Suomen liitepartikkelit, luku 1 Yleistä liitepartikkeleista:

Tämän esityksen tarkoitus

Liitepartikkeleilla, kuten ‑kin, on osittain sanan, osittain päätteen ominaisuuksia. Siksi voi kysyä, pitäisikö ne kuvata sana­kirjassa vai kieli­opissa. Suomen liitepartikkeleista ei ole kuvauksia Kielitoimiston sanakirjassa, ja Ison suomen kieliopin (ISK) kuvaukset niistä ovat suppeahkot ja osittain hajallaan eri kohdissa. Tähän esitykseen on koottu laajemmat kuvaukset vanhemmasta (1951–1961) Nykysuomen sanakirjasta (NS), ja mukaan on otettu mukaan viittauksia ISK:n kohtiin ja Suomen etymo­logisen sana­kirjan (SES) kohtiin, joissa kuvataan jossain määrin liite­partikkelien alkuperää.

Lainauksissa NS:sta on tässä pyritty noudattamaan kirjan omaa ortografiaa muun muassa niin, että ajatus­viiva on pitkä (—) eikä nyky­normien ja ‑käytännön mukainen (–), ja pois­jätön merkinnässä käytetään yhdysmerkkejä (‑ ‑) eikä ajatus­viivoja (– –) kuten nykyisin.


Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 27.11.2025. Muokattu 28.11.2025.

Tämä sivu kuuluu n avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.