. -mAAn-infinitiivi, mutta Kielitoimiston sanakirjassa on kiinnostua urheiluun. | |
| kiinnostus | -hAn t. kohtaan-rakenne | kiinnostus asiaan; kiinnostus asiaa kohtaan | |
| kiintyä | -hAn | Hän kiintyi uuteen kotimaahansa. | |
| kiire | tulosija | Meillä on kiire asemalle. | |
| A-infinitiivi | Nyt on kiire ostaa matkalippu. | ||
| kiista | -stA | kiista perinnöstä | |
| kiistellä | -stA | kiista makuasioista | |
| kiitollinen | -lle -stA | Olen kiitollinen sinulle avustasi. | |
| kiitos | -stA | Kiitos ruuasta! | |
| kiittää | -A -stA | Hän kiitti minua lahjasta. | |
| kiivetä | tulosija | Miksi kiipesit palmuun? | |
| kiljua | -stA | kiljua riemusta | |
| kilpailla | -stA | kilpailla mestaruudesta | Täydennys ilmaisee, mitä pyritään saavuttamaan. Olosijainen määrite (esim. hiihdossa) voi ilmaista kilpailulajin tms. |
| kilpailu | -stA | kilpailu paremmuudesta | |
| kimppu | -A | kimppu kukkia | Myös yhdyssanalla, esim. kukkakimppu. |
| kimppuun, kimpussa, kimpusta | -n | Kenen kimpussa hän on on nyt? | Kimppu-sanan postpositioiksi muodostuneita muotoja. |
| kina | -stA | Poikien kesken tuli kinaa pelisäännöistä. | |
| kinastella | -stA | kinastella makuasioista | |
| kinata | -stA | kinata asiasta | |
| kirje | -lta -lle | kirje Pekalta Matille | Yl. vain toinen täydennys on mukana. Lisäksi ero- ja tulosijaisia paikan määritteitä, esim. kirje Suomesta Ruotsiin. |
| kirjoittaa | objekti -stA -lle | Kirjoitin asiasta valituksen yritykselle. | |
| kitsas | ‑mAAn | kitsas antamaan tunnustusta | |
| kitsastella | ‑ssA | kitsastella palkanmaksussa | |
| kiusata | -A | Kuka kiusasi häntä? | |
| kiusaus | A-infinitiivi | Minulle tuli kiusaus sanoa hänelle suorat sanat. | |
| kiva | A-infinitiivi | Olisi kiva tietää, mitä tapahtui. | |
| koettaa | -A | Hän koetti haarukalla perunoiden kypsyyttä. | |
| A-infinitiivi | Koetetaan nostaa yhdessä. | ||
| kohdella | -A | Arvostelijat kohtelivat elokuvaa kovakouraisesti. | |
| -A | henkeä kohden | Postpositio, ’kohti’. | |
| -stA t. -ssA | monesta kohden; siinä kohden | Adverbi, kohdassa, kohdasta, kohtaa, kohdin | |
| kohdistaa | objekti tulosija | Hän kohdisti katseensa minuun. | |
| kohdistua | -hAn | Tutkimus kohdistuu jätevesiin. | |
| kohtaan | -A | minua kohtaan | Postpositiona käytetty kohta-sanan muoto. |
| kohti | -A | minua kohti | Postpositio (tai prepositio). |
| kokea | objekti -ksi | Hän koki hoidon hyväksi. | |
| objekti -nA | Hän koki hoidon hyvänä | Aiemmin ei pidetty yleiskielen mukaisena. | |
| kokeilla | -A | Kokeile tätä! | |
| kokemus | erosija t. -n | kokemus työstä; kokemus alalta; alan kokemus | |
| kokoinen | -n | saman kokoinen | Usein yhdyssanaksi (samankokoinen). |
| kokoontua | tulosija | He kokoontuivat kirjastoon. | |
| komennella | -A | Hän komenteli meitä liika. | |
| komentaa | objekti tulosija | Äiti komensi lapset pihalle. | |
| kommentoida | -A | En kommentoi asiaa. | |
| -hAn | Haluatko kommentoida tähän? | Ei ehkä yleiskielen mukaista | |
| kommentti | -hAn | Esitin kommentin puheenjohtajan ehdotukseen. | ’Reaktio’, ’vastaus’. |
| -stA | Esitin kommentin puheenjohtajan ehdotuksesta. | ’Arvio, huomautus’. | |
| johdosta-rakenne | Esitin kommentin puheenjohtajan ehdotuksen johdosta. | ||
| kompastua | -hAn | Älä kompastu lillukanvarsiin. | Voi olla olosijainen paikanmäärite, esim. Kompaistuin rappusissa. |
| konsultoida | -A | konsultoida erikoislääkäriä | Objektin merkitys vaihtelee. |
| kanssa-rakenne | konsultoida johtajien kanssa | Mainitaan kuvauksessa Rektioita: konsultoida johtajia (kuka neuvoo ja ketä?) | |
| kontakti | -hAn t. kanssa-rakenne | sain kontaktin häneen; pääsin kontaktiin hänen kanssaan | |
| kontaktoida | objekti | Hänen tehtävänään on kontaktoida tutkittavat. | Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi on arkikielinen. |
| koostaa | objekti -stA | Halusimme koostaa rakennuksen elementeistä. | |
| koostua | -stA | Aine koostuu atomeista. | |
| koota | objekti tulosija | Hän kokosi risut kasaan. | |
| erosija | Hän kokosi hallituksen eri puolueista. | ||
| koputtaa | -A t. -hAn | koputtaa ovea; koputtaa oveen | |
| korjaus | -hAn t. -n | korjaus aiempaan tiedotukseen; auton korjaus | |
| korkuinen | -n | saman korkuinen | Usein yhdyssanaksi (samankorkuinen). |
| korostaa | -A | Hän korosti omaa tärkeyttään. | Nyk. joskus muissakin objektin sijoissa, esim. korostaa otsikot; epäselvää, onko norminmukaista. |
| korreloida | kanssa‑rakenne | Sydämen syketaajuus rasituksessa korreloi hapenottokyvyn kanssa. | |
| ‑hAn | Sydämen syketaajuus rasituksessa korreloi hapenottokykyyn. | Uudempi rakenne. | |
| korvata | objekti -llA | Hän korvasi aiheuttamansa vahingon rahalla. | |
| korvaus | -stA t. -n | korvaus vahingosta; matkakulujen korvaus | Myös yhdyssanalla, esim. vahingonkorvaus, sairauskorvaus. |
| kosia | -A | Aion kosia häntä. | |
| koska | päätteetön | Väsyttää, koska internet. | Arkikielistä käyttöä. Kirjakielessä koska on vain konjunktio tai kysymyssana, mutta englannin mallin mukaan sitä on ruvettu käyttämään preposition tavoin. |
| koskea | -A t. -hAn | koskea esineeseen t. esinettä | Useimmissa verbin merkityksissä täydennys voi olla vain jommassakummassa sijassa, esim. Asia ei koske minua; Melu koskee korviin. |
| koskettaa | -A t. -hAn | koskettaa esinettä t. esineeseen | |
| koskien | -A | ehdotusta koskien | Postpositioksi muodostunut verbinmuoto. |
| kostaa | objekti -lle | Vielä minä sinulle tämän jollakin keinolla kostan. | |
| kotiuttaa | erosija | Potilas kotiutettiin sairaalasta. | Merkityksessä ’palauttaa kotiin’. |
| tulosija | Piisami on istuttamalla kotiutettu maahamme. | Muissa merkityksissä. | |
| kotiutua | erosija | kotiutua sairaalasta | Merkityksessä ’palata kotiin’. |
| tulosija | kotiutua vieraisiin oloihin | Muissa merkityksissä. | |
| kouluttaa | objekti -hAn | Hänet koulutettiin hyvään ammattiin. | |
| objekti -ksi | Hän koulutti poikansa lääkäriksi. | ||
| -stA objekti | Hän koulutti pojastaan lääkärin. | ||
| kouluttautua | -hAn | Hän kouluttautui hyvään ammattiin. | |
| -ksi | Hän kouluttautui lääkäriksi. | ||
| kova | -mAAn | Hän on kova valehtelemaan. | Kun merkitys on ’innokas, hanakka, halukas’. |
| kritiikki | -n | esityksen kritiikki | |
| kohtaan-rakenne | kritiikki esitystä kohtaan | ||
| vastaan-rakenne | kritiikki suvaitsemattomuutta vastaan | ||
| -stA | kritiikkiä huonosta palvelusta | ||
| -lle | kritiikkiä kunnalle | Täydennys ilmaisee tahon, jolle kritiikki esitetään. | |
| kritikoida t. kritisoida | -A | Hän kritisoi esitystä ankarasti. | |
| kruunata | objekti -ksi | Hänet kruunattiin kuninkaaksi jo 18-vuotiaana. | |
| kuin | päätteetön | Poika on pitempi kuin isänsä. | Kun kuin liittyy komparatiiviin, joka liittyy sijapäätteettömään sanaan. |
| päätteetön | yhtä suuri kuin muut | Kun ilmaistaan yhtäläisyyttä t. samankaltaisuutta. | |
| rinnasteinen | Parempi katsoa kuin katua. | ”Rinnasteinen” tarkoittaa tässä ilmausta, joka on syntaktisesti samaa tyyppiä kuin edeltävä ilmaus, johon se liittyy (esimerkissä A-infinitiivi). | |
| lause | niin kauas kuin silmä kantaa | ||
| kuitti | -stA | kuitti ostoksesta | |
| kulua | -hAn | Rahaa kului paljon vaatteisiin. | Merkityksessä ’tulla käytetyksi johonkin’. |
| osma -stA | Hänen syntymästään on kulunut sata vuotta. | Puhuttaessa ajan kulumisesta. | |
| kuluessa | -n | kuukauden kuluessa | Postpositioksi kiteytynyt kulua-verbin muoto. |
| kuluttua | -n | kuukauden kuluttua | Postpositioksi kiteytynyt kulua-verbin muoto. |
| kummastella | -A | Hän kummasteli outoa näkyä. | |
| kummastua | -stA | Hän kummastui esityksestä. | |
| kunnia | -stA | Kunnia tästä kuuluu sihteerillemme. | |
| A-infinitiivi | Minulla oli kunnia tavata hänet | ||
| kunnioittaa | -A | kunnioittaa lakia | Usein -nA-sijainen määrite, esim. Kunnioitan häntä ihmisenä. |
| kuolla | -hAn | kuolla tuberkuloosiin; kuolla sotaan | täydennys ilmaisee etenkin syyn |
| -A | kuolla vanhuuttaan | ||
| -stA | kuolla murheesta | ||
| kutittaa | -A | silmiäni kutittaa; kutittaa höyhenellä jalkapohjia | |
| -A -stA | kutittaa höyhenellä jotakuta jalkapohjista | ||
| kutsu | tulosija | kutsu juhliin | |
| A-infinitiivi | Hän sai kutsun palata. | ||
| kutsua | objekti tulosija | He kutsuivat minut häihin. | |
| objekti -ksi | kutsua joku seuran kunniajäseneksi | ||
| -A -ksi | Kutsuimme Mirjaa Mirkuksi. | Jonkin t. jonkun sanomisesta joksikin. | |
| kuuliainen | -lle t. kohtaan-rakenne | kuuliainen jollekulle t. jotakuta kohtaan | |
| kuulla | objekti | Kuulin räjähdyksen. Kuulin uutisen jo eilen. | Äänen aistimisesta t. asioiden tieton tulosta. Erosijainen täydennys voi ilmaista äänen t. tiedon lähteen tai aiheen, esim. häneltä, hänestä. |
| kuulostaa | -ltA | ‑lle | kuulostaa hyvältä ~ hyvälle | Aiemman normin mukaan vain -ltA. |
| kuulua | erosija tulosija | Juhlinta kuuluu talosta tänne asti | Äänen kantautumisesta. |
| -stA | Hänestä ei ole kuulunut mitään. | Asioiden tietoon tulemisesta. | |
| tulosija | Mitä sinulle kuuluu? Mitä kaupunkiin kuuluu? Hän kuuluu yhdistykseemme. | Kuulumisista (asioista) ja omistus-, jäsen- yms. suhteista. | |
| A-infinitiivi | Autossa kuuluu olla varoituskolmio. | Täytymisestä. | |
| kuulustella | -A | Poliisi kuulusteli todistajaa. | |
| objekti | FBI kuulusteli kaikki koneen matkustajat. | Kielitoimiston kielioppioppaan (s. 115) mukaan mahdollinen, ”kun puheena on – – kuulusteltavien joukko kokonaisuutena” ja objekti on monikollinen. | |
| kuunnella | -A | kuunnella keskustelua | Muukin objektin sija mahdollinen, jos aspekti on rajaava, esim. Kuuntelin juuri uutiset. |
| kuva | -n t. -stA | hotellin kuva | Joskus kaksitulkintainen, esim. Matin kuva voi olla Matista otettu kuva tai Matin ottama kuva. |
| -stA | kuva hotellista | ||
| kuvitella | objekti | Älä kuvittele turhia! | |
| objekti -ksi | Olin kuvitellut hänet toisenlaiseksi. | ||
| kyetä | -hAn | Hän ei kykene tähän työhön. En kykene vastaamaan. | |
| A-infinitiivi | En kykene vastata. | Käytössä, mutta pidetään nykyisin virheellisenä. | |
| -ksi | kyetä johtajaksi | ||
| kyky | -hAn | Poika oli todellinen kyky matkimaan lintuja. | |
| -n | matkimisen kyky | ||
| A-infinitiivi | Hänellä on kyky erottaa olennainen epäolennaisesta. | ||
| kyllästyttää | -A | Odotus alkoi kyllästyttää lapsia. | |
| objekti | He kyllästyttivät pylväät kyllästämössä. | Merkityksessä ’antaa kyllästää’. | |
| kyllästyä | -hAn | Olen kyllästynyt pikaruokaan. | Ei täydennystä, jos merkitys on ’tulla kyllästetyksi’, esim. liuos kyllästyi. |
| kyse | -stA | Nyt on kyse vakavista asioista. | |
| kysellä | -A | Hän kävi kyselemässä töitä. | Määritteenä usein erosijainen ilmaus, esim. monista paikoista. |
| kysyntä | -n | puutavaran kysyntä | |
| -stA | kysyntä puutavarasta> | ||
| -lle | kysyntä puutavaralle> | ||
| kysyä | -A | kysyä syytä | Määritteillä ilmaistaan usein, keneltä t. miltä taholta kysytään. |
| -stA | kysyä asíasta | ||
| kytkeytyä | -hAn | kytkeytyä sähköverkkoon | |
| kytkeä | objekti -hAn | kytkeä talo sähköverkkoon | |
| kyvykkyys | -hAn | Todistaa kyvykkyytensä johtamistehtäviin. | ’Se, että on kyvykäs’. |
| A-infinitiivi | kyvykkyys torjua | ’Kyky, kyvyt’; uudempaa kieltä, lähinnä englannin sanan capability vastineeksi otettu. Kielitoimiston sanakirja: ”Erilaiset kyvykkyydet tav. paremmin: kyvyt.” | |
| kärsiä | objekti | Saat kärsiä tekosi seuraukset. | |
| -stA | Kasvit kärsivät kuivuudesta. | ||
| A-infinitiivi | Joko jalallasi kärsii kävellä? | Merkityksessä ’kestää, sietää, sallia; voida, saattaa’. | |
| käsitys | -stA | käsitys asiasta | |
| käskeä | objekti A-infinitiivi | Käskin hänen lähteä. | |
| -A A-infinitiivi | Käskin häntä menemään. | ||
| objekti tulosija | Vänrikki käski sotilaat riviin. Hän käski vieraat pöytään. | Osittain arkikielinen, etenkin merkityksessä ’pyytää, kutsua’. Voidaan tulkita elliptisiksi niin, että on jätetty pois verbi, kuten menemään. tulemaan. | |
| käsky | A-infinitiivi | käsky lähteä | |
| kätkeä | objekti tulosija | Hän kätki nämä sanat sydämeensä. | |
| käydä | tulosija | Käykää sisään! Hän kävi heti sinuttelemaan. | |
| olosija | Hän kävi lääkärissä. | ||
| erosija tulosija | He kävivät voitosta voittoon. | ||
| -stA | Naula kävi kädensijasta. | Merkityksessä ’kelvata jonkin sijasta’. | |
| objekti | käydä raja (’kulkea raja ja merkitä se’); käydä koulua | ||
| -ksi | käy kateeksi; käy sääliksi; vaatteet käyvät pieniksi | ||
| käynti | olosija | kaupassa käynti | |
| käyttää | -A | käyttää silmälaseja | |
| objekti tulosija | käyttää rahat turhuuteen | ||
| objekti -nA | käyttää sanakirjaa apuna | ||
| käännös | tulosija | käännös oikeaan | |
| -stA -hAn | käännös suomesta ruotsiin | Kielenkääntämisestä puhuttaessa. | |
| kääntyä | tulosija | kääntyä oikealle; kääntyä kristinuskoon | Erosijainen määrite voi kertoa, mistä käännytään, esim. moottoritieltä, islamista. |
| kääntää | objekti tulosija | kääntää astia kumolleen | |
| objekti -ksi | kääntää asia leikiksi | ||
| objekti -stA -hAn | kääntää teksti suomesta ruotsiin | Kielenkääntämisestä puhuttaessa. | |
| objekti -stA -ksi | kääntää teksti suomesta ruotsiksi | Kielenkääntämisestä puhuttaessa. | |
| lahjoa | objekti -mAAn | Hän lahjoi viranomaiset antamaan luvan . | |
| lahjoittaa | objekti tulosija | Kokoelmat lahjoitettiin yliopistolle. Hän lahjoitti huomattavan rahasumman keräykseen. | |
| lahjoitus | tulosija | lahjoitus hyväntekeväisyyteen | |
| lainata | objekti erosija | lainasin pankista t. veljeltäni | Usein tarkoitusta ilmaiseva määrite, esim. asunnon korjaukseen t. korjausta varten |
| objekti -lle | Voitko lainata minulle satasen? | Kun merkitys on ’antaa lainaksi’. | |
| lainaus | erosíja | lainaus Seitsemästä veljeksestä; lainaus Kiveltä | |
| lainen | -n | kerrotun lainen | Usein yhdyssanaksi (kerrotunhajuinen). |
| laiska | -mAAn | Hän on laiska vastaamaan kirjeisiin. | |
| lajitella | objekti -hAn | lajitella ihmiset miellyttäviin ja epämiellyttäviin | |
| 1. lakata | -mAstA | Lakkaa itkemästä. | Merkityksessä ’lopettaa’. |
| 2. lakata | objekti | Hän lakkasi kyntensä. | Merkityksessä ’päällystää lakalla’. |
| laki | -stA | laki puutavaran mittauksesta | Myös yhdyssanalla, esim. mittauslaitelaki. |
