| – | Ei rektiota eikä muunlaisia määritteitä kuin sanaluokasta johtuvat.
Käytetään silloin, kun verbillä ei sen jossakin merkityksessä ole täydennyksiä. | –
|
| | | Erottaa vaihtoehtoisia täydennyksiä. | -hAn | -ksi
|
| -A | Sija, jonka pääte on -a, -ä,
-ta tai -tä tai eräissä tapauksissa -tta tai -ttä,
(esim. vene : venettä), siis partitiivi.
Jos merkitykseen sopii, voi täydennyksenä olla myös että-lause, esim.
Ajattelen, että = Ajattelen sitä, että.
| taloa
|
| -A-infinitiivi
| A-infinitiivi. Verbin perusmuoto, jonka lopussa on yleiskielessä aina -a tai -ä
ja rajakahdennus.
Vanhoissa kieliopeissa I infinitiivin lyhyempi muoto.
Puhekielessä siitä esiintyy myös sellaisia pitkään vokaaliin (ja usein rajakahdennukseen)
loppuvia muotoja kuin
sanoo (yleiskielen sanoa), lähtee (lähteä)
ja pelaa (pelata); ks.
ISK § 120).
| tehdä
|
| erosija | Sija, joka liikettä tai muutosta kuvattaessa ilmaisee
tulemista jostakin,
siis -stA- tai -ltA-päätteinen sija.
Voi olla myös merkitykseltään erosijaa vastaava adverbi, kuten ulkoa.
| talosta, talolta
|
| että-lause | Sivulause, joka alkaa että-sanalla, tai sellaista
vastaava (referatiivinen) lauseenvastike, esim. luulen, että hän tietää sen =
luulen hänen tietävän sen
| että niin on
|
| -hAn | Illatiivi eli sija, jonka yksi pääte
on h + vartalon loppuvokaali + n.
Muut päätteet ovat vokaalin pidennys + n (esim. talo : taloon) ja seen.
monikossa siin (esim. tienoo : tienooseen : tienoisiin).
Jos täydennys on verbi,
se on tällöin -mAAn-muodossa.
| maahan
|
| -in | Sija, jonka pääte on -in, siis instruktiivi. |
|
| johdosta-rakenne | Postpositio johdosta ja sen (genetiivissä oleva)
täydennys. Kyseeseen saattaa tulla myös jokin muu syytä ilmaiseva postpositio, kuten vuoksi
(vrt. syyilmaus).
| ehdotuksen johdosta
|
| kanssa-rakenne | Postpositio kanssa ja sen (genetiivissä oleva)
täydennys.
Jos täydennys on persoonapronomini, kanssa-sanaan tulee (yleiskielessä)
possessiivisuffiksi. Rakenne on rektiossa vierasvoittoinen ja periaatteessa edelleen
kirjakieleen kuulumaton, mutta varsin tavallinen; ks.
Kanssa: mitä sen kanssa voi tehdä?
| minun kanssani
|
| -ksi | Sija, jonka pääte on -ksi, siis translatiivi. Kyseeseen voi tulla
myös merkitykseltään vastaava adverbi kuten kauas tai kahtia.
| taloksi
|
| kohtaan-rakenne | Postpositio kohtaan ja sen (‑A-päätteinen)
täydennys.
| minua kohtaan
|
| kohti-rakenne | Postpositio kohti tai kohden ja sen (‑A-päätteinen)
täydennys. | minua kohti
|
| kO-lause | Kysymysmuotoinen sivulause, jossa on
kysymyspartikkeli ”ko tai ”kö | voiko se olla totta
|
| -kseen | Tehdäkseen-tyyppinen verbinmuoto,
siis A-infinitiivin translatiivi. Possessiivisuffiksi vaihtelee persoonan mukaan. | sanoakseni
|
| kuin-rakenne | Ilmaus, jossa on sana kuin ja sen edellä mahdollisesti
aivan ikään,
juuri tms. ja jäljessä nomini predikatiivimuodossa. | kuin talo; ikään kuin taloja
|
| lause | Kielen sääntöjen mukainen lause. Sisältää ainakin predikaatin (verbin). | silmä kantaa
|
| -llA | Sija, jonka pääte on -lla tai -llä,
siis adessiivi. | talolle
|
| -lle | Sija, jonka pääte on -lle,
siis allatiivi. | talolle
|
| -ltA | Sija, jonka pääte on -lta tai -ltä,
siis ablatiivi. | talolta
|
| -mAAn | Verbinmuoto, jonka pääte on -maan tai -mään,
siis MA-infinitiivin illatiivi. | tekemään
|
| -mAisillAAn | Muoto, jossa verbin -mA-infinitiiviin liittyy muita muotoaineksia,
mukaan lukien (sijan mukaan vaihteleva) possessiivisuffiksi | tekemäisilläni
|
| -mAstA | Verbinmuoto, jonka pääte on -masta tai -mästä,
siis MA-infinitiivin (III infinitiivin) elatiivi. | tekemästä
|
| -mAttA | Verbinmuoto, jonka pääte on -matta tai -mättä.
siis MA-infinitiivin abessiivi. | tekemättä
|
| -misen |
Verbin -minen johdoksen genetiivimuoto, jonka pääte on siis -misen.
