Substantiivin täydennyksen sijasta voidaan usein käyttää saman merkityksen ilmaisevaa sanaa, joka muodostaa määriteosan (alkuosan) yhdyssanassa, jonka perusosa (jälkiosa) on kyseinen substantiivi. Esimerkiksi substantiivin lääke täydennys voi olla ‑han-sijassa (esimerkiksi lääke kuumeeseen) tai vastaan-rakenne (lääke kuumetta vastaan), mutta tällaisen täydennyksen käytön sijasta voidaan käyttää yhdyssanaa, esimerkiksi kuumelääke, jonka alkuosa samalla tavoin ilmaisee sen olennaisen seikan, mitä tautia tai oiretta lääkkeellä hoidetaan.
Tällainen määriteosa on yleensä päätteetön, mutta se voi olla myös n-päätteinen eli genetiivissä, etenkin jos substantiivi voi saada n-päätteisen täydennyksen. Esimerkiksi ihon hoito ja ihonhoito tarkoittavat samaa, joskin niillä voi olla sävy- tai painotusero. Tällöin yhdyssana eroaa täydennyksen ja substantiivin yhdistelmästä vain kirjoitusasultaan ja puheessa painotukseltaan.
Määriteosan käyttö tulee käytännössä kyseeseen yleensä vain, jos täydennys olisi yksisanainen. Sellainen oli esimerkiksi eläinsuojelulaki (eikä laki eläinsuojelusta), mutta kun se korvattiin uudella lailla, sen nimeksi tuli laki eläinten hyvinvoinnista. Tosin siitä käytetään laissa olevan nimen ohella nimitystä eläinten hyvinvointilaki ja joskus loogisempaa nimitystä