| laskea | objekti erosija tulosija | Hän laski tarjottimen kädestään pöydälle | |
| osma | Lämpötila laski viisi astetta. | ||
| -llA | Lämpötila laski viidellä asteella. | Aiemmin ei pidetty yleiskielen mukaisena. | |
| laskeutua | tulosija | laskeutua maahan; laskeutua kentälle | |
| lasku | -stA | lasku korjaustyöstä | Merkityksessä ’asiakirja, jolla sen antaja vaatii suoritusta saatavastaan’. |
| laskuttaa | -A -stA | He laskuttivat meitä asennuksesta. | |
| lauma | (monikollinen) -A | lauma susia | Myös yhdyssana, esim. susilauma. |
| lausunto | -stA | Toimikunta antoi suunnitelmasta puoltavan lausunnon. | Usein -lle-sijainen määrite, joka ilmaisee lausunnon saajan. Nyk. täydennys usein ߛlle-sijainen (antoi suunnitelmalle puoltavan lausunnon) tai -hAn-sijainen (lausunto selontekoon), mutta tämä ei ehkä ole yleiskielen mukaista. |
| leikkiä | -A | leikkiä kotia | |
| -llA | leikkiä vakavilla asioilla | ||
| lellitellä, lelliä | -A | lelliä lapsiaan | |
| lepuuttaa | -A | lepuuttaa jalkojaan | Joskus objekti muussa sijassa, esim. ilmailussa lepuuttaa moottori ’pysäyttää moottori lennon aikana’. |
| leuhkia | -llA | leuhkia rahoillaan | |
| leveillä | -llA | leveillä voimillaan | |
| levittää | objekti tulosija | levittää pelikortit pöydälle | |
| -A | Kärpäset levittävät bakteereja. | Kun merkitys on ’jakaa, kuljettaa laajemmalle’. | |
| levitä | erosija tulosija | Laji levisi Ruotsista Suomeen. | Usein jompikumpi täydennys puuttuu. |
| Lex | päätteetön | Lex Kallio | Latinasta lainattu, lakia tarkoittava sana. Antiikin aikaan kuuluvissa nimityksissä täydennys on latinan mukaisessa asussa, esim. lex Titia (Titiuksen mukaan nimetty laki). |
| lieventää | -A | Jouset lieventävät tärinää. | |
| lievittää | -A | lievittää särkyä | |
| liiaksi, liian paljon, liikaa | -A | liikaa suolaa | |
| liikauttaa | -A | Hän liikautti päätään. | |
| liikutella, liikuttaa | -A | liikuttaa varpaitaan | |
| liikuttua | stA | Hän liikuttui lahjasta. | |
| liimata | objekti tulosija | Liimasin kuvan pahville. | |
| liioitella | -A | Taisin liioitella ongelmaa. | |
| liittoutua | kanssa-rakenne | Preussi liittoutui Itävallan kanssa. | |
| liittyen | -A | asiaan liittyen | Postpositioksi muodostunut verbinmuoto. |
| liittyä | -hAn | Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995. | |
| liittää | objekti -hAn | liittää talo puhelinverkkoon | |
| lippu | -n | Suomen lippu | |
| -hAn | lippu konserttiin | Pääsy-, matka- tms. lipusta puhuttaessa. | |
| lista | -n | osallistujien lista | Myös yhdyssanana, jonka alkuosa päätteetön: osallistujalista. |
| -A | lista nimiä | ||
| -stA | lista osallistujista | ||
| lisäksi | -n | kaiken lisäksi | Postpositioksi muodostunut lisä-sanan muoto. |
| lisätä | objekti -hAn | Lisää kalanpalat keittoon. | |
| objekti -ksi | lisätä jäsenmäärä yhdeksäksi | ||
| lisää | -A | Otatko lisää kahvia? | Adverbiksi muodostunut lisä-sanan muoto. |
| lohduttaa | -A | Hän lohdutti lastaan. | |
| loisia | olosija | loisii suolistossa | Joskus myös transitiivisena, esim. loisii hämähäkkiä, mutta tämä ei liene yleiskielen mukaista. |
| lojaali | -lle t. kohtaan-rakenne | lojaali puolueelle; lojaali puoluetta kohtaan | |
| lomaan, lomassa, lomasta | -n | Hän sovitti piikkejä puheensa lomaan. | Loma-sanan postpositioiksi muodostuneita muotoja. |
| lopettaa | objekti | Lopetin silloin tupakoinnin (t. tupakoimisen). | Täydennyksenä ei voi olla verbi, mutta kylläkin verbin teonnimijohdos. Usein ‑hAn-sijainen määrite, esim. Poliisi lopetti hulinat alkuunsa. |
| loppu | -n | kesän loppu | |
| -stA | loput rahoista | Kun monikollinen loput; täydennyskin usein monikossa. | |
| loppua | erosija | Vesi loppui kaivosta | Merkityksessä ’tulla käytetyksi loppuun’ tms. |
| tulosija | Katu loppuu satamaan. | Merkityksessä ’päättyä, lakata’ tms. | |
| loukata | -A | Loukkasiko hän sinua? | |
| objekti | loukata nilkkansa | ’Kolhaista, satuttaa, vahingoittaa, vioittaa itseään tapaturmaisesti’. Tosin myös tässä tapauksessa saatetaan käyttää ‑Asijaista objektia yleisistä objektisäännöistä poiketen, esim. Loukkasitko itseäsi? Erään tulkinnan mukaan tällöin tarkoitetaan lievempää loukkaamista. | |
| loukkaantua | -hAn | Hän loukkaantui onnettumuudessa päähän. | ’Saada vamma’. |
| -stA | Loukkaannuin hänen sanoistaan. | ’Pahastua’. | |
| loukkaus | kohtaan-rakenne | Vihjauksesi oli verinen loukkaus meitä kohtaan. | |
| vastaan-rakenne | loukkaus hyviä tapoja vastaan | Kun täydennys ei viittaa henkilöön. | |
| luennoida | -A t. -stA | luennoida yliopistossa kemiaa t. kemiasta | |
| luento | -n t. -stA | karjalan kielen luento; luento karjalan kielestä | |
| luettelo | -n | osallistujien luettelo | Myös yhdyssanana, jonka alkuosa päätteetön: osallistujaluettelo. |
| -A | luettelo nimiä | ||
| -stA | luettelo osallistujista | ||
| lukea | objekti erosija | Luin uutisen Aamulehdestä. | |
| -ksi | Hän lukee lääkäriksi. | ’Opiskella tiettyyn ammattiin t. tehtävään’. Voi olla määritteenä objekti itsensä. | |
| objekti -lle -ksi | Luimme sen hänelle syyksi. | ||
| olosija | Ovessa lukee ”Pääsy kielletty!”. | ’Olla jossakin kirjoitettuna’. | |
| objekti -hAn | Luetko hänet ystäviisi. | ||
| lukeutua | -hAn t. -ksi | lukeutua oikeistoon t. oikeistolaiseksi | |
| lukien | -stA | tästä päivästä lukien | Postpositioksi muodostunut verbinmuoto. Täydennyksenä oleva päivämäärä yleensä päätteetön, esim. 1.1.2025 lukien. |
| -ltA | toinen oikealta lukien | ||
| lukuun ottamatta | -A | isää lukuun ottamatta | Sanaliitto, jota käytetään post- tai preposition tavoin. Täydennyksen ‑A-sijaisuus johtuu ‑mAttA-muodosta (kielteinen ilmaus). |
| luo(kse), luona, luota | -n | Matin luona | |
| luonnehtia | objekti | Hän luonnehti puheessaan lyhyesti seuran tarkoituksen. | |
| -A -ksi | Luonnehtisin tilannetta vaikeaksi. | ||
| luopua | -stA | Hän luopui toivosta. | |
| ‑mAstA | luopua yrittämästä | Ei kaikkien kielitajun mukainen (toisin kuin luopua yrittämisestä t. yrityksestä). | |
| erosija | luopua oikealta tieltä | ’Mennä erilleen’. Vanhaa kieltä. | |
| luottaa | -hAn | Luotan sinuun. | |
| luottamus | -hAn t. kohtaan-rakenne | luottamus häneen; luottamus häntä kohtaan | |
| luovutus objekti tulosija | luovuttaa palkinto voittajalle; luovuttaa arkisto yleiseen käyttöön | ||
| lupa | -hAn t. A-infinitiivi | lupa ostaa; lupa ostamiseen | Myös yhdyssanalla, esim. ostolupa. |
| lupaus | -stA | lupaus avunannosta | Myös yhdyssanalla, esim. avunantolupaus. |
| A-infinitiivi | En usko hänen lupaukseensa parantaa tapansa. | ||
| luulla | -A -ksi | Luulin koiraa sudeksi. | |
| -A | luulla liikoja itsestään | ||
| että-lause | Luulen, että hän tulee. | ||
| luvata | objekti | luvata lisää palkkaa | Usein -lle-sijainen määrite, esim. minulle. |
| A-infinitiivi | Lupaan tulla ajoissa. | ||
| että-lause | Lupaan, että tulen ajoissa. | ||
| lyödä | objekti | Hän löi vastustajaa. Hän löi vastustajan maahan. | |
| lähelle, lähellä, läheltä | -n t. -A | Kuopion lähellä; lähellä Kuopiota | |
| lähennellä | -A | Hän lähenteli minua. | |
| lähentyä | -A | Näkökannat eivät näytä lähentyneen toisiaan. | |
| lähentää | -A -hAn | Se lähensi heitä toisiinsa. | Nyk. myös kanssa-rakenteella (esim. toistensa kanssa, mikä ei ehkä ole yleiskielen mukaista. Joskus objekti voi olla muunsijainen, esim. lähentää suunsa jonkun korvan juureen (Nykysuomen sanakirja). |
| lähestyä | -A | Lähestymme Helsinkiä. | |
| lähete | tulosija | lähete laboratioon; lähete ihotautilääkärille | |
| lähettää | objekti tulosija | Hän lähetti minut kauppaan. | |
| lähetä | -A | Kello lähenee kuutta. | |
| lähteä | tulosija | Minä lähden kotiin. | |
| lähtien | -stA | kesäkuusta lähtien | Postpositioksi muodostunut verbinmuoto. Täydennyksenä oleva numeropäiväys yleensä päätteetön, esim. 4.7. lähtien. |
| lähtö | erosija tulosija | lähtö maalta kaupunkiin | |
| läpi | -n | Vesi tuli katon läpi. | |
| -stA | Vesi tuli katosta läpi. | ||
| läpileikkaus | -n | laitteen läpileikkaus | |
| -stA | läpileikkaus laitteesta | Joskus -hAn (laitteeseen), mutta ei liene yleiskielen mukaista. | |
| lävitse | -n | Vesi tuli katon lävitse. | |
| -stA | Vesi tuli katosta lävitse.. | ||
| lääke | -hAn t. vastaan-rakenne | lääke migreeniin; lääke migreeniä vastaan | Usein myös yhdyssanalla, esim. migreenilääke. |
| löytyä | erosija | Se löytyi kadulta. | Vierasvoittoisessa kielessä myös olosijassa, esim. Tässä mallissa löytyy kaikkia kokoja. |
| löytää | ohjekti erosija | Löysin sen kadulta. | |
| objekti tulosija | En löydä tietä kotiin. | ||
| mahdollinen | -lle | Onko se mahdollista kaikille? | |
| mahdollisuus | -n | rikastumisen mahdollisuus | |
| A-infinitiivi | mahdollisuus rikastua | ||
| -hAn | mahdollisuus rikastumiseen | ||
| mahdoton | -lle A-infinitiivi | Se on minulle mahdotonta toteuttaa. | |
| -ksi | Hän on luonteensa takia mahdoton opettajaksi. | ’Soveltumaton’. | |
| mahduttaa | objekti tulosija | Hän oli mahduttanut kaikki olennaiset asiat esitelmäänsä. | |
| mahtaa | -lle -A | En mahda asialle mitään. | ’Pystyä, kyetä’. |
| A-infinitiivi | Hän mahtaa olla rikas. | Arvelua ilmaisemassa. | |
| mahtua | tulosija | Tuo ei kyllä mahdu taskuun. | |
| erosija | Piano ei mahtunut ovesta. | ||
| mainita | objekti | Mainitsin asian ohimennen. | Usein -lle-sijainen määrite, esim. hänelle, ja olosijainen määrite, esim. kirjeessä. |
| -stA | Mainitsin asiasta ohimennen. | ||
| että-lause | Mainitsin ohimennen, että auto on huollossa. | ||
| mainos | -n | uuden elokuvan mainos | |
| -stA | mainos uudesta elokuvasta | Ei sanakirjoissa, mutta käytössä. | |
| mainostaa | -A -ksi | He mainostivat autoa kestäväksi. | Useimmiten -ksi-sijainen täydennys puuttuu. |
| maistaa | objekti | Maistapa kakkua! Hän maistoi voissa lievän pilaantumisen. | |
| maistella | -A | maistella viiniä | |
| maistua | -ltA | ‑lle | maistuu hyvältä ~ hyvälle | Aiemman normin mukaan esimerkki-ilmauksessa vain ‑ltA, mutta esim. Jäätelö maistui lapsille ’lapset söivät jäätelöä mielellään’. |
| majailla | olosija | majailla sukulaisissa | |
| majoittaa | objekti tulosija | Majoitimme heidät mökkeihin. | |
| majoittua | tulosija | He majoittuivat mökkeihin. | |
| maksaa | objekti -stA tulosija | Hän maksoi autosta Liisalle viisituhatta. | Usein -llA-sijainen määrite, joka ilmoittaa maksamisvälineen tai ‑tavan, esim. käteisellä. |
| maksu | -stA | maksu kuljetuksesta | Usein yhdyssanalla, esim. kuljetusmaksu. |
| malli | -n | kipsinen patsaan malli | |
| päätteetön | malli Cajander | Kun täydennys viittaa henkilöön tms., jonka mukaan malliksi ajateltu on nimetty. | |
| malttaa | objekti | Malta mielesi! | |
| A-infinitiivi | En malttanut odottaa. | ||
| masentaa | objekti | Arvostelu masensi häntä. Arvostelu masensi hänet täysin. | |
| masentua | -stA | Hän masentui arvostelusta. | |
| masentunut | -stA | Hän oli hyvin masentunut saamistaan nuhteista. | |
| matka | erosija tulosija | matka Helsingistä Tallinnaan | Tulosijaisen täydennyksen tilalla voi olla n‑päätteinen yhdyssanan alkuosa, jos erosijainen täydennys puuttuu, esim. Tallinnan-matka. |
| matkailla | olosija | matkailla kotimaassa | |
| matkia | -A | Hän matkii sinua. | |
| matkustaa | erosija tulosija | matkustaa Helsingistä Tallinnaan | |
| matkustella | olosija | matkustella kotimaassa | |
| meinata | A-infinitiivi | Meinasin mennä teatteriin. Meinasin kaatua. | ’Aikoa’; ’olla vähällä’. |
| -A | Mitä tämä oikein meinaa? | ’Tarkoittaa, merkitä’. | |
| että-lause | Pojat meinasivat, että sinne pitää mennä | ’Ajatella, olla jotain mieltä’. | |
| menestyä | olosija | menestyä elämässään; menestyä urallaan; menestyä varjossa | |
| mennessä | -hAn | jouluun mennessä | Mennä-verbin postpositioksi muodostunut muoto. |
| mennä | erosija tulosija | Menimme koulusta suoraan kotiin. | Useimmiten mukana on vain tulosijainen täydennys. |
| merkitys | -lle | merkitys minulle | |
| -hAn | merkitys elämään | Käytössä, mutta ei yleiskielen suosituksen mukainen. | |
| merkitä | objekti -llA | Merkitä ympyrän keskipiste ristillä. | ’Varustaa merkillä’. |
| objekti tulosija | Hänet merkittiin jäseneksi yhdistykseen. | ’Tehdä merkintä, maininta. | |
| -lle -A | Tämä merkitsee meille suurta edistysaskelta. | ’Olla jotakin, olla merkityksellinen’. | |
| merkki | -n | -stA | paranemisen merkki; merkki paranemisesta | |
| mielenkiinto | -hAn | kohtaan-rakenne | mielenkiinto asiaan; mielenkiinto asiaa kohtaan | |
| mielestä | -n | Matin mielestä; (minun) mielestäni | Mieli-sanan postpositiona käytetty muoto. |
| mielikuva | -stA | mielikuva ministerin eroamisesta | |
| että-lause | mielikuva, että ministeri eroaa | ||
| mielipide | -stA | mielipide asiasta | ’Käsitys’, |
| ‑hAn | mielipide asiaan | ’Kommentti, kannanotto’. | |
| että‑lause | mielipide, että kaikki käy | ||
| mielissään | -stA | Olen mielissäni lahjasta. | Mieli-sanan adverbina käytetty muoto, jossa on persoonan mukaan vaihteleva possessiivisuffiksi. |
| miellyttää | -A | Ajatus miellyttää minua. | |
| miettiä | -A | Mietin vielä asiaa. | |
| moite | -stA | moite huolimattomuudesta | |
| moittia | -A -stA | Moitin häntä huolimattomuudesta. | |
| -A -ksi | Hän moitti ruokaa mauttomaksi. | ||
| monia | monikon -A | monia omenia | Lukumääräsanana käytettäessä. Kun sana moni on muussa sijassa kuin -A-sijassa, määrite on sen sijassa, esim. monissa omenissa. |
| monta | -A | monta omenaa | Lukumääräsanana käytettäessä. Kun sana moni muussa sijassa kuin -Assa, määrite on sen sijassa, esim. monessa omenassa. |
| motivaatio | -hAn | A-infinitiivi | motivaatio opiskeluun; motivaatio opiskella | |
| motivoida | objekti -hAn | A-infinitiivi | Yllätysvoitto motivoi joukkueen harjoittelemaan entistä innokkaammin. | |
| muistaa | objekti | Muistan hänet hyvin. | |
| A-infinitiivi | Muistan kyllä ostaa maitoa. | ||
| että-lause | Muistan kyllä, että maito on lopussa. | ||
| muistella | -A | Muisteen usein häntä. | |
| muisto | -stA | muisto hänestä | |
| muistuttaa | -A | Hän muistuttaa äitiään. | ’Olla samantapainen’. |
| -A -stA | Muistuta minua asiasta illalla. | ’Huomauttaa’. | |
| muistutus | −stA | muistutus tapaamisesta | |
| mukaan | -n | maun mukaan | |
| mukana | -n | Nauroin muiden mukana. | |