(Tämä olisi tulkittavissa myös verbin infinitiivimuodoksi.)
Tämä rektio merkitsee, ettei sana voi saada määritteekseen varsinaista verbinmuotoa
(kuten A-infinitiiviä); esim. normien mukaisessa kielessä ei voi sanoa aloitin lukea.
| Aloitin tenttiin lukemisen vasta nyt.
|
| -n |
Sanalla on genetiivissä oleva määrite, joka (normaalisti) on sanan edessä,
siis genetiiviattribuutti, mutta verbiin liittyvänä sen jäljessä.
Genetiivi on sija, jonka pääte on -n ja joka esiintyy mm.
objektin sijana (esim. ostin talon), attribuutin sijana
(esim. talon katto) ja useiden postpositioiden yhteydessä
(esim. talon edessä).
Persoonapronominin genetiivin tilalla voi olla pelkkä possessiivisuffiksi, esim.
edessäni (= minun edessäni, puhekielessä esim. mun edessä).
| talon
|
| -nA | Sija, jonka pääte on -na tai nä,
siis essiivi. | talona
|
| -nUt | Verbin -nUt-päätteinen nominaalimuoto, aktiivin partisiipin ”perfekti” (oik. preteriti). | tehnyt
|
| objekti | Täydennys on jossakin objektin sijassa.
(Jos merkitykseen sopii, voi täydennyksenä olla myös että-lause, esim. Tiedän, että = Tiedän sen, että.)
Tällöin kyseessä ei ole rektio, mutta asia mainitaan
selvyyden vuoksi. On tapauksia, joissa verbillä voi vaihtoehtoisesti
olla myös jonkin rektion mukainen täydennys.
| talo, talon, taloa
|
| olosija | Sija, joka liikettä tai muutosta kuvattaessa ilmaisee
olemista jossakin,
siis -ssA- tai -llA-päätteinen sija.
Voi olla myös merkitykseltään olosijaa vastaava adverbi, kuten ulkona,
tai prepositioilmaus, kuten sukulaisten luona.
| talossa, talolla
|
| osma | objektinsijainen määrän adverbiaali. Muoto määräytyy kuten objektin,
mutta tulkitaan adverbiaaliksi lauseen rakenteen takia. | tunnin
|
| pred:vi | Predikatiivi, lähinnä olla-verbin täydennys,
jonka sijamuoto on päätteetön (nominatiivi) tai -A-päätteinen (partitiivi). | iloinen; iloisia
|
| puolesta-rakenne | Postpositiolla puolesta muodostettu rakenne.
| lasten
|
| päätteetön | Nominin muoto, jolla ei ole sijapäätettä, siis nominatiivi.
Ei yleensä rektiossa esiintyvä sija, mutta etenkin muutamien vierasperäisten prepositioiden
täydennys on nominatiivissa.
| talo, talot
|
| -ssA | Sija, jonka pääte on -ssa tai -ssä,
siis inessiivi. (Sanan se inessiivi on poikkeuksellinen: siinä.)
| talossa
|
| -stA | Sija, jonka pääte on -sta tai -stä,
siis elatiivi. (Sanan se elatiivi on poikkeuksellinen: siitä.)
Jos verbin merkitys sallii, voi kyseeseen tulla myös että-lause, lyhentymänä
ilmauksesta siitä, että – –.
| talosta
|
| syyilmaus | Syytä ilmaisevalla postpositiolla kuten takia, tähden tai
vuoksi taikka tehdäkseen-tyyppisellä verbinmuodolla muodostettu rakenne;
joskus myös syytä ilmaiseva sivulause (koska-lause).
| hänen vuokseen
|
| -(t)tAvissA | Muoto, jossa verbin -(t)tAvA-partisiippiin (passiivin partisiipin preesens) liittyy monikon tunnus ja
-ssA-pääte; joissakin yhteyksissä myös -llA.-muoto on mahdollinen. | tehtävissä; näkyvillä
|
| tulosija | Sija, joka liikettä tai muutosta kuvattaessa ilmaisee
tulemista jonnekin,
siis -hAn- tai -lle-päätteinen sija.
Ks. Rektiontapainen suuntaisuus. Voi olla myös -mAAn-infinitiivi
tai merkitykseltään tulosijaa vastaava adverbi, kuten ulos.
| taloon, talolle
|
| -vAn-rakenne | Että-lausetta vastaava lauseenvastike, jossa verbi
on aktiivin partisiipin preesensissä. | olevansa kiinnostunut
|
| varten-rakenne | Postpositio varten ja sen (-A-sijassa oleva)
täydennys tai vastaava rakenne, kuten varalle ja sen (-n-sijassa oleva) täydennys,
| minua varten; viikonlopun varalle
|
| vastaan-rakenne | Postpositio vastaan ja sen (-A-sijassa oleva)
täydennys. | minua vastaan
|
| -vinAAn | Muoto, jossa verbin -vA-partisiippiin (aktiivin partisiipin preesens) liittyy monikon tunnus,
-nA-pääte ja (sijan mukaan vaihteleva) possessiivisuffiksi | tekevinäni
|