| mukautua | -hAn | mukautua tilanteeseen | |
| muotoinen | -n | saman muotoinen | Usein yhdyssanaksi (samanmuotoinen). |
| muutamia | monikon -A | muutamia miehiä | Lukumääräsanana käytettäessä, kun ilmaus kokonaisuudessaan on sijapäätteettömässä muodossa. |
| muutella | -A | Hän muutteli kertomustaan. | |
| muutos | -n | -hAn | esityslistan muutos; muutos esityslistaan | |
| -n | -ssA | voimasuhteiden muutos; muutos voimasuhteissa | ||
| muuttaa | objekti erosija tulosija | Muutimme kirjat uuteen järjestykseen. Muutimme Vantaalta Espooseen. | Yleensä täydennyksistä vain 1 tai 2 on mukana. |
| -stA -ksi | muuttaa valtio kuningaskunnasta tasavallaksi | ||
| muuttua | -stA -ksi | Valo muuttui punaisesta vihreäksi. | |
| myydä | objekti -lle | Hän myi maansa naapurille. | |
| myöhässä | -stA | Juna on myöhässä aikataulusta. | Määritteenä usein osma, esim. tunnin. |
| myöhästyä | erosija | myöhästyä kokouksesta; myöhästyä luennolta | Määritteenä usein osma, esim. viisi minuuttia, |
| myöntyä | -hAn | myöntyä vaatimuksiin | |
| myöntää | objekti tulosija | myöntää rahaa tutkimukseen; myöntää työntekijälle lomaa | |
| objekti ‑ksi | myöntää väite oikeaksi | ||
| että-lause | Myönnän, että se oli tyhmästi tehty. | ||
| myötätunto | kohtaan-rakenne | myötätunto surevaa kohtaan | |
| märehtiä | -A | märehtiä purukumia; märehtiä asiaa | Muunsijainen objektikin joskus mahdollinen, esim. Lehmä märehtii ravintonsa. |
| määrätä | objekti -hAn | Määräsin hänet vartioon. | |
| objekti -lle | Tuomioistuin määräsi hänelle sakkorangaistuksen. | ||
| objekti -ksi | Kunta määräsi talon purettavaksi. | ||
| määräys | -stA | määräykset roskien käsittelystä | |
| A-infinitiivi | määräys poistua maasta | ||
| -hAn | Hän sai määräyksen vakinaiseen virkaan. | ||
| nauraa | -lle | -A | Hänelle nauroivat kaikki. Häntä nauroivat kaikki. | |
| naurattaa | -A | Hän nauratti meitä. | |
| nauttia | -stA | nauttia elämästä | |
| -A | Hän oli nauttinut runsaasti alkoholia. | ||
| neuvo | -hAn | Hän antoi neuvoja päivällisen suunnitteluun. | |
| -ksi | neuvoja talouden korjaamiseksi | ||
| -stA | riittäviä neuvoja vesieristyksestä | ||
| varten-rakenne | neuvoja vesieristystä varten; neuvoja lentomatkan varalle | ||
| neuvoa | -lle objekti | Hän neuvoi meille laitteen käyttöä. | |
| -A -ssA | Hän neuvoi meitä laitteen käytössä. | Vaihtoehtoinen rektio, jossa neuvottava on objektina. | |
| objekti tulosija | Neuvoimme hänet oikeaan paikkaan. | ||
| neuvotella | -stA | neuvotella sopimuksesta | Määritteenä olevalla kanssa-rakenteella voidaan ilmaista neuvottelun toinen osapuoli. |
| objekti | neuvotella sopimus | Tulokseen johtavasta neuvottelusta. | |
| niksi | -hAn | niksejä syrjäytymisen ehkäisemiseen | |
| -ksi | niksejä työturvallisuuden parantamiseksi | ||
| nimittää | -A -ksi | Hän nimitti isäpuolta isäkseen. | |
| objekti -ksi | Presidentti nimitti hänet professoriksi. | ||
| objekti -hAn | Presidentti nimitti hänet professorin virkaan. | ||
| nimitys | -ksi | nimitys professoriksi | |
| objekti -hAn | nimitys professorin virkaan. | ||
| nojata | -hAn | nojata seinään | |
| nolla | -A | nolla pistettä | Lukumääräsanana käytettäessä, kun ilmaus kokonaisuudessaan on sijapäätteettömässä muodossa. |
| nolottaa | -A | Se nolotti minua. | |
| nopea | -mAAn | nopea oppimaan | |
| nostaa | objekti erosija tulosija | Nosta tuo kirja lattialta pöydälle. | |
| notkua | -stA | Pöytä notkuu herkuista. | |
| -A | Pöytä notkuu herkkuja. | ||
| noudattaa | -A | Noudata ohjetta tarkasti. | |
| objekti | Hän noudatti minut luokseen. | ’Lähettää noutamaan, haettaa.’ | |
| nousta | erosija tulosija | Hän nousi ryysyistä rikkauksiin. | |
| osma | Lämpötila nousi viisi astetta. | ||
| -llA | Lämpötila nousi viidellä asteella. | Aiemmin ei pidetty yleiskielen mukaisena. | |
| noutaa | objekti erosija | Noudin paketin postista. | |
| nuhdella | -A -stA | Nuhtelimme häntä laiminlyönnistä. | |
| nukuttaa | -A | minua nukuttaa | |
| nähden | -hAn | Tuote on hintaansa nähden hyvä. | Postpositioksi muodostunut verbinmuoto. |
| nähdä | objekti | Näen sinut! | |
| objekti -nA | Millaisena näet tulevaisuuden? | Kielitoimiston ohjepankin mukaan ”saattaa joskus synnyttää turhan konkreettisen näköhavainnon vaikutelman”. | |
| objekti -ksi | Millaiseksi näet liittokokousvaalien merkityksen? | ||
| A-infinitiivi | Oli niin valoisaa, että näki lukea (’pystyi näkemisen kannalta lukemaan’). | ||
| että-lause | Kasvoistasi näkee, että valehtelet. | ||
| näkemys | -stA | näkemys asiasta | ’Käsitys’. |
| -hAn | näkemys asiaan | ’Näkökulma’. | |
| näkyä | olosija | Kadulla näkyy ihmisiä. | Täydennys ilmaisee, missä nähtävät kohteet ovat. |
| tulosija | Viron rannikko ei näy tänne. Tästä ei näy järvelle. | Täydennys ilmaisee, missä katsoja on tai missä katsottava alue on. | |
| erosija | Ikkunasta näkyy kaistale taivasta. Miehistä näkyi vain yksi. Kadonneesta ei näkynyt jälkeäkään. Hevosen ikä näkyy hampaista. | Täydennyksen merkitys vaihtelee paljon. | |
| näköinen | -n | saman näköinen | Usein yhdyssanaksi (samannäköinen). |
| näkökulma | -hAn | näkökulma asiaan | |
| näyte | -stA | -n | näyte yhte | |
| näytellä | -A | näytellä pääosaa | Muissakin objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. näytteli Eskon osan. |
| näyttäytyä | -nA | Asia näyttäytyi uudenlaisena. | |
| -lle | Kuningaspari näyttäytyi parvekkeella kansalle. Ensimmäinen kurssilla rakennettu mikroauto näyttäytyi yleisölle. | Täydennyksellä eri merkityksiä. Kielitoimiston ohjepankin mukaan 2. esimerkin mukainen käyttö ”voi kuitenkin herättää koomisen vaikutelman”. | |
| ‑ltA | Tilanne näyttäytyy monimutkaiselta. | Ei yleiskielen mukainen | |
| näyttää | objekti -lle | Näytin suunnitelman heille. | |
| -ltA | ‑lle | näyttää hyvältä ~ hyvälle | Aiemman normin mukaan vain -ltA. | |
| näyttö | -n | asunnon näyttö | ’Näyttäminen’. |
| -n | puhelimen näyttö | ’Näyttöruutu tms.’. | |
| -stA | näyttö syyllisyydestä | ’Osoitus, todisteet’. | |
| odottaa | -A | odottaa matkustajia | Nykyisin sanaa käytetään myös rektion vastaisesti, esim. odottaa matkustajat. |
| oheen, ohella, ohessa, ohesta | -n | työn oheen; muun ohella; tämän ohessa; löytyi tien ohesta | |
| ohi(tse) | -n | maalin ohi; ohi maalin | |
| erosija | vasemmalta ohi; ohi maalista | Joskus myös yhdessä -n-sijaisen täydennyksen kanssa, esim. Meni vasemmalta ohi maalin. | |
| ohje | -n | pöydän kokoamisen ohje | Usein yhdyssanalla, jos täydennys olisi yksi sana, esim. kokoamisohje. |
| -hAn | ohje pöydän kokoamiseen | ||
| -ksi | ohje pöydän kokoamiseksi | ||
| -stA | ohje liputtamisesta | ||
| varten-rakenne | Hän sai heti ohjeet hallituksen muodostamista varten. | ||
| ohjeistaa | objekti | ohjeistaa pelaajia | Nykyisin myös -lle-sijalla, esim. ohjeistaa pelaajille, mutta tämä ei liene yleiskielen mukaista. |
| oikeus | -hAn | oikeus eläkkeeseen | |
| A-infinitiivi | oikeus opiskella | Myös yhdyssanalla, esim. opinto-oikeus. | |
| oikeuttaa | objekti -hAn | Lippu oikeuttaa sinut edestakaiseen matkaan. | |
| oire | -n | -stA | myrskyn oireita ilmassa; selvä oire neuvottelujen edistymisestä | |
| oksettaa | -A | Minua oksettaa. | |
| olettamus, oletus | -stA | Hänen olettamuksensa hallituksen erosta osoittautui vääräksi. | |
| olla | pred:vi | olen iloinen; olemme iloisia | |
| kuin-rakenne | Talo on kuin linna. | ||
| olosija | Käyttöohjeet ovat pakkauksessa. Se on näkyvillä. | ||
| -nA | Hän on sairaana. | ||
| -lla objekti | Minulla on auto | Toinen täydennys on tulkittu myös subjektiksi. | |
| -n objekti | Minun on nälkä. | Toinen täydennys on tulkittu myös subjektiksi. | |
| -n | Tämä on minun. | ||
| lle | Tämä on sinulle. | ||
| -stA -hAn | Minusta ei ole mihinkään. | ||
| -stA -ksi | Pojasta ei ollut maanviljelijäksi | ||
| -lle -ksi | Se on sinulle hyväksi. | ||
| erosija | Olen Espoosta. Olen Vantaalta. | ||
| -vinAAn | Hän oli lukevinaan. | ||
| -(t)tAvissA | Se on tehtävissä. | ||
| A-infinitiivi | Olin pudota. | ||
| -mAttA | Ole valehtelematta! | ||
| -ksi | Olkoon menneeksi. Menköön, jos on mennäkseen. | Täydennyksenä erilaisia ‑ksi-sijaisia verbin nominaalimuotoja. | |
| ominainen | -lle | hänelle ominainen | |
| omistaa | objekti | Kuka omistaa tämän auton? | |
| objekti -lle | Hän omisti väitöskirjansa vanhemmilleen | Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös -hAn-sija joskus mahdollinen: Omisti koko elämänsä tieteelle t. tieteelliseen työhön. | |
| omistautua | -lle | Hän omistautui työlleen. | |
| ongelma | -n | -ssA | talouden ongelmat; ongelmat taloudessa | Myös yhdyssanalla, esim. talousongelmat. |
| onnellinen | -stA | onnellinen saavutuksestaan | |
| onneton | -stA | syyilmaus | onneton menetyksestään; onneton menetyksensä takia | |
| onni | -n | avioliiton onni | Myös yhdyssanalla, esim. äidinonni. |
| -ssA | Hyvä onni pelissä, huono rakkaudessa. | ||
| tulosija | Onnea hääparille! Onnea tenttiin! | Lähinnä elliptinen ilmaus, josta puuttuu verbi toivotan. | |
| onnistaa | -A | Kylläpä sinua onnisti. | |
| onnistua | -A | Kylläpä sinua onnisti. | |
| -ssA | Hän onnistuu kaikessa mihin ryhtyy. | ||
| -nA | Hän on onnistunut hyvin opettajana. | ||
| -mAAn | Onnistuimme saamaan liput. | ||
| -n A-infinitiivi | Meidän onnistui selvittää asia. | ||
| onnitella | -A -stA | Onnittelin häntä tutkinnon suorittamisesta. | |
| onnittelu | -stA | johdosta-rakenne | onnittelut hienosta saavutuksesta; onnittelut hienon saavutuksen johdosta. | |
| opastaa | objekti tulosija | Opastaa lapsia luonnon tuntemiseen. | |
| objekti -ssA | opastaa potilasta lääkkeen käytössä | ||
| opastus | -n | käytön opastus | |
| -hAn | opastus laitteen käyttöön | ||
| -lle | opastus turisteille | ||
| opetella | objekti | opetella puhe ulkoa; opetteli uutta työtä | |
| -mAAn | opetella lukemaan | ||
| opettaa | objekti | opettaa ranskaa; opettaa ensiluokkalaisia | Objekti voi ilmaista, mitä opetetaan tai ketä opetetaan. |
| objekti -mAAn | opettaa lapsi lukemaan | ||
| objekti -lle | opettaa lapselle lukemista; opettaa lapsi tavoille | Täydennysten semanttiset roolit vaihtelevat. | |
| opiskella | -A | opiskella kieliä | |
| -ksi | opiskella sairaanhoitajaksi | ||
| oppi | −n | Monroen oppi; suutarin oppi | |
| -stA | oppi sielunvaelluksesta | Myös yhdyssanalla, esim. sielunvaellusoppi. | |
| oppia | objekti | oppia uimataito | Objektin sija voi ilmaista, onko opittu ”kokonaan”: opin siellä ruotsia ~ opin siellä ruotsin |
| -hAn | oppia uimaan; oppia säästäväisyyteen | ||
| -ksi | oppia hyväksi uimariksi | ||
| -lle | oppia huonoille tavoille | ||
| osa | -n | loman osa | |
| -stA | osa lomasta | ||
| -A | Osan vuotta hän oleskeli ulkomailla. | ||
| osallistaa | objekti -hAn | Lehtori osallisti kaikki opiskelijat kurssin suunnitteluun. | |
| osallistua | -hAn | osallistua kurssiin | |
| -lle | osallistua kurssille | Aiemmin pidetty virheellisenä. | |
| osallistuminen | -hAn | osallistuminen kurssin suunnitteluun | |
| osata | objekti | Osaatko kertotaulun? | |
| A-infinitiivi | Osaatko uida? | ||
| erosija tulosija | Osaatko tästä asemalle? | ’Tuntea t. löytää reitti jonnekin t. pois jostakin’. | |
| osoittaa | objekti | Osoita minulle se henkilö, jota tarkoitit. | |
| tulosija | Nuoli osoittaa vasemmalle. Kompassineula osoittaa pohjoiseen. | ||
| objekti -hAn | osoittaa määrärahoja rakentamiseen, | ||
| objekti -lle | Osoita hakemus johtokunnalle. | ||
| osoittautua | -ksi | Huhu osoittautui todeksi. | |
| että-lause | Osoittautui, että hän oli väärässä. | ||
| osoitus | -n | -stA | ystävyyden osoitus; osoitus ystävyydestä | Myös yhdyssanalla, esim. ystävyydenosoitus. |
| ostaa | objekti erosija | Ostin tämän torikauppiaalta. Ostin tämän lähikaupasta. | Erosijainen täydennys ilmaisee myyjän. Voi olla myös erosijainen määrite, jolla on muunlainen merkitys, esim. Ostamme talon Espoosta. |
| osua | -hAn | Laukaus osui karhuun. | |
| -A -hAn | Laukaus osua karhua sydämeen. | ||
| -lle | Arvaus osui lähelle totuutta. Arpa osui minulle. | ||
| -ksi | Lähtö osui maanantaiksi. | ||
| osuus | -stA | verojen osuus palkasta | |
| ote | -n | pöytäkirjan ote | Usein yhdyssanana, esim. pöytäkirjanote- |
| -stA | ote pöytäkirjasta | ||
| -hAn | pyörien ote tiehen | ||
| ottaa | objekti erosija tulosija | Hän otti kiven maasta käteensä. | |
| paeta | -A erosija tulosija | Hän pakeni poliisia asunnostaan metsään. | Yleensä ainakin yksi täydennys puuttuu. |
| pahastua | -stA | Hän pahastui moitteista. | |
| paheksua | -A | Paheksuimme hänen toimintaansa. | |
| pahentaa | -A | Pahennat vain asiaa. | |
| pahoillaan, pahoilleen | -stA | Olen pahoillani asiasta. | Adverbeiksi muodostuneita paha-sanan muotoja. |
| syyilmaus | Hän oli pahoillaan virheen takia | ||
| pahoitella | -A | Hän pahoitteli huonoa onneaan. | |
| paijata | -A | Paijasin kissaa. | |
| paikoittaa | objekti tulosija | Hän paikoitti autonsa kadun reunaan. | |
| painaa | objekti tulosija | Paina kansi paikalleen. | |
| painostaa | objekti -mAAn | Johtaja painosti hänet eroamaan. | |
| painostus | kohtaan-rakenne | painostus hallitusta kohtaan | |
| painottaa | -A | Hän painotti asian tärkeyttä. | |
| objekti | painottaa verkko | Merkityksessä 'varustaa paino(i)lla'. | |
| painottua | -hAn | Eräät kansantaudit painottuvat Itä-Suomeen. | |
| painua | tulosija | Kivi painui pohjaan. Aurinko painuu mailleen. | |
| paistaa | tulosija erosija | Aurinko paistoi huoneeseen pilvettömältä taivaalta. | |
| objekti -ksi | Paista pihvi puolikypsäksi. | ||
| pakata | objekti -hAn | Pakkaa tavarat autoon. | |
| -ksi | Heinä pakattiin paaleiksi. | ||
| pakkautua | tulosija | Veri pakkautuu päähän. | |
| pakko | -n | tekemisen pakko | |
| A-infinitiivi | pakko tehdä | ||
| pako | erosija tulosija | pako maalta kaupunkiin | |
| -A | Lähdimme sadetta pakoon. Olemme sadetta paossa. | Vain muodoille paossa ja pakoon. | |
| pakoilla | ‑A | pakoilla poliisia | |
| pakoilu | ‑n | vastuun pakoilu | |
| pakottaa | objekti tulosija | Nälkä pakotti hänet varastamaan. | |
| palaa | erosija tulosija | palata kaupungista kotiin | |
| palauttaa | objekti tulosija | palauttaa kirjat kirjastoon | |
| paljoksua | -A | Paljoksuin hintaa. | |
| paljon | -A | paljon omenia | Lukumääräsanana käytettäessä, kun ilmaus kokonaisuudessaan on sijapäätteettömässä muodossa. Määrite on monikossa, ellei se ole ainesana (esim. paljon vettä). |
| palkata | objekti tulosija | Palkkasin hänet pesemään ikkunat. | |
| -ksi | Palkkasimme hänet harjoittelijaksi. | ||
| palkinto | -stA | palkinto hyvästä suorituksesta | |
| palkita | objekti -stA | Hänet palkittiin hyvästä suorituksesta. | |
| -lle objekti | Palkitsin hänelle hänen vaivansa. | ||
| palkka | -stA | palkka ylityöstä | |
| palkkio | -stA | palkkio esityksestä | |
| paloitella | objekti -ksi | Paloittele liha kuutioiksi. | |
| paluu | erosija tulosija | paluu matkalta kotiin | |
| palvella | -A | palvella asiakkaita | Muissakin objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. Ehditkö palvella kaikki sisällä olevat asiakkaat? |
| -nA -ssA | Hän palveli virkamiehenä ministeriössä. | ||
| palvoa | -A | palvoa aurinkoa | |
| panna | objekti erosija tulosija | panna ostokset kassista kaappiin | |
| objekti -ksi | panna pöytä koreaksi | ||
| panostaa | objekti | panostaa kivääri | ’täyttää t. varustaa panoksella t. panoksilla’ |
| Yhtiö panostaa vahvasti tuotekehitykseen. | ’kohdistaa, keskittää varoja, työvoimaa tms.’ | ||
| -ksi | panostaa asian kehittämiseksi | Esiintyy joskus., kun täydennys on teonnimi, mutta tämä ei liene yleiskielen mukaista; ‑han-sijaisen täydennyksen lisäksi voi kyllä olla ‑ksi-sijainen määrite. | |
| parantaa | objekti -stA | paransi hänet taudista | Tavallisemmin eri rakenteella, esim. paransi hänen tautinsa. |
| parantua, parata | -stA | parantui taudista; parani taudista | |
| pari | -A | pari miestä | Lukumääräsanana käytettäessä, kun ilmaus kokonaisuudessaan on sijapäätteettömässä muodossa. |
| parkkeerata | objekti tulosija | Hän parkkeerasi autonsa kadun reunaan. | Sana on arkikielinen. |
| parodia | -sta t. -n | parodia Sormusten herrasta; Sormusten herran parodia | |
| parodioida | -A | Teos parodioi Sormusten herraa. | |
| pelastaa | objekti -stA | Hän pelasti ystävänsä pulasta. | |
| pelastua | -stA | pelastua veneonnettomuudesta | |
| -ltA | pelastua tuholta | ||
| pelata | -A | pelata bridgeä | Muissakin objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. pelasi korttinsa hyvin. |
| pelotella | -A -llA | pelotella lapsia kummitusjutuilla | Muissakin objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. pelotteli heidät tiehensä. |
| pelottaa | -A A-infinitiivi | Lasta pelotti jäädä yksin kotiin. | Pelon kokemisesta; ei subjektia. |
| objekti | Koira pelotti varkaat talosta | Usein ero- tai tulosijainen määrite. | |
| pelästyttää | objekti tulosija | Oksan risahdus pelästytti linnun lentoon. | |
| pelästyä | -A | Lapsi pelästyi koiraa. | |
| -stA | Hän pelästyi miehen uhkauksista. | ||
| pelätä | -A | Hän pelkäsi pimeää. | |
| A-infinitiivi | Hän pelkäsi lähteä yksin. | ’Olla uskaltamatta tehdä jotakin’ (Nykysuomen sanakirjan mukaan). | |
| että-lause | Hän pelkäsi, että ihmiset eivät enää jaksa äänestää. | ||
| per | päätteetön | 100 € per henki | Latinasta lainattu prepositio. |
| perehdyttää | objekti -hAn | perehdyttää työntekijä tehtäviinsä | |
| perehtyä | -hAn | perehtyä asiaan | |
| periytyä | erosija tulosija | Omaisuus periytyy vanhemmilta lapsille. | |
| periä | objekti erosija | Hän peri isältään talon. Yhtiö perii kuljetuksesta maksun. | |
| perso | -lle | perso makealle | |
| perustaa | objekti tulosija | Yhtiö perusti haarakonttorin Vaasaan. | |
| -hAn | Tuomio on perustettava lakiin. | ||
| -stA | Hän ei perusta rahasta. | ’Välittää, piitata’. Lähinnä arkikieltä. Kielteisissä yhteyksissä. | |
| peruste | -n | korvauksen saamisen peruste | |
| -hAn | peruste korvauksen saamiseen | Myös yhdyssanalla, esim. korvausperuste. | |
| -lle | peruste korvauksen saamiselle | ||
| A-infinitiivi | peruste saada korvaus | ||
| -ksi | peruste korvauksen saamiseksi | Ei mainita kuvauksessa Rektioita: syy, peruste, aihe, mutta on käytössä ja mainitaan Kielitoimiston sanakirjassa. | |
| perusteella | -n | tämän perusteella | Peruste-sanan postpositioksi muodostunut muoto. |
| perustella | objekti -llA | Hän perusteli kantaansa asiantuntijalausunnoilla. | ’Esittää jonkinperusteet, syyt, motivoida, selittää’. |
| -A | perustella yhdistyksiä | Perustaa-verbin toistojohdos. | |
| perustelu | -n | korvauksen saamisen perustelu | |
| -hAn | perustelu korvauksen saamiseen | ||
| -lle | perustelu korvauksen saamiselle | ||
| -ksi | perustelu korvauksen saamiseksi | Ei mainita kuvauksessa Rektioita: syy, peruste, aihe, eikä Kielitoimiston sanakirjassa, mutta on käytössä. | |
| perustua | -hAn | perustua tositapahtumiin | |
| -lle | perustua tositapahtumille | Isossa suomen kieliopissa (§ 1225) mainittu, mutta Uuden kielioppaan mukaan virheellinen. | |
| tulosija | Yhdistys perustui v. 1977. | ’Tuli perustetuksi; perustettiin’. Harvinainen. | |
| perässä, perästä, perään | -n | laahautua hevosen perässä | Perä-sanan muotoja, jotka ovat muodostuneet postpositioiksi (ja adverbeiksi). |
| perääntyä | erosija tulosija | Mies perääntyi ovelta. Kettu perääntyi luolaansa. | Tavallisimmin vain jompikumpi täydennys. |
| petkuttaa | objekti olosija | Hän petkutti meitä kaupassa. | |
| objekti -ltA | Hän petkutti vanhuksilta rahaa. | ||
| pettyä | -hAn | suhteen-rakenne | Petyin häneen. Petyin hänen suhteensa. | |
| olosija | pettyä toiveissaan | ||
| pettää | objekti | Hän petti minua. Hän petti lupauksensa. | Ihmistä tarkoittava objekti on yleensä -A-sijainen. |
| pidättyä, pidättäytyä | -stA | pidättyä alkoholista; pidättäytyä äänestämästä | |
| piileskellä | -A olosija | Karkuri piileskeli poliisia metsässä. | |
| piilo(paikka) | -lle | sopiva piilo viinapullolle | |
| piiloon, piilossa | -A | Pysytteli vieraita piilossa. | |
| -ltA | Pysytteli vieraita piilossa. | ||
| piilottaa | objekti -ltA tulosija | Hän piilotti karamellit lapsilta yläkaappiin. | |
| piiloutua | -ltA tulosija | Vankikarkuri piiloutui poliisilta metsään. | |
| piirtyä | tulosija | Paperille piirtyi kiinnostava kuvio. Eteemme piityi upea palatsi | ’Tulla piirretyksi’ t. ’näkyä, erottua’. |
| vasten-rakenne | Kirkontornit piirtyvät taivasta vasten. | ’Erottua ääriviivoiltaan jotakin vasten’. | |
| olosija | Suu piirtyi kasvoissa kapeana viivana. | ’Erottua ääriviivoiltaan jossakin’. Esimerkki Nykysuomen sanakirjasta. | |
| piirtää | objekti tulosija | Minä piirrän nimesi hiekkaan. | |
| pilailla | -stA | Hän pilailee aina kaikesta. | |
| -llA | pilailla jonkun kustannuksella | Varmaankin vain juuri tällaisessa fraasissa. | |
| -A | ritarielämää pilaileva romaani | Esimerkki Nykysuomen sanakirjasta. Ei ehkä enää nykykieltä. | |
| pilkata | -A -ksi | He pilkkasivat häntä pelkuriksi. | |
| -A -stA | He pilkkasivat häntä pelkuruudesta. | ||
| pilkkoa | objekti -ksi | pilkkoa teksti lyhyiksi virkkeiksi | |
| pinota | objekti tulosija | pinota pyyheliinat kaappiin | |
| piristyä | -stA | Kahvista piristyy, | |
| piristää | -A | Uinti piristi minua. | |
| pistäytyä | olosija | Pistäydyin kaupassa. | |
| pistää | objekti tulosija | pistää reikä paperiin | |
| pitkin | -A | tietä pitkin; pitkin katua | Pitkä-sanan instruktiivi, jota käytetään postpositiona ja prepositiona. |
| pitkittää | -A | pitkittää lähtöään | |
| pituinen | -n | saman pituinen | Usein yhdyssanaksi (samanpituinen). |
| pitäen | -stA | alusta pitäen | Postpositioksi muodostunut verbinmuoto. Poikkeuksellisesti myös alun pitäen. |
| pitää | objekti | Pidä vene paikoillaan. | |
| -A -nA | Pidin häntä luotettavana. | Arvioinnista yms. | |
| -stA | Pidän sinusta. | Mieltymyksestä, tykkäämisestä. | |
| -n A-infinitiivi | Minun pitää lähteä. | Täytymisestä. | |
| pohtia | -A | pohdin asiaa | |
| poiketa | erosija | poiketa asiasta; poiketa reitiltä | |
| olosija | poiketa kaupassa | ||
| poikkeus | poikkeus säännöstä | ||
| poikki | -n | kadun poikki | |
| poikkileikkaus | -n | laitteen poikkileikkaus | |
| -stA | poikkileikkaus laitteesta | ||
| poistaa | objekti erosija | Poliisi poisti rähinöitsijät paikalta. | |
| poistua | erosija | Poistuin kokouksesta. | |
| pommittaa | -A | pommittaa kaupunkia | Muissakin objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, jolloin mukana on yleensä tulo- tai ‑ksi-sijainen täydennys, esim. Kylä pommitettiin maan tasalle. |
| pro | päätteetön | Pro Lapinlahti | Latinasta lainattu prepositio. Kokonaan latinasta lainatuissa ilmauksissa täydennys on latinan ablatiivissa, esim. pro auctore. |
| prosentti | -A | vain prosentti väestöstä | |
| protesti | vastaan-rakenne | Hävinnyt joukkue teki protestin voittajaa vastaan. | |
| kohtaan-rakenne | protesti Suomen Palloliittoa kohtaan | ||
| -stA | Komitea on tehnyt protestin asiasta. | ||
| -lle | Muuttohankkeet ovat protesti Leppävirralle. | Täydennys ilmaisee tahon, jolle protesti esitetään. | |
| protestoida | vastaan-rakenne | Protestoimme erotuomarin ratkaisua vastaan. | |
| objekti | protestoida vekseli | ||
| pudota | erosija tulosija | Lasi putosi pöydältä lattialle. | |
| pudottaa | objekti erosija tulosija | pudottaa kirje postilaatikkoon; pudottaa joku pois pelistä | Ero- ja tulosijainen täydennys harvoin yhdessä. |
| puhaltaa | objekti -hAn | puhaltaa ilmapallo täyteen | |
| -hAn | puhaltaa hiillokseen | ||
| objekti | puhaltaa saippuakuplia | ||
| puhdistaa | objekti -stA | puhdistaa maa rikkaruohoista | |
| puhdistua | -stA | puhdistua liasta | |
| puhjeta | tulosija | Lehdet puhkeavat puihin. Joelle puhjennut uusi uoma. | |
| puhkaista | objekti tulosija | puhkaista aukko muuriin | |
| puhua | -A | puhua totta | Sanonnoissa muitakin objektin sijoja, esim. puhua itsensä pussiin. |
| puhutella | -A | Halusin puhutella häntä. | Nykyisin myös yleisten objektisääntöjen mukaan käytettynä, merkityksessä ’ottaa puhutteluun’ tai ”haastatella”, esim. Ruotsi puhuttelee Venäjän suurlähettilään. |
| -ksi | Puhuttelin häntä johtajaksi. | Ilmaisee, mitä titteliä tms. puhuttelussa käytetään. | |
| -llA | Puhuttelin häntä etunimellä. | Ilmaisee, millaista nimeä puhuttelussa käytetään. | |
| -ltA | Puhuttelin häntä etunimeltä. | Vaihtoehto edelliselle. | |
| pula | -stA | pula työvoimasta | Myös yhdyssanalla, esim. työvoimapula. |
| punastua | -stA | Kasvot punastuivat harmista. | |
| puolesta | -n | isänmaan puolesta | Puoli-sanan muoto, josta on muodostunut postpositio. |
| puolet | -stA | puolet kansasta | |
| puoli | -A | puoli vuotta | Muissa sijoissa lukumääräsanana, esim. puolessa vuodessa. |
| päätteetön | puoli kuusi | Taipuu puolen kuuden t. puoli kuuden. Alkuosan taipumattomuutta pidettiin aiemmin virheenä. | |
| puoliväliin, puolivälissä, puolivälistä | -A | -n | puolivälissä elokuuta; elokuun puolivälissä | Taipuu myös puoleenväliin jne. |
| puoltaa | -A | Puollamme hakemusta. | |
| -A -hAn | Puollan häntä virkaan. | ||
| -lle | Auton ohjaus tuntui puoltavan oikealle. | ||
| puolustaa | -A vastaan-rakenne | Hän puolusti minua syytöksiä vastaan. | Eräissä yhteyksissä normaali objekti, esim. Hän puolusti pelin kotiin (bridgestä puhuttaessa). |
| puolustautua | vastaan-rakenne | puolustautua arvostelua vastaan | |
| puolustella | -A | puolustella tekoaan | |
| purra | -A -hAn | Käärme puri poikaa jalkaan. | Muissakin objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. Hän puri langan poikki. |
| puukottaa | ‑A tulosija | puukotti häntä käteen . | Objekti muissakin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. puukotti hänet kuoliaaksi |
| puute | -n | -stA | rahan puute; puute rahasta | Myös yhdyssanana, esim. rahanpuute. |
| puuttua | erosija | Paidasta puuttuu nappi. Häneltä puuttuu luonnetta. | |
| -hAn | puuttua asioihin | ||
| pyrkimys | -hAn | pyrkimys totuuteen | |
| -ksi | hallituksen pyrkimykset asian ratkaisemiseksi | Esimerkki Kielitoimiston sanakirjasta. Tavallisempi lienee rakenne hallituksen pyrkimykset ratkaista asia. | |
| A-infinitiivi | pyrkimys laajentua | Myös yhdyssanalla, esim. laajentumispyrkimys. | |
| pyrkiä | tulosija | pyrkiä jonkun puheille; pyrkiä kyytiin; pyrkiä tekemään | |
| A-infinitiivi | pyrkiä tehdä | Ei yleiskielen mukainen. | |
| pystyttää | objekti tulosija | Pystyttäkää teltta tähän. | |
| pystyä | -hAn | Pystytkö tähän työhön? En pysty vastaamaan. | Myös A-infinitiivi (En pysty vastata) käytössä, mutta pidetään virheellisenä. |
| pysyä | olosija | pysyä liikkeessä; pysyä paikallaan | |
| -nA | pysyä iloisena | ||
| pysähtyä | tulosija | Pysähdyimme Tampereelle. | Matkan päättämisestä. |
| olosija | Pysähdyimme Tampereella. | Seisahtamisesta, jonka jälkeen matkaa jatketaan. | |
| erosija | pysähtyä juoksusta | Kuvattaessa liiketilaa, josta pysähdytään. | |
| pysäköidä | objekti tulosija | Hän pysäköi autonsa kadun reunaan. | |
| pyytää | objekti -ltA | Hän pyysi isältä rahaa. | |
| A-infinitiivi | Lähetystö pyysi päästä ministerin puheille. | ||
| objekti -stA | Paljonko asunnosta pyydetään? | Hintapyynnöstä. | |
| objekti tulosija | Pyysin hänet korjaamaan putken. | ||
| objekti -ksi | Pyysimme hänet vieraaksi. | ||
| pyörryttää | -A | Minua pyörryttää. | |
| pyörtyä | -stA | Hän pyörtyi järkytyksestä. | |
| päin | tulosija | metsään päin | Ilmaisee menosuuntaa tms. |
| erosija | metsästä päin | Ilmaisee tulosuuntaa. | |
| olosija | metsässä päin | Ilmaisee, missä suunnassa jokin on (jostakin katsottuna). | |
| -A | ajaa päin punaista | ||
| päiten | -n | pilan päiten | Myös yhdyssanana, esim. pilanpäiten. |
| päälle, päällä, päältä | -n | kaapin päällä | Pää-sanan postpositioiksi muuttuneita muotoja. |
| päähän, päässä, päästä | -n | tunnin päästä | Pää-sanan postpositioiksi muuttuneita muotoja. |
| päästä | tulosija | päästä kotiin; päästä ripille | |
| -ksi | päästä ylioppilaaksi | ||
| erosija | päästä veloistaan | ||
| päästää | objekti tulosija | päästää potilas kotiin | |
| objekti ksi | päästää joku vapaaksi | ||
| objekti erosija | päästää tuote markkinoille | ||
| päätellen | -stA | Äänestä päätellen soittaja oli nuori. | Postpositioksi muodostunut verbinmuoto. |
| päätellä | objekti -stA | Päättelimme asian eri lausunnoista. Tyylistä voi päätellä, että teos on taiteilijan nuoruudentöitä. | |
| objekti tulosija | Päättele langan pää pistojen nurjalle puolelle. | Ompelemisesta puhuttaessa. | |
| päättyä | -hAn | Juttu päättyi heidän tappiokseen. | |
| päättäen | -stA | Kaikesta päättäen hän on puhunut totta. | Postpositioksi muodostunut verbinmuoto. |
| päättää | objekti -hAn | Salaojat päätetään viemäriin. Komitea päätti työnsä. | Useimmiten täydennyksenä vain objekti. |
| A-infinitiivi | Päätimme pitää kokouksen Helsingissä. | ||
| -stA | päättää palkoista | ||
| päätyä | -hAn | päätyi vanhainkotiin. | |
| -ksi | päätyi merimieheksi | ||
| päätös | -stA | päätös virkavapaudesta | |
| A-infinitiivi | päätös myöntää virkavapaus | ||
| raivoihinsa, raivoissaan | -stA -lle | Hän oli arvostelusta raivoissaan lehdelle. | Raivo-sanan adverbeiksi muuttuneita muotoja, joissa on persoonan mukaan vaihteleva possessiivisuffiksi. |
| raivostua | -stA -lle | Hän raivostui arvostelusta lehdelle. | |
| raivostua | -stA | raivostua asiasta | |
| -hAn | Raivostuin häneen. | ||
| -lle | Raivostuin hänelle. | ||
| raivostuttaa | -A | Asia raivostutti minua. | Joskus myös muissa objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. Tämä elokuva todella raivostutti minut. |
| rajoittaa | objekti -hAn | Päätettiin rajoittaa puheenvuorojen kesto kymmeneen minuuttiin. | Objekti yleensä -A-päätteinen, jos toinen täydennys puuttuu, esim. Päätettiin rajoittaa puheenvuorojen kestoa. |
| rajoittua | -hAn | Kiertomatka rajoittui Länsi-Suomeen. | |
| rakastaa | -A | Rakastan sinua. | Muissakin objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava. |
| A-infinitiivi | Hän rakasti olla yksin. | Aiemmin vältettävänä pidetty rakenne. | |
| rakastella | -A | Tahdon rakastella sinua. | |
| kanssa-rakenne | rakasteli puolisonsa kanssa | ||
| rakastua | -hAn | Rakastuin sinuun. | |
| rakentaa | objekti tulosija | rakentaa asuintaloja Espooseen; rakentaa talonsa kalliolle | Olosijainen määrite, esim. Espoossa, mahdollinen, näkökulma erilainen. |
| rakkaus | -hAn | rakkaus lapseen | |
| kohtaan-rakenne | rakkaus lasta kohtaan | ||
| rangaista | -A -stA -llA | Häntä rangaistiin näpistyksestä sakolla. | |
| rangaistus | -stA | rangaistus petoksesta | |
| raportti | -stA | raportti työtaistelusta | |
| rasittaa | -A | Hän rasittaa liiaksi sydäntään. | |
| rasittua | -stA | Hän rasittui työstä kovasti. | |
| ratkaisu | -n | -hAn | ongelman ratkaisu; ratkaisu ongelmaan | |
| ratketa | -stA | ratketa liitoksistaan | Merkityksessä ’revetä’. |
| -hAn | ratketa juomaan | Merkityksessä ’ryhtyä’, us. kielteisesti, ’sortua’. | |
| ravistaa | objekti | ravistaa päätään; ravistaa joku hereille | |
| reagoida | -hAn | reagoida kipuun | |
| -stA | reagoida ruoka-aineesta | ||
| -lle | reagoida ruoka-aineelle | Käytössä, mutta ei yleiskielen mukainen. | |
| kanssa-rakenne | Reagenssit reagoivat tutkittavan aineen kanssa. | ||
| reaktio | -hAn | reaktio pakkokeinoihin | Kielen vanhan käytännön mukainen. |
| -stA | reaktio ruoka-aineesta | Nykyisin sallittu, toisin kuin seuraavat, joita esiintyy lääketieteessä. | |
| -lle | reaktio ruoka-aineelle | ||
| kohtaan-rakenne | reaktio ruoka-ainetta kohtaan | ||
| vastaan-rakenne | reaktio pakkokeinoja vastaan | ||
| rehellinen | -lle | rehellinen minulle | |
| kohtaan-rakenne | rehellinen minua kohtaan | ||
| reklamoida | -stA | reklamoida tuotteesta | Ilmaisee reklamaation aiheen. Nykyisin myös objektilla, esim. reklamoida tuote, mutta tämä ei ole yleiskielen mukaista. |
| -lle | reklamoida yritykselle | Ilmaisee yrityksen t. henkilön, jolle reklamaatio esitetään. Nykyisin tämä ilmaistaan myös -Alla, esim. reklamoida yritystä, mutta tämä ei ole yleiskielen mukaista | |
| repiä | objekti -ksi | Hän repi paperin pieniksi paloiksi. | |
| objekti tulosija | Piikit repivät sääret naarmuille. Piikit repivät sääriin naarmuja. | ||
| objekti erosija | Myrsky repi oksia puista. | ||
| riemastua | -stA | riemastua yllätyksestä | |
| riidellä | -stA | He riitelevät rahasta. | |
| riippua | -stA | riippua katosta | |
| -ssA | riippua katossa | Tulkittavissa paikan määritteeksi, joka ei ole täydennys. | |
| riippuen | -stA | olosuhteista riippuen | Postpositioksi muodostunut verbinmuoto. |
| riippumaton | -stA | riippumaton olosuhteista | |
| riippumatta | -stA | riippumatta olosuhteista | |
| riippuva(inen) | -stA | olosuhteista riippuva(inen) | |
| riistää | objekti erosija | riistää ase kädestä; riistää joltakulta mahdollisuus | |
| riita | -stA | riita perinnöstä | Myös yhdyssanalla, esim. perintöriita. |
| riittää | tulosija | Palkan pitäisi riittää menoihin. Eväistä riittää kyllä sinullekin. | |
| rikkoa | objekti -ksi | rikkoa multakokkareet pienemmiksi | |
| ripustaa | objekti tulosija | ripustaa lamppu kattoon; ripustaa taulu seinälle; ripustaa vaatteet kuivumaan | |
| riski | ‑n | syövän riski | Myös yhdyssanalla: syöpäriski. |
| A‑infinitiivi | riski sairastua syöpään | ||
| että‑lause | Ei kannata ottaa sitä riskiä, että – –. | ||
| ‑lle | Kurssinvaihtelut ovat riski sijoittajille. | ||
| ristiä | objekti | ristiä kätensä | |
| objekti -ksi | Helsinkiläiset ristivät rakennuksen Makkarataloksi. | Nimenannoksi käsitetystä asiasta. | |
| rohjeta | A-infinitiivi | En rohjennut astua sisään. | |
| rohkaista | objekti -hAn | Rohkaisin häntä yrittämään. | |
| rohkaistua | -hAn | Rohkaistui antamaan haastattelun.. | |
| rohkeus | A-infinitiivi | Hänellä ei ollut rohkeutta sanoa vastaan. | |
| roikkua | -stA | roikkua katosta | |
| olosija | roikkua katossa; roikkua kadulla | ||
| rukoilla | -ltA -A | rukoilla Jumalalta apua | |
| -A -mAAn | rukoilla Jumalaa auttamaan | ||
| puolesta-rakenne | rukoilla sairaan puolesta | ||
| objekti | Rukoillaan lopuksi Herran siunaus. | Objekti ilmaisee rukouksen. | |
| ruveta | -hAn | ruveta työskentelemään; ruveta työhön | |
| -lle | ruveta juttusille; ruveta pitkälleen nurmikolle | Sanonnoissa. | |
| -ksi | ruveta erotuomariksi; ruveta taloksi | Ilmaisee usein roolin, toimen tms., johon ryhdytään. | |
| ryhmä | -A | ryhmä ihmisiä | Objekti monikollinen. |
| ryhtyä | -hAn | ryhtyä työskentelemään; ryhtyä työhön | |
| -lle | ryhtyä juttusille | Sanonnoissa. | |
| -ksi | ryhtyä erotuomariksi | Ilmaisee roolin, toimen tms., johon ryhdytään. | |
| rynnätä | erosija tulosija | Hän ryntäsi pihalta kadulle. | |
| rääkätä | -A | rääkätä koiraa; rääkätä suomen kieltä | Joskus myös muissa objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. He rääkkäsivät vangin kuoliaaksi. |
| saada | A-infinitiivi | Saat lähteä | |
| objekti -hAn | Sait minut itkemään. | ||
| objekti erosija | Hän otti ison lainan pankista. | ||
| objekti erosija -ksi | Hän sai sen isältään perinnöksi. | ||
| objekti erosija -nA | Hän sai sen isältään perintönä. | ||
| objekti -ksi | Sain sen tehdyksi. | Tehty-tyyppisen partisiipin ‑ksi-muoto. | |
| -A | Sain sen tehtyä. | Tehty-tyyppisen partisiipin ‑A-muoto. Aiemmin murteellisena pidetty rakenne. | |
| saakka | tulosija | asemalle saakka; kello viiteen saakka | Täydennyksenä oleva numeropäiväys yleensä päätteetön, esim. 4.7. saakka. |
| erosija | aamusta saakka; Tampereelta saakka | ||
| olosija | Käytiin rajalla saakka. Oltiin jo mikkelinpäivässä. | ||
| saapua | erosija tulosija | Juna saapuu Tampereelta raiteelle 2. | Yleensä täydennyksistä mukana vain toinen. |
| saattaa | objekti erosija tulosija | Hän pääsi saattamaan tyttöä tansseista kotiin. | Yleensä täydennyksistä mukana vain tulosijainen. |
| objekti -ksi | Se saattoi hänet naurunalaiseksi. | ||
| A-infinitiivi | Saattaa alkaa sataa. | ||
| sairastaa | -A | Hän sairastaa astmaa. | Joskus myös muissa objektin sijoissa, kun aspekti on rajaava, esim. Oletko sairastanut vesirokon? |
| sairastua | -hAn | sairastua syöpään | |
| sallia | -n A-infinitiivi | Salli minun nauraa! | |
| objekti -lle | sallia itselleen pieniä ylellisyyksiä | ||
| sallittu | -lle | sallittu lapsille | |
| samaistaa, samastaa | objekti kanssa-rakenne | Augustinus samasti Googin goottilaisten kanssa | Myös käyttäen objektia, jossa on ja-sana: samasti Googin ja goottilaiset (keskenään). |
| objekti -hAn | Augustinus samasti Googin goottilaisiin | ||
| samaistua, samastua | objekti -hAn | samastua romaanin päähenkilöön | |
| sana | -stA | Sana onnettomuudesta levisi nopeasti. | Kun merkityksenä ’lausuma’ tai ’sanoma’ tms. |
| että-lause | Hän lähetti vain sanan, että aikoo karata. | ||
| sanoa | objekti -stA -lle | Sanoin mielipiteeni asiasta johtajalle. | |
| -A -ksi | Hän sanoi minua pelkuriksi. | ||
| sanottava | -stA | Onko sinulla jotain sanottavaa asiasta? | Sanoa-verbin substantiivina käytetty muoto. Voi olla -lle-sijainen määrite, esim. meille. |
| -hAn | Onko sinulla jotain sanottavaa asiaan? | ||
| sattua | -A -hAn | Isku osui miestä rintaan, | |
| -lle | Poliisit sattuivat paikalle. | ||
| -ksi | Vappu sattui sunnuntaiksi. | ||
| -mAAn | Sadealueiden reitit sattuivat kulkemaan Itä-Suomen yli. | ||
| A−infinitiivi | sattuu tehdä | Ei yleiskielen mukainen. | |
| satuttaa | objekti -hAn | Hän satutti kätensä pöydänkulmaan. | |
| objekti -ksi | Hän satutti matkansa juhlien ajaksi. | ||
| seassa, seasta | -n | roskien seassa | |
| seisoa | olosija | He seisoivat kadulla. | |
| sekaan | -n | roskien sekaan | |
| sekaantua | -hAn | sekaantua asiaan | |
| -ssA | sekaantua sanoissaan | ||
| sekoittaa | objekti -hAn | sekoittaa teehen hunajaa | |
| selittää | objekti -lle | Selitä tämä minulle. | |
| selitys | -n | Harry Potterin suosion selitys | |
| -hAn | selitys suosioon | ||
| ‑lle | Selitys asialle on luonnollinen. | ||
| -stA | Hänen antamansa selitys asiasta oli ajattelematon. | ||
| että‑lause | selitys, että on pakko tehdä niin kuin kilpailijatkin | ||
| selostus | -n | maaottelun selostus | Myös yhdyssanalla, esim. maaotteluselostus. |
| -stA | selostus maaottelusta | ||
| selville, selvillä | -stA | Oletko selvillä tilanteesta? | Adverbeiksi muodostuneita, osittain preposition tavoin käytettyjä adjektiivin selvä muotoja. |
| selvitys | -n | sotkun selvitys | ’Selvittäminen’. Myös yhdyssanana, esim. pesänselvitys. |
| -stA | selvitys varojen käytöstä | ’Jotakin selvittävä lausunto, ilmoitus, selonteko, selostus’. | |
| selvitä | -stA | selvitä vaikeuksista | |
| tulosija | Miten sinä selvisit yöllä kotiin? Hän selvisi kuiville. | ||
| selviytyä | -stA | Hän selviytyi kokeesta hyvin. | |
| -stA -hAn | selviytyä välieristä jatkoon | ||
| seurata | -A | Seuraamme lähetystä. | Lehtikielessä esiintyy myös rektionvastaisia ilmauksia kuten Seuraamme lähetyksen. |
| olosija | seurata jonkun kannoilla; seurata jonkun vanavedessä | ||
| -stA | Sopimuksesta seuraa eräitä velvoitteita. | ||
| seuraus | -n | sodan seuraus | |
| -stA | seuraus sodasta | ||
| seurustella | kanssa-rakenne | Seurustelin silloin Maijan kanssa. | |
| sidoksissa | -hAn | Korot ovat sidoksissa viitekorkoihin. | Sidos-sanan postpositioksi muodostunut muoto. |
| sietää | -A | Tämä kasvi sietää hyvin varjoa. | |
| objekti | Katu sietäisi perusteellisen korjauksen. | ’Olla jonkin arvoinen, ansaita; olla jonkin tarpeessa’. Ei ehkä nykykielessä. Esimerkki Nykysuomen sanakirjasta. | |
| A-infinitiivi | Asia sietää tulla toistetuksi. | ||
| siirtyä | erosija tulosija | Tila siirtyi isältä pojalle. | |
| -stA -ksi | siirtyä amatööristä ammattilaiseksi | ||
| siirtää | objekti erosija tulosija | Päätettiin siirtää pääkonttori Helsingistä Vantaalle. | |
| -stA -ksi | Hänet siirrettiin esikunnasta prikaatin komentajaksi. | ||
| sijaita | olosija | sijaitsee Espoossa; sijaitsee Vantaalla | |
| sijoittaa | objekti tulosija | Hän sijoitti varansa osakkeisiin. | |
| sinutella | -A | Minä sinuttelen kaikkia. | |
| sisustaa | objekti -in | Talo on sisustettu antiikkihuonekaluin. | Ks. Instruktiivi rektiosijana. |
| objekti -lla | Talo on sisustettu antiikkihuonekaluilla. | ||
| sisältyä | -hAn | Arvonlisävero sisältyy hintaan. | |
| sitoa | objekti -hAn | sitoa köysi puunoksaan | |
| objekti -ksi | sitoa lakanat köydeksi | ||
| sitoutua | -hAn | En ole sitoutunut mihinkään puolueeseen. | |
| siunata | objekti | Pappi siunasi ehtoollisleivän. | |
| objekti ‑hAn | siunata vainaja haudan lepoon | ||
| objekti ‑llA | Minua ei ole siunattu lauluäänellä. | ||
| siunaus | -lle | Kokous antoi täyden siunauksen suunnitelmalle. | Tulkinnanvaraista, mitä sanaa ‑lle-sijainen täydennys määrittää. |
| sivellä | -A | Äiti siveli lapsen poskea. | |
| objekti tulosija | Sivellä voita leivälle. | ||
| soittaa | -A | soittaa kitaraa; soittaa ovikelloa | Soittimen, soittokellon tms. käyttämisestä. |
| objekti | Soittakaa Paranoid! Soittakaa poliisi. | Kappaleen tms. soittamisesta ym. | |
| tulosija | soittaa vaimolleen; soittaa kotiin | Arkikielessä tähän voi liittyä että-lause. | |
| sopeutua | -hAn | sopeutua olosuhteisiin | |
| sopia | tulosija | Sormus ei sopinut sormeen. He sopivat toisilleen. | |
| -ksi | Tämä sopii lahjaksi. | ||
| A-infinitiivi | Sopii ainakin yrittää. | ||
| objekti kanssa-rakenne | Sovin asian hänen kanssaan. | ||
| -stA kanssa-rakenne | Sovin asiasta hänen kanssaan. | ||
| kanssa-rakenne että‑lause | Sovin Matin kanssa, että lähdemme kalaan. | ||
| sopimus | -stA | sopimus tulitauosta | Myös yhdyssanalla, esim. tulitaukosopimus. Voi olla kanssa-rakenteella t. vastaavalla muodostettu määrite, esim. vihollisen kanssa tai valtioiden kesken. |
| sopiva | tulosija | asuun sopiva; minulle sopiva | |
| -ksi | johtajaksi sopiva | ||
| sota | -n | Vietnamin sota | Myös yhdyssanalla, esim. maailmansota. |
| vastaan-rakenne | sota Saksaa vastaan | ||
| -ksi | sota tuholaisten torjumiseksi | ||
| sotia | vastaan-rakenne | Suomi soti myös Saksaa vastaan. | |
| puolesta-rakenne | sotia aatteen puolesta | ||
| sotkea | objekti -hAn | Älä sotke sivullisia tähän juttuun. | |
| -ksi | sotkea lumi tiiviiksi | ’Polkea, tallata’. | |
| sotkeentua, sotkeutua | -hAn | Tässä on kaksi asiaa sotkeutunut toisiinsa. | |
| -ksi | Koko verkko oli sotkeutunut sekavaksi mytyksi. | ||
| olosija | sotkeutua sanoissaan | ||
| soveltaa | objekti -hAn | Vivun periaatetta on sovellettu monenlaisiin mekaanisiin laitteisiin. | |
| soveltua | -hAn | Teollisuusrobotit soveltuvat parhaiten massatuotantoon. | |
| sovittaa | objekti -hAn | sovittaa valokuva kehyksiin; sovittaa pianosävellys orkesterille | |
| objekti -ksi | Matka koetetaan sovittaa sunnuntaiksi. | ||
| -A | Haluaisin sovittaa näitä kenkiä. | ’Koettaa asustetta tms. sen (koon) sopivuuden, istuvuuden toteamiseksi’. | |
| stipendi | -hAn | varten-rakenne | stipendi tutkimukseen; stipendi tutkimusta varten | |
| suhde | -n -hAn | Suomen suhteet naapurivaltioihin | |
| suhtautua | -hAn | suhtautua vieraisiin ystävällisesti | |
| suhtautuminen | -hAn | ystävällinen suhtautuminen vieraisiin | |
| suhteen | -n | tämän suhteen | Suhde-sanan muoto, josta on muodostunut postpositio. |
| suojata | objekti -ltA | suojata tuote kosteudelta | |
| objekti vastaan-rakenne | suojata vauvan iho kylmää vastaan | ||
| suojautua | -ltA | suojautua pakkaselta | |
| vastaan-rakenne | suojautua pakkasta vastaan | ||
| tulosija | suojautua kellariin | ||
| suojella | -A -ltA | Kuka suojelee meitä? Minä suojelen sinua kaikelta. | |
| suosia | -A | opettaja, joka suosii tyttöjä | |
| suositella | -A -hAn | Suosittelen häntä tehtävään. | |
| -A -ksi | Suosittelen teosta matkalukemiseksi. | ||
| -A -lle | Lääkäri suositteli hänelle lepoa. | ||
| suostua | -hAn | suostua pyyntöön; suostua tulemaan | |
| A-infinitiivi | suostua tehdä | Ei yleiskielen mukainen. | |
| -ksi | suostua puheenjohtajaksi | ||
| -lle | suostui köyhälle pojalle | Puolisoksi suostumisesta. Murteellinen. | |
| suostutella | objekti -hAn | Suostuttelin hänet tulemaan mukaan. | |
| surettaa | -A | Mikä sinua surettaa? | |
| surra | -A | surra koiraansa; surra koiransa kuolemaa | |
| -stA | suru koiran kuolemasta | ||
| johdosta-rakenne | suru koiran kuoleman johdosta | ||
| surullinen | -stA | Tulin surulliseksi viestistäsi. | |
| syyilmaus | surullinen jonkun takia; surullinen jonkin vuoksi | ||
| suudella | -A | Hän suuteli kättäni. | |
| -A -lle | Hän suuteli minua kädelle. | ||
| suunnata | objekti tulosija | He suuntasivat matkansa kaukomaille. | |
| objekti kohti-rakenne | Hän suuntasi aseensa minua kohti. | ||
| suunnitelma | -n | tulevaisuuden suunnitelma | Myös yhdyssanalla, esim. tulevaisuudensuunnitelma, rakentamissuunnitelma. |
| -ksi | suunnitelma koulun rakentamiseksi | ||
| suuttua | -lle -stA | Isä suuttui pojille valehtelusta. | |
| -hAn -stA | Isä suuttui poikiin valehtelusta. | ||
| suututtaa | objekti | Se suututti minua. Se suututti minut. | |
| symboli | -n | katoavaisuuden symboli | |
| -lle | symboli katoavaisuudelle | Osittain käännöskieltä; ei liene yleiskielen mukaista. | |
| sympatia | kohtaan-rakenne | Se herätti sympatiaa häntä kohtaan. | |
| syntyä | tulosija | syntyä vaatimattomiin oloihin; syntyä iäkkäille vanhemmille | |
| -stA | Toisesta avioliitosta syntyi kaksi lasta. | ||
| -ksi | syntyä mieheksi | ||
| syrjintä | -n | naisten syrjintä | |
| kohtaan-rakenne | syrjintä naisia kohtaan | ||
| syrjiä | -A | Tällainen valinta syrjii naisia. | |
| syttyä | tulosija | Se syttyi tuleen. Tähdet syttyvät taivaalle. | |
| -stA | syttyä itsestään; syttyä kipinästä | ||
| sytyttää | objekti tulosija | sytyttää tuli kiukaaseen | |
| syventyä | -hAn | syventyä työhön | |
| syventää | -A | syventää ojaa; syventää tietojaan | |
| syy | -n | valittamisen syy | |
| -hAn | syy valittamiseen; syy valituksiin | Sivulause tulkittavissa sellaiseksi, josta on jätetty siihen pois, esim. syy (siihen), miksi ihmiset huijaavat. | |
| A-infinitiivi | syy valittaa | ||
| -lle | syy valittamiselle | ”Rajatapaus”, ks. Syy irtisanomisille ∼ irtisanomisiin. | |
| syyllinen | -hAn | syyllinen petokseen | |
| syyllistyä | -hAn | syyllistyä petokseen | |
| syyllistää | objekti -stA | Hän syyllisti työkaveria sairauslomapoissaoloista. | Objekti tavallisesti ‑A-päätteisessä muodossa. |
| syypää | -hAn | syypää petokseen | |
| syyte | -stA | syyte petoksesta | |
| vastaan-rakenne | Syyte häntä vastaan raukesi. | ||
| syyttää | objekti -stA | Syytin häntä varkaudesta. | |
| objekti -ksi | syytin häntä varkaaksi | ||
| syytön | -hAn | Olen täysin syytön rahojen katoamiseen. | |
| syytös | -stA | syytös petoksesta | Myös yhdyssanalla, esim. petossyyte. |
| syöttää | objekti tulosija | syöttää sairaalle lääkkeitä; syöttää sivut kopiokoneeseen | |
| säikähtää | -A | säikähtää huutoa | |
| -stA | Ei hän vähästä säikähdä. | ||
| särkeä | objekti -ksi | särkeä lasi sirpaleiksi | |
| -A | päätä särkee | ||
| sääliä | -A | Säälikää minua! | |
| säästyä | -stA | Palkasta ei säästynyt mitään. Hän säästyi näkemästä sukutilan rappeutumisen. | |
| -ltA | Piharakennus säästyi tulipalolta. | ||
| -ssA | Piharakennus säästyi tulipalossa. | ||
| säästää | objekti tulosija | säästää rahaa asuntoon; säästää kirjeet jälkipolville | |
| objekti varten-rakenne | säästää rahaa asuntoa varten | ||
| objekti -ssA | Olen säästänyt pitkän pennin asumiskuluissa. | ||
| taa(kse) | -n | aikojen taa; nurkan taakse | |
| tahtoa | objekti | Hän tahtoi itselleen lisää etuja. | |
| A-infinitiivi | Tahdon lausua sydämelliset kiitokseni. | ||
| taipumus | -hAn | taipumus tieteelliseen työhön | |
| -lle | Tytöllä näyttää olevan taipumuksia näyttelijän uralle. | ||
| -ksi | Tytöllä näyttää olevan taipumuksia näyttelijäksi. | ||
| A-infinitiivi | taipumus lihoa | ||
| taipuvainen | -hAn | taipuvainen lihavuuteen; taipuvainen lihomaan. | |
| taistella | -stA vastaan-rakenne | Suomi taisteli itsenäisyydestään hyökkääjää vastaan. | |
| puolesta-rakenne | taistella oikeuksiensa puolesta | ||
| objekti -lle | Komppania taisteli itselleen tien saarrostuksen läpi. | ||
| taistelu | -n | Koljonvirran taistelu. | |
| -stA | taistelu Britanniasta | ||
| taitaa | A-infinitiivi | Taitaa tulla sade. | |
| objekti | Hän taitaa ammattinsa. | ||
| taitava | -mAAn | taitava tekemään ruokaa | |
| -stA | taitava käsistään | ||
| taito | -n | suomen kielen taito | Myös yhdyssanalla, esim. kielitaito. |
| A-infinitiivi | taito saada muutkin innostumaan | ||
| taivastella | -A | Taivastelimme kalliita hintoja. | |
| tajuta | objekti | tajuta teksti | |
| A-infinitiivi | En tajunnut lähteä ajoissa. | ||
| takaa, takana | -n | seinän takana | |
| takia | -n | minun takiani | |
| tallentaa | objekti tulosija | tallentaa tiedot rekisteriin | |
| tallettaa | objekti tulosija | tallettaa arvopaperit tallelokeroon | Talteen laittamisesta. |
| objekti olosija | tallettaa rahojaan sukanvarressa | Tallessa pitämisestä; harvinaista. | |
| tapa | A-infinitiivi | Pakastus on yksi tapa säilöä. | |
| -n | Pakastus on yksi säilömisen tapa. | ||
| tapahtua | -lle | Mitä sinulle on tapahtunut? | |
| tapella | -stA | Humalaiset tappelivat viinapullosta. | |
| vastaan-rakenne | Hän tappeli yksinään kolmea vastaan. | ||
| kanssa-rakenne | Hän on tapellut jonkun kanssa. | ||
| tarjoilla | objekti tulosija | Laitahyökkääjä tarjoili upeita syöttöjä maalin eteen. | |
| tarjota | objekti -stA tulosija | Tarjosin hänelle miljoonan siitä talosta. | |
| objekti -lle -ksi | Tarjosin autoani hänelle lainaksi. | ||
| tarkastaa, tarkistaa | objekti | tarkistaa sanan merkitys sanakirjasta | |
| tarkka | -stA | tarkka maineestaan | |
| -ssa | tarkka raha-asioissa | ||
| tarkkailla | -A | tarkkailla lintuja | |
| tarkoittaa | objekti -lle | Tarkoitin viestin sinulle. | |
| objekti -hAn | Laite on tarkoitettu autokäyttöön. | ||
| -llA -A | Artikkelissa ojituksella tarkoitetaan metsän ojitusta. | ||
| tarttua | -hAn | tarttua käteen; tarttua tilaisuuteen | |
| -A -stA | tarttua jotakuta käsipuolesta; tarttua härkää sarvista | ||
| tarve, tarvis | -n | liikkumisen tarve | |
| A-infinitiivi | tarve liikkua | ||
| -hAn | Hän ei tuntenut tarvetta uskoutumiseen. | ||
| tarvita | objekti | Tarvitsen uuden auton. | |
| -A | Tarvitsiko sinun taas juoda itsesi humalaan! | Lähinnä kielteisissä yhteyksissä, esim. sinun ei tarvitse juoda. | |
| 1. tavata : tapaan | objekti -stA | Tapasin vartijan nukkumasta. | ’Kohdata’. |
| 2. tavata : tavaan | objekti | Hän tavasi sanan. | ’Lukea tavu kerrallaan; lukea vaivalloisesti’. |
| 3. tavata : tapaan | A-infinitiivi | Tapaan käydä siellä usein. | ’Olla tapana’. |
| teeskennellä | -vAn-rakenne | Hän teeskenteli olevansa sairas. | |
| teettää | objekti -llA | Hän teetti taiteilijalla muotokuvansa. | |
| tehostaa | -A | tehostaa valvontaa | |
| tehota | -hAn | Mikään lääke ei tehonnut tähän tautiin. | |
| teititellä | -A | Hän teititteli minua. | |
| teoria | -n | kaiken teoria | |
| -stA | teoria lajien synnystä | ||
| tervehtiä | -A | Isäntä tervehti kutsuvieraita. | |
| tie | erosija tulosija | tie tästä kirkolla | |
| tiedottaa | -lle | tiedottaa asiakkaille | Nykyisin myös -A-sijainen, esim. tiedottaa asiakkaita; tämä luokitellaan yleiskielen rajatapaukseksi. |
| tiedustella | -A erosija | tiedustella hintaa myyjältä | |
| ‑stA erosija | Tiedustelin asiasta kaupungin asuntopalveluista. | Ks. Rektioita: tiedustella asiaa vai asiasta? | |
| objekti | tiedustella vihollisen asemat | Etenkin sotilaskielessä. | |
| tielle, tiellä, tieltä | -n | Olet minun tielläni. | Postposition tavoin käytettyjä tie-sanan muotoja. |
| tieto | -stA | Minulla ei ole tietoa asiasta. | |
| tietää | objekti -stA | En tiedä mitään asiasta. | |
| tilaisuus | A-infinitiivi | Joukkueelle tarjoutui tilaisuus tehdä maali. | |
| -hAn | Joukkueelle tarjoutui tilaisuus maalintekoon. | ||
| tilata | objekti erosija tulosija | Tilasin netistä uuden sohvan kotiin. | |
| objekti -ksi | Tilasin keittoa alkuruuaksi. Tilasin sanomalehden vuodeksi. | ||
| todeta | objekti -ksi | todeta päätösvaltaisuus; todeta potilas kuolleeksi | |
| todistaa | objekti -ksi | todistaa väite; todistaa kopio oikeaksi | |
| todiste, todistus | -stA | todiste syyllisyydestä; todistus suomen kielen taidosta | |
| -lle | todiste syyllisyydelle | Käytössä, mutta ei sanakirjoissa. | |
| -n | rikoksen ainoa todiste | ||
| vastaan-rakenne | todiste syytettyä vastaan | ||
| puolesta-rakenne | todiste syytetyn puolesta | ||
| toipua | -stA | toipua sairaudesta | |
| toive, toivo | -stA | toive mitalista | Myös yhdyssanalla, esim. mitalitoive. |
| A-infinitiivi | toive päästä opiskelemaan | ||
| toivoa | -A -ltA -ksi | Toivon sinulta apua. Toivoin isältä tuliaiseksi suklaata. | |
| että-lause | Toivon, että hän suostuu. | ||
| toivottaa | -A -lle | Toivotan sinulle onnea. | |
| totella | -A | totella kieltoa | |
| tottua | tulosija | tottua kahviin; tottua juomaan kahvia; tottua hyville päiville; tottua talon tavoille | ISK §:n 1225 mukaan kuitenkin vain ‑hAn-sija mahdollinen. |
| totuttaa | objekti -hAn | totuttaa vauva ulkoilmaan | |
| tuhlata | objekti tulosija | Hän tuhlasi rahansa vaatteisiin. Lehti tuhlasi asialle paljon palstatilaa. | |
| objekti olosija | Hän tuhlasi nuoruutensa epämääräisissä harrastuksissa. | ||
| tuijottaa | -A | Tuo mies tuijottaa minua. | |
| -hAn | Urheilussa tuijotetaan liiaksi ennätyksiin. | ||
| tukea | -A | Me tuemme sinua. | |
| tulla | erosija tulosija | Hän tuli ovelta takaisin huoneeseen. Hänestä tuli insinööri. | Yleensä mukana on vain toinen täydennyksistä. |
| -ksi | Se tulee halvaksi. Hän tuli sairaaksi. Se tuli tehdyksi. | ||
| -A | Se tuli tehtyä. | Tehty-tyyppisen partisiipin ‑A-muoto. Aiemmin murteellisena pidetty rakenne. | |
| A-infinitiivi | Autossa tulee olla varoituskolmio. Työn tulee olla valmiina huomenna. | ||
| tunnistaa | objekti -stA | runnistaa rikollinen kuvasta | |
| objekti -ksi | tunnistaa löytötavara omakseen | ||
| tuntea | objekti | tuntea kankaan pehmeys; tuntea iloa | Elämyksellisestä kokemuksesta puhuttaessa objekti on yleensä ‑A-päätteinen. |
| objekti -ksi | tuntea itsensä loukatuksi; tuntea talo kodikseen | ||
| tuntua | -ltA | tuntuu hyvältä | Voi olla -stA-sijainen määrite, joka ilmaisee, kenestä tuntuu. Täydennyksen sijamuodon vaihtelusta ks. Näyttää hyvälle ∼ hyvältä. |
| -ltA | ‑lle | tuntuu hyvältä | ||
| ‑lle | tuntuu hyvälle | ||
| että-lause | Tuntuu, että minun pitäisi lähteä. | Kielitoimiston ohjepankki: ”Tällöin että-lauseen yhteydessä on yleensä pronomini siltä, harvemmin sille, mutta pronomini ei ole välttämätön”. | |
| tuntuma | −hAn | saada tuntuma peliin | Aiemman normin mukaan vain -ltA. |
| tuoda | objekti erosija tulosija | Hän toi minut asemalta hotelliin. | |
| tuoksua | -ltA | ‑lle | tuoksuu hyvältä ~ hyvälle | Aiemman normin mukaan vain -ltA. |
| tuomio | -stA | tuomio petoksesta | Myös yhdyssanalla, esim. petostuomio, joskin tämäntyyppisen yhdyssanan alkuosa voi tarkoittaa myös rangaistusta, esim. sakkotuomio. |
| tuomita | objekti -stA -hAn | Oikeus tuomitsi hänet petoksesta sakkoihin. | |
| turhautua | -hAn | turhautua byrokratiaan | |
| -stA | turhautua byrokratiasta | ||
| turvautua | -hAn | turvautua sanakirjaan | |
| tutustua | -hAn | Haluaisin tutustua häneen | |
| tykätä | -stA | Mä tykkään susta. | Arkikielinen verbi. |
| että-lause | Tykkään, että se on hyvä idea. | ||
| A-infinitiivi | Tykkään käydä uimassa. | ||
| -A | Tykkäätkö huonoa? | ||
| tyydyttää | objekti | Vastaus tyydytti molempia osapuolia. Sato tyydytti toiveet. | Ei varsinaista rektiota, vaikka objekti on usein ‑A-sijassa yleisistä objektisäännöistä poiketen. |
| tyypillinen | -lle | Se on niin tyypillistä hänelle. | |
| tyytymättömyys | -hAn | tyytymättömyys päätökseen | |
| johdosta-rakenne | tyytymättömyys päätöksen johdosta | ||
| tyytymätön | -hAn | tyytymätön päätökseen | |
| tyytyväinen | -hAn | tyytyväinen tavaranlaatuun | |
| -stA | tyytyväinen menestyksestään | Aiemmin ei yleiskieltä. | |
| että-lause | Puolueen pitäisi olla tyytyväinen, että aate leviää. | Tulkittavissa niin, että että-sanan edeltä jätetty pois sana siihen tai siitä. | |
| syyilmaus | Hän oli tyytyväinen voiton takia. | ||
| tyytyväisyys | -hAn | tyytyväisyys tavaranlaatuun | |
| -stA | tyytyväisyys onnistumisesta | ||
| tyytyä | -hAn | Hän tyytyi osaansa. Lehti tyytyi vain mainitsemaan asiasta. | |
| työntää | objekti tulosija | työntää vene vesille; työntää kädet taskuun | |
| tähden | -n | Minkä tähden? | |
| tähdentää | -A | tähdentää asiaa | |
| täristä | -stA | Kädet tärisivät jännityksestä. | |
| täynnä | -A | kädet täynnä työtä | |
| täytyä | A-infinitiivi | Nyt meidän täytyy mennä nukkumaan. | Subjekti ‑n‑päätteinen. |
| törmätä | tulosija | törmätä vastaantulijaan; törmätä karille | |
| uhata | -A | He uhkasivat meitä. | |
| A-infinitiivi | He uhkasivat ilmiantaa meidät. | ||
| uhka | -n | sateen uhka | Täydennys ilmaisee, mikä uhlaa Myös yhdyssanana, esim. sateenuhka. |
| -lle | Halla on uhkana viljalle. | Täydennys ilmaisee uhan kohteen. | |
| uhkaus | -stA | uhkaus vastatoimista | |
| A-infinitiivi | uhkaus lähteä | ||
| uhmata | -A | uhmata vaaraa | |
| uhrata | objekti tulosija | Mayaintiaanit uhrasivat ihmisuhreja jumalilleen. Hän uhrasi vapaa-aikansa opiskeluun. | |
| objekti syyilmaus | uhrata itsensä jonkin puolesta t. hyväksi t. vuoksi | ||
| uhrautua | syyilmaus | uhrautua jonkin puolesta | |
| -mAAn | Hyvä on, minä uhraudun tiskaamaan. | ||
| ujo | ujo puhumaan | ||
| -kseen | liian ujo esiintyäkseen yleisön edessä | ||
| ujostella | -A | Lapsi ujostelee vieraita. | |
| ujostuttaa | -A | Lapsia alkoi ujostuttaa. | |
| ulottaa | objekti tulosija | Periaate ulotettiin koko toimintaan. | ’ |
| ulottua | tulosija | Alue ulottuu rannikolle. | |
| uneksia | -stA | uneksia voitosta | |
| että-lause | Yöllä uneksin, että olin matkalla. | ||
| unelma | -stA | unelma onnesta | |
| unelmoida | -stA | unelmoida ylellisestä elämästä | |
| unohtaa | objekti tulosija | Unohdin hattuni junaan. | |
| A-infinitiivi | Unohdin maksaa sähkölaskun. | ||
| unohtua | -ltA tulosija | Minulta unohtui lompakko kotiin. Isä unohtui naapuriin. | |
| upota | -hAn | Saapas upposi saveen. | |
| upottaa | objekti -hAn | Hän upotti päänsä tyynyyn. | |
| uppoutua | -hAn | Hän uppoutui työhönsä. | |
| uskaltaa | -A‑infinitiivi | Uskallatko hypätä tästä? | |
| objekti | Joka ei mitään uskalla, ei myöskään mitään voita. | ||
| tulosija | Rohkeimmat uskalsivat jo tanssiparketille. | ’Uskaltautua’. | |
| uskaltautua | tulosija | uskaltautua vaikeaan yritykseen; uskaltautua sanomaan mielipiteensä | |
| usko | -hAn | järkkymätön usko omiin kykyihin | |
| uskoa | objekti | Uskoin hänen selitykseensä. | Henkilöobjekti ‑A-sijainen, esim. Uskoin häntä.. |
| -hAn | uskoa omiin kykyihinsä | ||
| objekti -lle | Hän uskoi tehtävän pojalleen. | ’Antaa jotakin jonkun hoitoon’ tms. | |
| uskollinen | -lle | uskollinen periaatteilleen | |
| uskoton | -lle | uskoton vaimolleen | |
| uskoutua | -lle | uskoutua ystävälleen | |
| uutinen | erosija | uutinen onnettomuudesta; uutinen Venäjältä | Myös yhdyssanalla, esim. onnettomuusuutinen. |
| vaara | -n | tulipalon vaara | Ilmaisee vaaran luonteen. Myös yhdyssanana, esim. vahingonvaara. |
| -lle | vaara ympäristölle | Ilmaisee, mihin t. keneen vaara kohdistuu. | |
| vaarallinen | -lle | terveydelle vaarallinen | Myös yhdyssanalla, esim. hengenvaarallinen. |
| vaatia | objekti -ltA | Vaadin häneltä korvausta. | |
| objekti -hAn | vaatia joku vastuuseen; vaatia jotakuta tekemään jotain | ||
| A-infinitiivi | Vaadin saada tietää, mistä tämä johtuu. | ||
| vaatimus | -stA | vaatimus uuden sillan rakentamisesta | |
| -n | ehdottoman raittiuden vaatimus | Myös yhdyssanalla, esim. palkankorotusvaatimus. | |
| että-lause | vaatimus, että Suomen oli luovuttava Karjalan kannaksesta | Esimerkki on Nykysuomen sanakirjasta. | |
| vahingoittaa | -A | Öljyvuoto vahingoitti rakennusta pahasti. | |
| vahingollinen | -lle | terveydelle vahingollinen | |
| vahtia | -A | vahtia vankeja | Verbi on arkikielinen. |
| vaieta | -stA | vaieta asiasta | Kun merkityksenä nykyisin sallittu ’olla vaiti’. |
| vaihtaa | objekti tulosija | vaihtaa vauvalle vaipat; vaihtaa autoon talvirenkaat | |
| erosija tulosija | vaihtaa bussista metroon | ||
| objekti -ksi | vaihtaa dollarit euroiksi | ||
| vaihtua | -stA -ksi | Valo vaihtui punaisesta vihreäksi. | |
| -stA -hAn | Valo vaihtui punaisesta vihreään. | ||
| vaikeuttaa | -A | vaikeuttaa asioita | |
| vaikutelma | -stA | Ensi vaikutelmani hänestä oli hyvä. | |
| että-lause | Sain sen vaikutelman, ettei hän ollut tosissaan. | ||
| vaikuttaa | -ltA | ‑lle | vaikuttaa hyvältä ~ hyvälle | Aiemman normin mukaan vain ‑ltA. |
| että-lause | Vaikuttaa, ettei luovaan ideointiin syventyminen ole mahdollista. | Kielitoimiston ohjepankki: ”Tällöin että-lauseen yhteydessä on yleensä pronomini siltä, harvemmin sille, mutta pronomini ei ole välttämätön”. | |
| -hAn | Kaikki vaikuttaa kaikkeen | ||
| -nA | Hän vaikutti lyhyen aikaa pappina Kuopiossa. | Arkikieltä. | |
| vaikutus | -hAn | Hänellä oli suuri vaikutus poikaansa. | |
| -lle | vaikutus toiminnalle | ”Rajatapaus”, ks. Vaikutus toiminnalle ∼ toimintaan. | |
| vailla, vaille | -A | vailla tarkoitusta; jäädä vaille vastausta | |
| päätteetön -n | Kello on viisi vaille kolmen. | ||
| -A -n | Kello on viittä vaille kolmen. | ||
| päätteetön päätteetön | Kello on viisi vaille kolme. | Aiemman normin mukaan jälkimmäisen täydennyksen piti olla ‑n-sijainen, ks. Yli/vaille viisi ∼ viiden. | |
| -A päätteetön | Kello on viittä vaille kolme. | ||
| vainota | -A | Mies vainosi häntä kauan. | |
| vaipua | tulosija | Hän vaipui epätoivoon. Hän vaipui polvilleen. | |
| vaiti | -stA | vaiti asiasta | |
| vaivata | -A | Mikä sinua vaivaa? | |
| vaivautua | -mAAn | Voisit sentään aivautua ottamaan asiasta selvää? | |
| vajota | tulosija | vajota suohon; vajota raakalaisen asteelle | |
| vakuuttaa | objekti -ksi | Vakuutan tiedot oikeiksi. | |
| objekti -stA | Yhtiö on vakuuttanut rakennuksen täydestä arvostaan. Tutkimustulos vakuutti heidät teoriasta. | ||
| vakuuttua | -stA | Hän vakuuttui uuden tuotteen paremmuudesta. | |
| valehdella | objekti -lle | Valehteli ikänsä opettajalle. | |
| -lle että-lause | Valehteli opettajalle, että on 18-vuotias. | ||
| valita | objekti -stA | Saat valita yhden näistä omenoista. | |
| objekti -lle | valita itselleen ammatti | ||
| objekti -hAn | Valitsimme hänet johtokuntaan. | ||
| objekti -ksi | Hän valitsi kauneimman tytön daamikseen. | ||
| A-infinitiivi | Hän valitsi tehdä sen omalla nimellään. | Ei yleiskielen mukainen. | |
| valittaa | -A -lle | Hän valitti meille kipeää jalkaansa. | |
| -stA -hAn | Hän valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. | ||
| valitus | -hAn | valitus hallinto-oikeuteen | |
| -stA | valitus huonosta palvelusta | ||
| valmis | -hAn | valmis neuvotteluun; valmis neuvottelemaan | |
| -lle | Nykyinen puoluesihteeri on valmis jatkokaudelle. | ||
| -ksi | Juttu on valmis päätettäväksi. | ||
| valmistautua | tulosija | valmistautua lähtöön; valmistautua luennolle | |
| valmistua | -ksi ‑stA | Hän valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta. | |
| -hAn | valmistua ammattiin | ||
| valmius | -hAn | valmius yhteistyöhön | |
| A-infinitiivi | valmiudet aloittaa opiskelut | ||
| -ksi | Apteekeissa ei ole riittäviä valmiuksia ongelman poistamiseksi. | ||
| -lle | Osallistujien halu kehittyä antaa valmiuksia yksilölliselle urapolulle. | ||
| valta | A-infinitiivi | Minulla on valta menetellä mieleni mukaan | |
| -hAn | Pekalla on merkillinen valta tovereihinsa. | ||
| olosija | Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, | ||
| valvoa | objekti | valvoa lapsia; valvoa testamentti | Useimmissa merkityksissä objekti on ‑A-sijainen. |
| vapaa | -stA | vapaa vastuusta | |
| -An | vapaa lähtemään | ||
| vapaus | -stA | vapaus tullimaksujen suorittamisesta | |
| -hAn | vapaus työhön | ||
| A-infinitiivi | vapaus liikkua. | ||
| -n | liikkumisen vapaus | ||
| vapauttaa | objekti erosija | vapauttaa hinnat säännöstelystä; vapauttaa oppilas urheilutunneilta | |
| objekti -lle | Seurueen lähtö vapautti pöydän muille asiakkaille. | ||
| vapautua | erosija -hAn | Jokinen vapautui NHL-joukkueestaan MM-kisoihin. Hinnat vapautuivat säännöstelystä. Työvoimaa vapautui muihin tehtäviin. | |
| vapautus | -stA | saada vapautus tehtävistään | |
| vara | -n | kasvun vara | Myös yhdyssanana, esim. kasvunvara. |
| -hAn | Nyt on varaa isompaan asuntoon. | ||
| A-infinitiivi | Nyt on varaa ostaa isompi asunto. | ||
| varalla, varalle, varalta | -n | vastaisen varalle | Vara-sanan postpositioiksi muodostuneita muotoja. |
| varastaa | objekti erosija | Myyjä varasti kassasta rahaa. | |
| varata | objekti -lle erosija | Varasin meille pöydän ravintolasta. | |
| objekti -lle tulosija | Varasin teille liput elokuviin. | ||
| varautua | -hAn | varautua odotukseen; varautua odottamaan | |
| varjella | -A -ltA | varjella jotakin kosteudelta | |
| -mAstA | varjella jotakin kastumasta | ||
| varma | -stA | Olen varma asiasta. | |
| -ssA | varma käsityksessään; varma uskossaan | ||
| -mAAn | varma laittamaan kansilastin varppeita | Vanhahtava? Esimerkki Nykysuomen sanakirjasta. | |
| varmistaa | objekti erosija | varmista tieto useasta lähteestä.; varmistaa tieto luotettavalta taholta | |
| objekti -llA | varmistaa liitos ruuvilla | ||
| varmistua | -stA | Tiedot vallankaappauksesta varmistuivat. | |
| varmuus | -stA | varmuus asiasta | |
| varoa | -A | Varokaa heikkoja jäitä! | |
| -mAstA | On varottava ärsyttämästä häntä. | ||
| varmuus | -stA | varmuus asiasta | |
| varoittaa | -A -stA | Varoitin häntä. Varoitin kaikkia hänestä. Varoitin poikaa lähtemästä. | |
| varoitus | -stA | varoitus liukkaasta kelistä | |
| -n | liukkaan kelin varoitus | Myös yhdyssanalla, esim. metsäpalovaroitus. | |
| varrella, varrelle, varrelta, varressa, varresta, varteen | -n | tien varrella | Varsi-sanan postpositioiksi muodostuneita muotoja. |
| varten | -A | Mitä varten? | |
| vartioida | -A | vartioida vankeja | |
| varustaa | -in | varustaa armeija nykyaikaisin asein | Ks. Instruktiivi rektiosijana. |
| -lla | varustaa asiakirja leimalla | ||
| varustautua | -in | varustautua pelastusliivein | Ks. Instruktiivi rektiosijana. |
| -lla | varustautua pelastusliiveillä | ||
| vastaan | -A | taistella kiusausta vastaan | Sellaisissa ilmauksissa kuin oikeusjuttu Lahtinen vastaan Virtanen sana vastaan on poikkeuksellisesti prepositiona, johon liittyvä sana on sijapäätteetön (nominatiivissa). Tällaista rakennetta on kielenhuolto aiemmin pitänyt huonona. |
| vastakohta | -n | Mikä on päivän vastakohta? | |
| -lle | väriläikkä vastakohtana yleiselle harmaudelle | ||
| vastalause | johdosta-rakenne | vastalause päätöksen johdosta | |
| -hAn | vastalause päätökseen | ||
| -stA | vastalause päätöksestä | ||
| vastaan-rakenne | vastalause päätöstä vastaan | Esiintyy Nykysuomen sanakirjassa. | |
| -lle | vastalause päätökselle | Ei liene yleiskielen mukainen, mutta esiintyy. Yleiskielessä ‑sijainen määrite ilmaisee, kenelle t. mille taholle vastalause osoitetaan, ei sen aihetta. | |
| vastapäätä | -A | ikkunaa vastapäätä; vastapäätä ikkunaa | |
| vastareaktio | vastareaktio pakkokeinoihin | ||
| -lle | vastareaktio taantumiselle | Vrt. Reaktio ruoka-aineesta ∼ ruoka-aineeseen. | |
| vastassa | -A | Joukkuetta vastassa oli Ruotsin maajoukkue. | |
| vastata | -hAn | vastata kysymykseen | |
| -lle | vastata kysyjälle | ||
| -stA | vastata velasta; vastata teoistaan | ||
| -A | vastata tarkoitustaan | ||
| vastaus | -hAn | Vastaus esitettyyn kysymykseen oli lyhyt. | |
| -lle | Japanin vastaus Yhdysvalloille oli kielteinen. | ||
| vasten | -A | Älä nojaa seinää vasten. | |
| vastenmielisyys | kohtaan-rakenne | vastenmielisyys hyönteisiä kohtaan | |
| A-infinitiivi | vastenmielisuus lähteä vaihtoon | ||
| vastoin | -A | vastoin järkeä | |
| vastustaa | -A | Suomi vastusti ehdotusta. | |
| vastuu | -stA | vastuu lapsen kasvatuksesta | |
| rahoituslaitosten vastuut Suomen Pankille | |||
| vedota | -hAn | vedota tunteisiin; vedota äänestäjiin | |
| velka | -stA -lle | Paljonko olen tästä velkaa sinulle? | |
| velkoa | objekti -ltA | velkoa joltakulta saatavaansa | |
| velvoittaa | objekti -mAAn | Oikeus velvoitti syytetyn maksamaan oikeudenkäyntikulut. | |
| velvollisuus | A-infinitiivi | velvollisuus tehdä työtä | |
| kohtaan-rakenne | velvollisuutesi minua kohtaan | ||
| -nA | velvollisuutemme Suomen kansalaisina | ||
| verrata | -A -hAn | Vertaa hintaa laatuun. | |
| versus | päätteetön | abstrakti versus konkreettinen | lyhennetään usein vs. |
| vertauskuva | -n | sydän, rakkauden vertauskuva | |
| vetoomus | -lle puolesta-rakenne | vetoomus yleisölle onnettomuuden uhrien puolesta | |
| -lle -stA | vetoomus ministeriölle lajin rauhoittamisesta | ||
| -lle -ksi | vetoomus ministeriölle lajin rauhoittamiseksi | ||
| vetäytyä | erosija tulosija | vetäytyä ikkunasta peremmälle huoneeseen | Tavallisimmin vain jompikumpi täydennys. |
| via | päätteetön | via Helsinki | latinasta lainattu prepositio |
| viedä | objekti erosija tulosija | Vie ruohonleikkuri pihalta varastoon. | |
| viehättää | -A | Ajatus viehättää minua. | |
| vierailla | olosija | vierailla Ruotsissa; vierailla verkkosivuilla | |
| vierastaa | -A | Lapsi taitaa vierastaa minua. | |
| viereen, vierelle, vierellä, viereltä, vieressä, vierestä | -n | äidin vieressä | Vieri-sanan postpositioiksi muodostuneita muotoja. |
| viesti | ‑stA | viesti isän kuolemasta | |
| että-lause | Saitko viestini, että – –? | ||
| ‑ksi | viesti väkivallan vastustamiseksi | Käytössä, mutta ei liene yleiskielen mukainen. | |
| viestiä | ‑lle objekti | Hänen olemuksensa viestii pelkoa. | Usein ‑lle‑sijainen täydennys. |
| ‑stA | Hänen olemuksensa viestii pelosta. | ||
| viettää | objekti olosija | viettää iltaa ravintolassa; viettää kesä maalla | |
| -hAn | Rinne viettää etelään. | Kaltevuudesta puhuttaessa. | |
| viha | kohtaan-rakenne | hänen vihansa minua kohtaan | Myös yhdyssanalla, esim. ihmisviha. |
| vihainen | -lle -stA | Hän on vihainen minulle jostakin. | |
| vihastua | -stA | vihastua asiasta | |
| -hAn | Vihastuin häneen. | ||
| -lle | Vihastuin hänelle. | ||
| vihata | -A | Vihaan häntä. Vihaan vaatteiden silittämistä. | |
| A-infinitiivi | Vihaan silittää vaatteita. | Aiemmin vältettävänä pidetty rakenne. | |
| vihkiä | objekti -ksi | vihkiä joku papiksi | |
| -hAn | vihkiä morsiuspari avioliittoon | ||
| viihdyttää | -A | viihdyttää vieraita | |
| viihtyä | olosija | viihtyä Suomessa; viihtyä maalla | |
| viipyä | osma olosija | He viipyivät monta tuntia kaupungilla. | |
| viitata | tulosija | Nuoli viittaa oikealle. Hän viittasi useisiin tietolähteisiin. Hänen taipumuksensa viittaavat liikealalle. | |
| -A tulosija | Hän viittasi vieraitaan käymään sisään. Hän viittasi tahtia kuorolle. | Antaa vars.inkin kädenliikkeellä merkki t. merkkejä. | |
| viittaus | -hAn | Artikkelissa on useita viittauksia aiempiin tutkimuksiin. | |
| viitsiä | A-infinitiivi | En viitsinyt kävellä. | |
| objekti | En viitsisi tänään mitään. | Objektina voi olla kvanttori- tai interrogatiivipronomini (ISK 469). | |
| viivyttää | -A | Myrsky viivytti alusta. | |
| vilkaista | -A | vilkaista kelloa | |
| tulosija | vilkaista peiliin; vilkaista pihalle | ||
| vilkuttaa | -A -lle | Hän vilkutti silmää minulle. Hän vilkutti valoja muille autoille. | |
| vinkata | -A | vinkata tarjoilijaa; vinkata silmää | ’Viitata, viittoilla’ t. ’iskeä’. |
| objekti -mAAn | vinkkasi auton pysähtymään | ||
| -stA -lle | vinkkasi asiasta muillekin | ’Antaa vinkki’. | |
| vinkki | -stA | Vinkkejä hyvistä ehdokkaista otetaan vastaan. | |
| -hAn | vinkkejä kenttien suunnitteluun | ||
| −ksi | vinkkejä laadun parantamiseksi | ||
| virkistyä | -stA | Virkistyin kahvista. | |
| virkistää | -A | Kahvi virkisti minua. | |
| vivahtaa | tulosija | Violettiin vivahtavaa sinistä. Itsekehulle vivahtava kommentti. | |
| ‑ltA | Juttu vivahti lavastetulta. | ||
| voida | A-infinitiivi | Voinko lähteä? | |
| objekti -lle | Hän uskoo voivansa mitä vain. Minkä minä sille voin? | Objektina yl. mikä- tai mikään-sanan muoto. | |
| voima | A-infinitiivi | Hänellä ei ollut voimia nousta sängystä. | |
| -hAn | Hänellä ei ollut voimia sängystä nousemiseen. | ||
| voittaa | objekti olosija | voittaa vastustaja kilpailussa; voittaa ensimmäinen erä; voittaa kultamitali | Objektin merkitys vaihtelee. |
| objekti tulosija | voittaa joku puolelleen | ||
| objekti -ksi | voittaa joku ystäväkseen | ||
| voitto | -stA | voitto kilpailijasta | |
| olosija | voitto kilpailussa | ||
| vs. | päätteetön | abstrakti vs. konkreettinen | sanan versus lyhenne |
| vuokrata | objekti tulosija | vuokrata mökkinsä lomailijoille; vuokrata pelaaja toiseen joukkueeseen | ’Antaa vuokralle’. |
| objekti erosija | vuokrata naapuriltaan pellot | ’Ottaa vuokralle’. | |
| vuoksi | -n | hänen vuokseen | |
| vähentyä, vähetä | tulosija | Määrärahat vähenivät puoleen. | |
| -llA | vienti väheni sadalla miljoonalla | ||
| osma | vienti väheni sata miljoonaa | ||
| vähentää | objekti tulosija | Eristys vähensi lämmityskustannukset puoleen. | |
| objekti -llA | Hintaa vähennettiin kahdella eurolla. | ||
| objekti osma | Hintaa vähennettiin kaksi euroa. | ||
| -stA objekti | Vähennä seitsemästä kolme. | ||
| vähän | -A | vähän omenia | Lukumääräsanana käytettäessä, kun ilmaus kokonaisuudessaan on sijapäätteetön (nominatiivissa). Määrite on monikossa, ellei se ole ainesana (esim. vähän vettä). |
| väite | −stA | väitteet korruptiosta | Myös yhdyssanalla, esim. korruptioväitteet. |
| väitellä | erosija kanssa-rakenne | Väittelin politiikasta hänen kanssaan. | |
| -ksi erosija | väitellä tohtoriksi biokemiasta (t. biokemian alalta) | ||
| väittely | -stA | Väittely tästä on turhaa. | |
| väli | -n | silmien väli; metrin väli; Lahden ja Heinolan väli | |
| erosija tulosija | väli Lahdesta Heinolaan | Us. ajatusviivaa käyttäen niin, että sanat yl. luetaan päätteettöminä, esim. väli Lahti–Heinola t. Lahti–Heinola-väli. | |
| väliin, välille, välillä, väliltä, välissä, välistä | -n | sotien välillä | Väli-sanan postpositioksi muodostuneita muotoja. |
| välittää | objekti erosija tulosija | Voimansiirtohihna välittää energiaa moottorista puimakoneeseen. | |
| -ssA | YK yritti välittää maiden keskisessä selkkauksessa. | ||
| -stA | Älä välitä pienistä virheistä. | ||
| A-infinitiivi | En nyt välitä lähteä. | ||
| välttyä | erosija | välttyä rangaistukselta (t. rangaistuksesta); välttyä joutumasta oikeuteen | |
| välttää | -A | Hän vältti kaikkea ponnistelua. | Merkityksessä ’karttaa, kaihtaa, arastella, pakoilla, varoa, vältellä’. |
| -mAstA | Hän vältti vastaamasta kysymykseen. | Yllä mainitussa merkityksessä, kun määritteenä on verbi. | |
| objekti | Hän vältti varman kuoleman. | Muissa merkityksissä normaalit objektisäännöt. | |
| väsynyt | -stA | työstä väsynyt | |
| -hAn | Olen jo väsynyt tähän keskusteluun. | Merkityksessä ’kyllästynyt’. | |
| väsyttää | objekti | Lääkitys voi väsyttää potilasta. Minun piti väsyttää hauki saadakseni sen veneeseen. | Objekti useimmiten ‑A-sijainen. |
| väsyä | -stA | väsyä työstä | |
| -hAn | väsyä odotukseen | Merkityksessä ’kyllästynyt’. | |
| väärti | ‑n | Luulo ei ole tiedon väärti. | Murresana. |
| yhdistyä | -ksi | Purot yhdistyvät virraksi. | |
| yhdistää | objekti -ksi | Yritykset yhdistettiin suuryhtiöksi. | |
| objekti tulosija | yhdistää kasteluletku vesijohtoon | ||
| yhteys | erosija tulosija | suora yhteys kaupasta varastoon | |
| yhtyä | -hAn | yhtyä päätökseen | |
| -ksi | Lumikiteet yhtyvät hiutaleiksi. | ||
| yhtään | -A | ei yhtään omenaa | Lukumääräsanana käytettävä ilmaus, tavallisesti yhdessä kieltosanan kanssa. Kun tämä ilmaus itse on taivutetussa muodossa, määrite on samassa sijassa, esim. ei yhdessäkään omenassa. |
| yksimielinen | -stA | Olemme yksimielisiä tästä asiasta. | |
| ylentää | objekti -stA -ksi | Mannerheim ylensi Häyhän suoraan alikersantista vänrikiksi. | |
| ylettyä | tulosija | Jalat eivät ylettyneet pohjaan. Ylettyisitkö poimimaan tuon omenan? | |
| yletä | -stA -ksi | Hän yleni myyjästä myyntijohtajaksi. | |
| yli | -n | kattojen yli | Usein myös postpositiona, esim. yli tarpeen. |
| päätteetön -n | Kello on viisi yli kolmen. | ||
| -A -n | Kello on viittä yli kolmen. | ||
| päätteetön päätteetön | Kello on viisi yli kolme. | Aiemman normin mukaan jälkimmäisen täydennyksen piti olla ‑n-sijainen, ks. Yli/vaille viisi ∼ viiden. | |
| -A päätteetön | Kello on viittä yli kolme. | ||
| ylistää | -A | He ylistivät Jumalaa. | Tunneverbeihin rinnastuva. |
| ylitse | -n | kattojen ylitse | |
| ylle | -n | kattojen ylle | |
| yllyke | tulosija | antaa yllykettä huhuille; talousvaikeudet yllykkeenä rikokseen | |
| A-infinitiivi | Hän sai yllykkeen jatkaa tutkimuksia. | ||
| yllyttää | objekti -hAn | Hän yllytti minut varastamaan. | |
| yllä | -n | kattojen yllä | |
| ylläpitää | -A | ylläpitää keskustelua | |
| yllättyä | -stA | Hän yllättyi lahjasta. | |
| yllättää | objekti -stA | Yllätimme pojat omenavarkaista. | |
| objekti -ssA | yllättää itse teossa | Kielitoimiston sanakirjassa on tämä esimerkki, Nykysuomen sanakirjassa yllättää itse teosta. | |
| ylpeillä | -stA | ylpeillä saavutuksestaan | |
| -llA | ylpeillä syntyperällään | ||
| ylpeä | -stA | ylpeä saavutuksestaan | |
| yltä | -n | kattojen yltä | |
| yläpuoli | -n | pilvien yläpuolella | |
| ymmärtää | objekti | Ymmärsitkö häntä? Ymmärsitkö hänet oikein? Ymmärsin sanoman. | |
| että-lause | Ymmärsin, että olemme vaikeuksissa. | ||
| objekti -ksi | Ymmärsin sen ironiaksi. | ||
| ympäri | -n | Kädet ylettyivät rungon ympäri. | |
| -A | Matkustaa ympäri Eurooppaa. | ||
| ympärille, ympärillä, ympäriltä | -n | talon ympärillä | |
| yrittää | A-infinitiivi | Yrittäkää rauhoittua! | |
| -A | yrittää uutta ennätystä | ||
| yritys | A-infinitiivi | hallituksen yritykset rakentaa sopua työmarkkinaosapuolten välille | |
| -ksi | yritykset rikollisuuden kitkemiseksi | ||
| -stA | seiväshyppääjän toinen yritys viidestä metristä. | ||
| yskittää | -A | minua yskittää | |
| ystävällinen | -lle | Hän on ystävällinen kaikille. | |
| kohtaan-rakenne | Hän on ystävällinen kaikkia kohtaan. | Tavallinen, mutta ei esiinny sanakirjojen esimerkeissä. | |
| yöpyä | olosija | yöpyä hotellissa; yöpyä leirintäalueella | ’Nukkua yönsä jossakin’. |
| tulosija | yöpyä hotelliin | ’Asettua yöksi johonkin’. Kuvataan Nykysuomen sanakirjassa, mutta ei sen seuraajissa. | |
| äityä | -ksi | Reuma äityi tuskalliseksi. Tuuli äityi myrskyksi. | |
| -mAAn | Koirat äityivät haukkumaan. | ||
| äkeä | -lle -stA | Oletko vielä äkeissäsi minulle eilisestä? | |
| äklöttää | -A | Maku äklöttää minua. | Verbi on arkikieltä. |
| äkäili | -lle -stA | Hän äkäili minulle sanomisistani. | |
| äkäinen | -lle -stA | Hän oli äkäinen minulle sanomisistani. | |
| äkämyksissään | -lle -stA | Hän oli äkämyksissään minulle sanomisistani. | |
| äkämystyä | -lle -stA | Hän äkämystyi minulle sanomisistani. | |
| ällistynyt | -stA | Hän oli ällistynyt laskun suuruudesta. | |
| ällistyttää | objekti -llA | Hän ällistytti kaikki kihlautumisellaan. | |
| ällistyä | -A | Hän ällistyi laskun suuruutta. | |
| ärsyttää | objekti -hAn | ärsyttää joku raivoihinsa | Objekti yl. -A-päätteinen, esim. Aine ärsyttää ihoa. |
| äänestää | -stA | Yhtiövastikkeen suuruudesta jouduttiin äänestämään. | |
| -A | Mitä puoluetta äänestät? | ||
| objekti -ksi | Virtanen äänestettiin puheenjohtajaksi. | ||
| puolesta-rakenne | Äänestin ehdotuksen puolesta. | ||
| vastaan-rakenne | Äänestin ehdotusta vastaan. | ||
| ääreen, äärelle, äärellä, ääreltä, ääressä, äärestä | -n | He kokoontuivat vainajan paarien äärelle. | Ääri-sanan postpositioiksi muodostuneita muotoja. |
Norminmuutoksella hyväksyttiin vuonna 2014 vaihtoehto alkaa tekemään yleiskieleen. Aiemmin sitä oli pidetty murteellisuutena.
Nykysuomen sanakirjan mukaan alkaa-sanan sijasta käytetään ”mieluummin” aloittaa-verbiä silloin, kun objektina on substantiivi. Kielitoimiston sanakirjan mukaan tällöin käytetään ”tavallisemmin” aloittaaverbiä.
Sanan digata rektio on aiheuttanut kiistoja. Kyseessä on alkujaan slangisana, joka perustuu ulkomaisiin esikuviin (engl. dig, ruotsin digga), tuli kieleen transitiiviverbinä esikuviensa mukaisesti. Koska sanotaan I dig jazz ja jag diggar jazz, ruvettiin sanomaan mä diggaan jazzia. Kun tämä verbi levisi ja muodostui enemmänkin arkipuhekielen sanaksi kuin varsinaiseksi slangisanaksi, sen yhteys vieraskielisiin esikuviin katosi ja se ruvettiin mieltämään esimerkiksi sanan tykätä vaihtoehdoksi. Niinpä sitä ruvettiin käyttämään myös tavalla, joka vastaa verbin tykätä rektiota.
Tämä ilmenee Nykyslangin sanakirjasta (1979): esitettyään esimerkit Diggaat sä Frank Zappaa? ja diggaan rockia, prätkiä, futista, joissa digata-verbillä on partitiiviobjekti, se esittää vielä esimerkin Mä diggaan kovasti – – savufisuista.
Nykysuomen sanakirjassa on lukuisia esimerkkejä ehto-sanan käytöstä, ja lähes kaikissa on n-sijassa oleva etumäärite (genetiiviattribuutti), esim. kauppasumman suorittamisen ehto. Vain yhdessä esimerkissä on tälle vaihtoehto, jossa määrite on muussa sijassa ja ehto-sanan jäljessä: autuuden saavuttamisen ehtona t. ehtona autuuden saavuttamiseen. Voi kuitenkin kysyä, onko tämä luontevaa; eikö -lle-sija olisi parempi (saavuttamiselle)?
Tässä tapauksessa kaikki muut rakenteet kuin n-sijainen määrite todennäköisesti riitelevät jonkun kielikorvaa vastaan. Kysehän on lähinnä siitä, mitä suomen sijaa pitää luontevimpana vastineena ruotsin prepositiolle, kun jäljitellään ruotsin rakennetta (villkor för) eikä käytetä suomen kielen tapaa.
Kyetä-sana saa -hAn-päätteisen täydennyksen, esimerkiksi Hän ei kykene tähän. Tämän erikoistapaus, jossa täydennys on ‑mAAn-päätteinen verbinmuoto, on varsin tavallinen, esimerkiksi kykenee tekemään. Täydennyksenä oleva verbi saattaa joskus olla A-infinitiivissä, mutta tätä ei nykyisin pidetä yleiskieleen kuuluvana.
Kielitoimiston kielioppioppaassa (s. 118): on kannanotto, jossa kykenee tehdä esitetään yleiskielen suositusten vastaisena käyttönä. Kielitoimiston ohjepankissa on samansisältöinen kannanotto sivulla Rektioita: pystyy tekemään vai pystyy tehdä? Se kuvaa myös, että puhutussa kielessä esiintyy myös tekeen-tyyppinen muoto (kuten yleensäkin tekemään-tyyppisistä sanoista) ja myös ”sitäkin lyhempi muoto pystyy tekee”, joka lienee tulkittava pidemmälle menneeksi lyhentymiseksi eikä preesensmuodon sisältäväksi (kuten hän tekee).
Nykysuomen sanakirja oli sallivammalla kannalla. Tosin sekin kuvaa, että kyetä-verbiä määrittävä toinen verbi on yleensä ‑mAAn-päätteinen (esim. kykenee tekemään), mutta siinä on myös seuraava kohta: ”harv. obj:n määrittämänä | – – Jo nyt jaksoi jalka käyä, / polvi polkea kykeni ᴋᴀʟ[ᴇᴠᴀʟᴀ]”. Tässä esimerkissä kyetä-verbillä on objektiksi tulkittava määrite, joka on A‑infinitiivin muodossa polkea. Lönnrotin sanakirjassa ainoa kyetä-sanan sellainen käyttöesimerkki, jossa sen täydennyksenä on verbi, sisältää sen A‑infinitiivissä: en kykene nousta.
Kielitoimiston kielioppiopas kuvaa mielipidettä, kantaa tms. kuvaavien sanojen rektioita seuraavasti:
On tavallista, että substantiivi, joskus adjektiivikin, voi esiintyä vaihtoehtoisesti ainakin kahden erimuotoisen, ”erisuuntaisen”, ilmauksen kanssa. Sijamuoto valikoituu sen mukaan, miten kokonaisuus hahmotetaan: onko kyseessäJoskus merkityserot erimuotoisten ilmausten välillä ovat selvät, toisinaan lähes olemattomat.
- johonkin kohdistuva kanta, asenne tms. (mielipide asiaan, tyytyväinen asiaan; selitys asiaan ~ asialle) vai
- jotakin koskeva aihe tms. (mielipide asiasta, tyytyväinen asiasta; selitys asiasta) .
Opas mainitsee tällaisiksi sanat katsaus, kommentti, mielipide, näkemys, selitys. Aiemmin joitakin niistä on käytetty niin, että täydennys on kiinteästi tietyssä sijamuodossa eli sanalla on selvä rektio. Esimerkiksi Nykysuomen sanakirjan esimerkeissä katsaus‑sanasta täydennys on aina ‑hAn-sijassa (illatiivissa): katsaus johonkin. Kun toisaalta kirjoitettuja normeja ei ollut, ei voida varsinaisesti puhua norminmuutoksesta.
Vanhastaan seurata-verbin rektio vaatii objektin -A-sijaan (partitiiviin). Kuitenkin lehdissäkin on alkanut esiintyä sellaisia ilmauksia kuin ”HS seuraa tilaisuuden”, joissa lienee tarkoitettu sanoa, että tilaisuutta seurataan koko sen ajan.
Nykysuomen sanakirjan kuvaus sanasta seurata; on laaja, yli kolme tiiviisti ladottua palstaa, eikä sen lukuisissa esimerkeissä ollut ainuttakaan, jossa objektin sija olisi muu kuin partitiivi. Muun muassa seuraavassa esimerkissä on selvästi kyse ”totaalisesta” seuraamisesta, mutta objekti on silti partitiivissa: ”Seurasi portilta Helviä, niin kauan kuin tämä oli näkyvissä.” Toinen esimerkki: ”Kalle seurasi kiinnostuneena Heikin puhetta.” Voimme olettaa (tai ainakaan tämä ei sulje pois sitä), että Kalle seurasi koko ajan, alusta loppuun. Jos verbinä olisi esimerkiksi ”kuunnella”, voitaisiin sanoa joko ”puheen” tai ”puhetta”, ja näillä olisi merkitysero. Seurata-tyyppisten rektioverbien yhteydessä sellainen ero on vanhojen käsitysten mukaan osoitettava toisin.